11v:llä ei ole pienintäkään intoa ulkoilla vkonloppuisin:(
Ei siellä ole kuulema yhtikäs mitään tekemistä ja piste.
Tunnen itseni TOD voimattomaksi hänen kanssaan silloin kun poika on "tietyllä moodilla" koska silloin hän on aivan järkähtämättömän luja ja ei anna milliäkään periksi asiassa, ei milliäkään.
Ei auta ns uhkailut peliajan menettämisestä eikä mitkään vaan vastaus on että "ihan sama, luuletko että tuo jotain auttaa päinvastoin ärsytät vaan lisää" yms.
Kommentit (15)
Oli lapsi sitten 2v, 6v tai vaikka murkkuikäinen?
Esim kavereiden kanssa ei siellä ulkona voi touhuta? Mitä itseeni tulee niin ulkoilen keskimäärin 3h/pvässä joten en mielestäni ole itsekäs saati huono äiti jos vkonloppuisin en hirveästi innostu ulkoilusta.
ap
Menetkö pojan kanssa yhdessä ulkoilemaan, vai lykkäätkö hänet vaan ovesta pihalle ja käsket keksiä tekemistä? Eihän tuolla marraskuisessa viimassa juuri kukaan viihdy, kun ei ole luntakaan. Menkää yhdessä metsäkävelylle tai palloa potkimaan?
Oli lapsi sitten 2v, 6v tai vaikka murkkuikäinen?
Esim kavereiden kanssa ei siellä ulkona voi touhuta? Mitä itseeni tulee niin ulkoilen keskimäärin 3h/pvässä joten en mielestäni ole itsekäs saati huono äiti jos vkonloppuisin en hirveästi innostu ulkoilusta.ap
Menetkö pojan kanssa yhdessä ulkoilemaan, vai lykkäätkö hänet vaan ovesta pihalle ja käsket keksiä tekemistä? Eihän tuolla marraskuisessa viimassa juuri kukaan viihdy, kun ei ole luntakaan. Menkää yhdessä metsäkävelylle tai palloa potkimaan?
Mutta jos pojan vaan patistaa ulos tuonne tylsistymään ilman konkreettisia ohjeita, mitä kivaa siellä voisi tehdä, tai ilman seuraa, niin en kyllä ihmettele, ettei häntä kiinnosta.
Ja minusta vanhemman tehtävä on kyllä jossain määrin olla lapsen viihdykekoordinaattori. Ei ylenpalttisesti, mutta jossain määrin kyllä.
Mutta ei sentään niin että vkonlopun ulkoiluista ja siellä tekemisistä vastaa äiti tai isä tai muuten lapsi, kuten meillä, kökkii vain sisällä ja esim pelaisi. Ja kun en/emme anna mielinmäärin pelata eikä legoilukaan koko ajan kiinnosta, tai piirtäminen ym ym niin sitten tylsistytään, riehutaan, taistellaan 9v pikkusisaren kanssa yms pientä kivaa.
ap
Ei siellä todellakaan ole tekemistä, jossei poika tykkää ja saa kavereita kasaan vaikkapa jalkapalloa, sählyä tai pesäpalloa pelaamaan. Tuon ikäiset eivät välttämättä enää leiki varsinaisia leikkejä esim. hiekkalaatikolla tai keinussa tms. Jäljelle jää sitten hengailu ja silloin on ihan sama onko ulkona vai ei.
Lapset kasvavat ja mielenkiinnot kohteet muuttuvat. Kauniisti sanottuna kuulostat hieman lapsen maailmaa ymmärtämättömältä ja joustamattomalta äidiltä. Ja jos se ulkoilu on niin tärkeää, niin kyllä silloin vanhemmat voisivat innostaa lasta siihen. Ei se ole liikaa vanhemmilta vaadittu, ei vaikka ulkoiletkin itse riittävästi ilman lastasi.
Eli sympatiat minulta lapsellesi. Kuulostat todellakin siltä että ärsytät vaan lisää. Onnea vaan vielä tulevaan murrosikään, jossei kommunikointinne parane keskusteluyhteyteen pelkän määräämisen sijasta.
Oli lapsi sitten 2v, 6v tai vaikka murkkuikäinen?
