Ai että osaakin lasteni isä ärsyttää just nyt!

Yhteisiä lapsia meillä on 4, iät 9v-11v. Lasten isä jätti mut eron jälkeen yksin selviimään pienten kanssa, nuorimpien 1v synttäreiden jälkeen ei pitänyt yhteyttä ennen kuin nyt kesällä yllättäen. Mitään riitaa ei ollut, hän vaan sanoi lähtiessään silloin että soitellaan siitä sitten koska tapaa seuraavan kerran... Yritin soittaa niin oli numero pois käytöstä jne...



Ei, en ole täydellinen äiti mutta mä jouduin todellakin tekemään kaikkeni että sain lapset yksin ilman tukiverkkoja kasvatettua noinkin täyspäisiksi koululaisiksi ja ei, se ei todella ollut helppoa (lapset on poikia)... Ollaan selvitelty tätä hylätyksi tulemista perheneuvolassa ja lasten psyk. polilla ja kaiken mahdollisen ja mahdottoman avun olen hakenut jotta olen saanut lapset ymmärtämään ettei hylkääminen ole heidän vika, ettei heissä ole mitään vikaa...



No, isä nyt sitten tavannut yhteydenottonsa jälkeen lapsia muutamia kertoja ja oli sitten mennyt haukkumaan lasten harrastukset (jääkiekko ja jalkapallo) pystyyn, hänen talossaan ei sitten sellaisia katsella eikä hän halua kuulla näistä aiheista yhtään mitään!



Siis ihan tosi... Kuinka aikuinen ihminen kehtaakin! Ei sillä ihmisellä oo mitään oikeutta tulla arvostelemaan lasten valintoja! Olis ite voinu olla vaikuttamassa näihin vaan eipä ollu kun piti uuden onnen mustasukkaisuuden takia lapset hylätä tyystin!



Mä niin kiehun ja oli tosi kiva päästä tänne avautuun kun en tiiä kelle tälläsestä oikein voisin muutoin avautua!