Mä en ikinä tekisi miehelleni näin, jos mulla olis lapsia toisen kanssa

Se vaatii vaan sen, että molemmat ovat käsitelleet eron ja tunteensa, eikä niinkään, kuten täällä väitetään, että vanha suola janottaa, ei pääse irti tms. Nimenomaan kun on pässyt irti niin sitten tuo on ok.

Olen myös eroprosessin käynyt ja kyllä se menee niin, että kun kaikki tunteet ovat käsitelty (viha+rakkaus), niin hyvät välitkin ovat mahdolliset.

Tämä on yksi syy, miksi erovaiheessa kannattaisi laittaa jäitä hattuun ennen isompia päätöksiä ja etenkin ennen uusia kumppaneita!

Ja kaikille mustasukkaisille uusille kumppaneille voin sanoa, että niin kauan on syytä olla huolissaan, kun mies tuntuu vihaavan exäänsä. Silloin ex on vielä läsnä hänen sielussaan, sydämessään ja tunteissaan (mikä on jopa pahempi uuden suhteen kannalta, kuin fyysinen pettäminen.)Mutta sitten kun ei ole enää tarvetta piikittelyyn, loukkaamiseen, exän vikojen kaiveluun tai muihin tunteiden osoitukseen, ja kykenee katsomaan exäänsä silmiin -niin ero alkaa olla hyväksytty ja tunteet ovat sillä tasolla kuin nyt kenen tahansa ihmisen kanssa joka ei vaikuta tunteisiin sen kummemmin.

Siis mitä pahaa siinä voi olla jos lapset muutaman kerran vuodessa saisivat viettää hetken vain isänsä ja äitinsä kanssa? Vaikka se sitten olisi isänpäivä, etenkin kun ap:llä ja miehellä ei yhteisiä lapsia ole? Ei se äiti/isäpuolen merkitystä vähennä vaikka hänellä olisi riittävästi itsetuntoa ja luottoa nykyiseen suhteeseensa että antaisi tilaa myös lapsille? Minulla on hyvät välit lapsipuoliini, samoin miehen exään eikä ongelmia tuota jos yhdessä vaikka syömässä käyvät. Lapsille se ON todella tärkeää! Uskon että arvostavat ja välittävät minustakin enemmän kun annan tilaa heille isänsä kanssa. Välillä voin olla minäkin mukana, mutta ei ole minulta pois jos toisinaan käyvät keskenäänkin joko isä ja lapset tai äiti mukana. Mutta ymmärrän jos on uudesta suhteestaan niin epävarma ja mustasukkainen niin ei kykene ymmärtämään vanhemmuutta, lapsien asemaa tai mitään muutakaan kuin sen minä, minä, minä navan ympärillä pyörivän. Kyllä sitä jää päiviä vuoteen viettää meidän uutena perheenä vaikka muutamana päivänä aikaa viettäisivätkin vanhan perheen kera, aika katkeria nyxiä osaa ollakin. Pitääkin miehelle näyttää tämä ketju, osa ehkä arvostaa minua entistä enemmän ;) Vaikka arvostaa ja rakastaa tuo riittävästi nytkin, samoin minä miestä eikä minulla ole tarvetta mihinkään valtataisteluun exän edessä...

kuin siitä, että sun mies ja hänen ex ovat edelleen kiinni toisissaan ja eroa ei ole tehty loppuun asti. Miehesi voisi viedä lapset syömään eikä sen exän tarvi sinne mukaan lähtä. Se on vaan karu tosi asia, että eron myötä se perhetilanne muuttuu ja on järjetöntä, että lapsille annetaan edelleen se kuva, että perhe on koossa. Ei tuollaiseen perhemalliin uudet kumppanit mahdu mukaan tai ainakin siihen menee kauan, että lapset tajuavat uusien kumppanien merkityksen. Hyvissä/asiallisissa väleissä voi olla exän kans ilman yhteisiä syömisiäki tai ilman yhdessä vietettyä aikaa tms. Nyt olisi vakavan keskustelun paikka sinun ja miehesi välillä tai miehen vaihto.

Ihan normaalia että mies haluaa viettää isänpäivän lastensa kanssa. Heidän perinteisiinsä nyt kuuluu isänpäivälounas ulkona. Olisit rohkeasti mennyt mukaan.

Vai etkö sinä vaan jätä asiaa siihen?

Onko sinua siis kielletty tulemasta mukaan?