Esim kavereiden kanssa ei siellä ulkona voi touhuta? Mitä itseeni tulee niin ulkoilen keskimäärin 3h/pvässä joten en mielestäni ole itsekäs saati huono äiti jos vkonloppuisin en hirveästi innostu ulkoilusta.ap
Menetkö pojan kanssa yhdessä ulkoilemaan, vai lykkäätkö hänet vaan ovesta pihalle ja käsket keksiä tekemistä? Eihän tuolla marraskuisessa viimassa juuri kukaan viihdy, kun ei ole luntakaan. Menkää yhdessä metsäkävelylle tai palloa potkimaan?
SINÄ ulkoilet tarpeeksi, joten sinun ei tarvitse ulkoilla poikasi kanssa. Ajatteletko sitä poikaa ollenkaan? Eikö poikasi voisi viikonloppuna mukaasi sen 3h verran ulkoilemaan? Jos kyseessä on joku harrastuksesi, niin etkö voisi tehdä sitä poikasi kanssa yhdessä?
Kuulostaa että sinun näkökulmastasi sinulla on kaikki elämässä kunnossa ja vika on vain pojassasi. Minusta siis kuulostat itsekkäältä äidiltä.
EI vastaisi vanhemmat vielä noin nuoren lapsen kyseessä ollessa. Kyllä me ainakin ajatellaan, että koska meistä riittävä liikunta on tärkeää, niin siitä pitää sitten vanhempana huolehtia.
Tähän aikaan vuodesta ei oikein kukaan meidän lapsista viihdy ulkona "noin vaan". Eli me vanhemmat sitten mietitään kivoja retkipolkuja, mennään uimaan, varataan sulkiskenttä koko perheelle, mennään keilaamaan ja mitä nyt sitten milloinkin keksitään liikunta/ulkoiluohjelmaksi.
Se, että itse harrastan liikuntaa ilman koko perheen juttuja tarpeeksi, ei mielestäni poista mun vastuuta vanhempana lasteni riittävästi liikkumisesta. Sitten kun puhutaan 16v ja ylöspäin, niin voi ehkä ajatella, että on nuoren omalla vastuulla enempi kaikki liikkuminen ja ulkoilu ja muut jutut elämässä.
Sekin, että just noin yllä luetellut jutut on sitä kivaa koko perheen aikaa. Ei me sitä ajatella, niin, että "oi voi, nyt hampaat irvessä lapsia ulkoiluttamaan". Ajatellaan, että tän muun ohjelman, koneella pelaamisen jne. lapset hoitaa ihan itse. Me sitten vietetään yhteistä aikaa sen parissa, mikä jäis lapsilta yksinään tekemättä.
Miksi lapsen pitää ulkoiolla, jos hän ei halua? Eikö ulkoilun idea ole se, että se on hauskaa, jos siitä pitää? Jos ei pidä, miksi väkisin?
Miksi lapsen pitää ulkoiolla, jos hän ei halua? Eikö ulkoilun idea ole se, että se on hauskaa, jos siitä pitää? Jos ei pidä, miksi väkisin?
jotta voin nussia miehen kanssa.
ap
eikä ole kastensuojelu tullut vielä ohjeineen paikalle, joten tämä ei liene kiellettyä.
Harmi ettei miestä nussituta.
Aito ap
Miksi lapsen pitää ulkoiolla, jos hän ei halua? Eikö ulkoilun idea ole se, että se on hauskaa, jos siitä pitää? Jos ei pidä, miksi väkisin?
jotta voin nussia miehen kanssa.
ap
Harmi ettei miestä nussituta.
Aito ap
Miksi lapsen pitää ulkoiolla, jos hän ei halua? Eikö ulkoilun idea ole se, että se on hauskaa, jos siitä pitää? Jos ei pidä, miksi väkisin?
jotta voin nussia miehen kanssa.
ap
Menetkö pojan kanssa yhdessä ulkoilemaan, vai lykkäätkö hänet vaan ovesta pihalle ja käsket keksiä tekemistä? Eihän tuolla marraskuisessa viimassa juuri kukaan viihdy, kun ei ole luntakaan. Menkää yhdessä metsäkävelylle tai palloa potkimaan?