Lue keskustelun säännöt.
Nyt kaipaisin vinkkejä 1v lapsen kiukkukohtauksiin
19.11.2012 |
Tilanne on minulle uusi, vaikka ei ensimmäinen lapsi olekaan. Eli lapsi heittäytyy maahan mahalleen huutamaan, jos vähänki komentaa/ei anna jotain tavaraa/sanoo tai tekee vähänki vääränlailla, miten lapsi olisi toivonut.
Lapsi siis aloittaa kirkumaan, heittäytyy sukellusmaisesti lattialle ja huutaa, nousee ylös, syöksyy taas lattialle ja kirkuu jne. Välillä heittäytyy niin vauhdilla, että lyö pään seinään/tuoliin tms.
Tuollaisia heittäytymisiä olen tavannut 2v uhmaikäisillä, mutta nyt siis kyseessä 1v1kk lapsi, joka ei osaa vielä puhua.
Miten minun tulee toimia? Olen yrittänyt olla huomioimatta lasta, mutta lapsella selvästi todella vahva tahto ja jatkaa kirkumista niin pitkään, että saa haluamansa/hänet nostetaan syliin jne. Nyt olisi kaikki vinkit tervetulleita.
Kommentit (2)
Tätä muuten tutut eivät meinaa uskoa, koska lapsemme on muuten todella aurinkoinen, iloinen ja helppo tapaus...
Meillä kiukkua helpottavat seuraavat seikat:
-Tunteiden sanoittaminen ja lohduttaminen. Tuon ikäinen (tai 2-vuotiaskaan) ei ymmärrä omia tunteitaa, joten kun ne nimeää, saattaa helpottaa. Mä sanon lapselle esim. "sua harmittaa, kun äiti otti sulta sen lautasen pois" tmv. Saatan myös kertoa, miksi jotain asiaa ei voi tehdä. Lohdutan, jos lapsi antaa.
- Konfliktitilanteiden välttely. Yritän vaihtaa kielletyn tavaran toiseen tai ohjata huomion muualle leikin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista, kuinka rajuja ne oli 1-vuotiaana, mutta selvä uhmaikä alkoi silloin, kun muistan 1-vuotissynttäreille jutelleeni asiasta mummujen kanssa. Kovuutta vaan tullut lisää, kun ikääkin on tullut. Uhmahan menee aaltoina. Välillä on helpompaa ja välillä pari viikkoa oikein tiukkaa.
Itse olen ajatellut sen niin, että lasta ei saa jättää yksin kiukkunsa kanssa. Pienihän ei pääse ohi siitä tilastaan ja usein häpeääkin sitä. Mä yritän ottaa syliin ja jos ei anna (potkii, kirkuu, huitoo), niin jatkan jotain muuta tekemistä puoli minuuttia tai minuutin, jonka jälkeen kysyn, että "haluatko äitin syliin?" Jos ei halua, odottelen taas hetken jne. Yleensä parissa minuutissa viimeistään nostaa kädet ja haluaa syliin. Siinä vaiheessa tulee uudelleen yleensä raivari, jolloin pidän tiukasti sylissä ja silittelen. Sitten totean jotain harmistuksesta ja alan jutella muita asioita. Hyvin nopeasti menee ohi ja alkaa hymyillä nyyhkytyksen lomasta. Asia tavallaan unohdetaan. Jos raivari on poikkeuksellisen paha eli saattaa loukata itsensä, otan silloin syliin väkisin.