On paljon muitakin konsteja osoittaa lapsille,että isän ja äidin välit ovat hyvät erosta huolimatta.Ihmettelen miksei lapset menneet isän luo,joka olisi minusta järkevintä...?

aika katkeria nyxiä osaa ollakin.

tämä nyxä on kyllä naimisissa lastensa isän kanssa edelleen. Eikä tod ymmärrä mitä varten pitää erota jos kerran on niin hyvät välit että voi yökyläillä ja lomailla exänsä kanssa. Jos ajattelee lastensa parasta niin silloin tekee kaikkensa sen avioliiton pelastamisen eteen silloin kun on vielä mahdollista, eikä vasta sitten jälkeenpäin kun on jo erottu ja lapset jo kärsineet erosta.

t. 120

mutta meillä on erosta pian 6vuotta, sen jälkeen olemme aina viettäneet joulun yhdessä, isä, äiti ja lapset. Uudet kumppanit löytyy, mutta he eivät ole isä- tai äitipuolia lapsillemme, sillä vain seurustelemme, ei leikitä uusperheitä, eikä uusia yhteisiä lapsia edes tehdä, joten tämä toimii vielä näin. Ei onnistuisi, jos uudet kumppanit kokisivat ahdistusta tämän vuoksi.

aika katkeria nyxiä osaa ollakin.

tämä nyxä on kyllä naimisissa lastensa isän kanssa edelleen. Eikä tod ymmärrä mitä varten pitää erota jos kerran on niin hyvät välit että voi yökyläillä ja lomailla exänsä kanssa. Jos ajattelee lastensa parasta niin silloin tekee kaikkensa sen avioliiton pelastamisen eteen silloin kun on vielä mahdollista, eikä vasta sitten jälkeenpäin kun on jo erottu ja lapset jo kärsineet erosta. t. 120

Ilman muuta pitää kaikkensa tehdä ennen eroa, mutta myös eron jälkeen voi tehdä kaikkensa lapsien hyvin voinnin eteen. Se että lapset muutaman kerran vuodessa viettäisivät hetken omien vanhempiensa seurassa ei minusta kovin isolle jutulle kuulosta! Lapsille sen merklitys sen sijaan voi olla valtava eikä se ole mitään ydinperheen leikkimistä. Erosta huolimatta äiti säilyy äitinä ja isä isänä, sääli mikäli erolapset eivät voi enää lainkaan tällä kokoonpanolla aikaa viettää koska uusien puolisoidenkin on aina ja joka kerta oltava mukana! Ei siinä tarkertuva ole se ex vaan uusi jos ei luottamus ja itsetunto sen pitememälle riitä! Onneksi itsellä riittää ja miehen lapset saavat halutessaan viettää aikaa biologisten vanhempiensa seurassa ihan keskenäänkin. Lyhyillä lomareissuillakin ovat keskenään käyneet, kas kun edelleen ovat lastensa vanhempia... Omat reissunsa sitten ovat joita me teemme uusioperheenä eikä asiassa ole ongelmaa kenellekkään.

Matkustetaan ja nukutaan samassa sängyssä exän kanssa vaikka tällä on jo uusi suhde?

Vietetään kaikki juhlat yhdessä "perheenä" vaikka ollaan erottu ja jätetään uudet pois kuvioista eikä edes anneta mahdollisuutta kuulua myös perheeseen?

Vietetään perhejouluja? Perhe siän-ja äitienpäiviä? Ex mies tuo kukkia ex vaimon sänkyyn äitienpäivänä? Syntymäpäivänä? On mahdollisesti jopa nukkunut tämän vieressä?

Kyllä on sekopäistä porukkaa!! Jos on erottu on erottu. Sen jälkeen ollaan kohteliaissa väleissä, ei olla enää samaa perhettä, ei sukua. Lapset ovat tärkeitä. Lapsille pitää olla äit, isä. Se ei edellytä kuitenkaan sitä että vanhemmat makaavat edelleen samassa sängyssä!

Ei ihme että eroperheet ovat sekaisin. Halutaan erota ja kuitenkin että kaikki jatkuu samanlaisena. Tapellaan ja sovitaan. Sotketaan nyxiä soppaan mukaan jotka luulevat tiedän eronneen ja sitten lähdettekin yhdessä matkalle, yhteiseen sänkyyn??

EN ymmärrä... Kaikkea sitä yritetäänkin selitellä "lasten parhaalla" :D :D

Kun mä en vaan millään ymmärrä, että miksi?



Minkäikäisiä lapsia tässä on mukana? Miksi eronneiden pitää lomailla yhdessä? En vaan ymmärrä en ja mä olen aika avarakatseinen ihminen.



Miksi nämä ihmiset ovat alunperinkään eronnee? Voitko vastata sinä jonka mies tekee näin ja se on sinulle ihan ok?

eihän se sun isä oo vaan niitten lasten. Miksi et ollut omien vanhempiesi luona? Kun on "lapsellisen" miehen ottanut niin sen joutuu jakamaan.

Jos kerran eroaa siksi ettei tule toimeen keskenään niin eihän sitä riidoissa oloa kannata jatkaa eron jälkeen!

Tuskin se miehen ex mitään kotileikkiä leikkii miehesi kanssa.

Minunkin mieheni on lastensa äidillä ja jää sinne vielä yöksikin. Viettämät myös joulut, äitienpäivät, juhannukset jne perheen kesken. Pakko sopeutua tai sitten erota :D

Jos teille tulee yhteisiä lapsia, Viettääkö Miehesi edelleen siellä ex:n luona ja sä vietät juhlapyhät yksin teidän lapsen kanssa ?? Mä en ymmärrä tollasta kuviota, kun erotaan niin sitten nähdään vaan silloin kun lapsia viedään ja haetaan ja muuten eletään omaa elämää ja keskustelut lasten asioita hoidetaan silloin kun lapsia viedään tai sähköpostitse. Näin meillä ja hyvin toimii..

Kun mä en vaan millään ymmärrä, että miksi? Minkäikäisiä lapsia tässä on mukana? Miksi eronneiden pitää lomailla yhdessä? En vaan ymmärrä en ja mä olen aika avarakatseinen ihminen. Miksi nämä ihmiset ovat alunperinkään eronnee? Voitko vastata sinä jonka mies tekee näin ja se on sinulle ihan ok?

tehnyt pari lomareissua lasteni ja isänsä kanssa, vaikka oltiin erottu. Lapset olivat alle kouluikäisiä ja tokalla kerralla alakouluikäisiä.

hyväksyivät tämän?

hyväksyivät tämän?

kauanko matka kesti? Miksi oli tärkeää että eron jälkeen teidän pitää lomailla yhdessä "perheenä"?



Voitko valottaa ajatustasi enemmän kuin yhden lauseen verran?



Miten uudet puolisot suhtautuivat? Olitteko kauan seurustelleet uusien kanssa?



Miksi olet eronnnut lastesi isästä alunperinkään kun niin hyvin tulette toimeen?

viikon reissua on tehty siis yhdessä, lasten toiveesta olla kaikki yhdessä ja molemmilla kerroilla tuli sitten halvat lähdöt, jotka hyödynsimme.



Ekalla kerralla ei kummallakaan ollut puolisoa, mulla oli kyllä uus miesystävä, mutta ei vielä mitään vakavaa, eikä hänen mielestään tuossa ollut mitään pahaa, varmisti vain, että nukummeko yhdessä. No, emme.



Itse asiassa, me emme tule kovinkaan hyvin toimeen keskenämme, ja nämä reissut ovat vahvistaneet molemmpien ajatuksia, että olimme fiksuja kun erosimme.



Avasiko yhtään?

Minä olen eronnut, molemmilla uudet puolisot ja uusia lapsia, myös uudella puolisollani on edellisestä suhteesta lapsi, joka asuu toisella puolella Suomea. Kysyin ihan retorisena kysymyksenä lapsiltani, haluaisivatko he viettää isänpäivän isänsä ja minun kanssa ilman uusia kumppaneita. Vastaus oli, että se olisi hyvin kummallista, miksi pitäisi ja olenko ihan tosissani? Tämän isänpäivän he viettivät minun ja uuden mieheni kanssa, joka ei todellakaan ole isäpuoli, vaan äidin mies ja pikkuveljen isä. Isän kanssa olisi mielellään isänpäivää vietetty, mutta työt estivät. Isän uudesta kumppanista ei tykätä, mutta silti ajatus äidin ja isän kanssa yhdessä vietetystä isänpäivästä oli kummallinen. Lapseni ovat kouluikäisiä ja erosta kolme vuotta. Eksät ovat eksiä, ei niiden kanssa tarvitse enään leikkiä perhettä. Ja jos isänpäivää ap:n tapauksessa vietetään äidillä, niin eikös sitten äitienpäivää vietetä isän luona? Minunkin mieheni eksä on ehdotellut miehelleni kaikenlaista yhteistoimintaa lapsen nimissä, mutta mieheni on kohteliaasti kieltäytynyt, lapsi on aina tervetullut meille viettämään aikaa isänsä kanssa.

mieltä että on ihanaa istua exän kanssa isänpäivät, joulut ja kaikki muuutkin juhlapyhät kun nykyiset puolisot istuu kotona?

Olkaa sitten eroamatta kun ette kestä sitä että ne lapset tosiaan viettävät aikaa myös sen isän uuden puolison kanssa.

Tässä ap:n tapauksessa he ovat olleet yhdessä 5 vuotta. 5 vuotta!!!! ELi lapset on ainakin sen 5, todennäköisesti paljon vanhempia. Väitän että monelle joka täällä valittaa niin ei oikeasti todellakaan sopisi OMALLE kohdalle että oma mies (voi jo kutsua omaksi kun 5 vuotta ollaan yhdessä oltu) lähtee vastoin sinun toivettasi viettämään isänpäivää exän kansssa koska ex näin haluaa (ei anna suostu antamaan lapsiaan isälle isänpäivänä)

Mulle ei ainakaan käy! Tiukka keskustelu exän kanssa, isällä on oikeus viettää isänpäivää lastensa kanssa ilman sitä exää. Se on syystä ex. Ja jos ero on olltu riitaisa (kuten ap;n tapauksessa), äiti kiristää isää lasten varjolla tulemaan hänenkin kanssa syömään niin ei tässä minkälainen kuvittelette sen lounaan olevan?

Ihanaa, lapset nauttivat varmasti kun äiti ja isä kyräilevät toisiaan ja mahdollisesti jopa riitelevät. Täällä on nyt jostain syystä koasti romantisoitu tätä lounasta, lapset nauttivat, isä on hyvä isä kun menee, he haluavat näyttää lapsilleen että tulevat toimeen vielä...

Eihän tämä nyt näin mennyt! Ex ei anna lapsia isälleen ja tunke väkisin lounastamaan "kaikki edelleen yhtenä perheenä" mikä on naurettavaa jos itsellään pyörii isäpuolia nurkissa ja isälläkin on "uusi" 5 vuotta vanha naisystävä.

Jollei nämä lapset ole jo 10 vuotiaita ja vaikka olisikin niin isä on ollut puolet lasten elämästä jo "uuden" naisen kanssa. Jokaisen on jo syytä tottua ap;hen tossa perheessä. Myös sen exän joka käyttää lapsiaan aseena.

elämällä, vaikka todellisuudessahan ei voi koskaan tietää mitä toisille kuuluu. Sun aivot on vain sun, jokaisella omansa, joten todellisuuksia lienee paljon enemmän kuin osaat kuvitella. Täällä on paljon ihmisiä jotka ei käytä lasta minään aseena vaan on kasvanut aikuiseksi. ja vaikka ei ole liitosta tullut mitään, ovat kyenneet kasvamaan aikuisina, ottamaan vastuun itsestään ja olemaan hyvässä hengessä tekemisissä LASTEN VUOKSI. Miksi on niin vaikeaa käsittää että siitä mustasukkaisesta minäminä-ajattelusta voi olla kilometrien päässä toisia kunnioittava, aikuinen käyttäytyminen. vaikka sä näkisit kaiken oman napasi kautta, jossakin voi oikeasti olla ihmisiä jotka kykenevät muunkinlaiseen ajatteluun. ja se että kykenee olemaan sen exän kanssa hyvissä väleissä on yleensä kehityksen eikä mikään taantumuksen tulos.

kauanko matka kesti? Miksi oli tärkeää että eron jälkeen teidän pitää lomailla yhdessä "perheenä"?

Voitko valottaa ajatustasi enemmän kuin yhden lauseen verran?

Miten uudet puolisot suhtautuivat? Olitteko kauan seurustelleet uusien kanssa?

Miksi olet eronnnut lastesi isästä alunperinkään kun niin hyvin tulette toimeen?

yhdessä ja jakaa vanhemmuuden iloa on aika kaukana siitä toimivasta parisuhteesta kuitenkin. Tosi hölmöjä ajatuksia, oikeesti. Ei siellä matkoillakaan "perheenä" olla vaan LASTEN VANHEMPINA. Ihme läheisriipuvaista poorukkaa täällä, että ihmissuhteet on joko tai:DDD Tulen mä monen ihmisen kanssa hyvin toimeen mutten heidän kanssaan naimisiin mene:D