Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään opetetaan jo vauvasta asti napostelemaan?
09.11.2012 |
Maissinaksut ja riisikakut esim. Tiedän parikin äitiä jotka alle 6kk vauvalle tarjoo noita naksuja ja 1v iässä tuo on jo ihan arkipäivää monilla.
Mitä järkeä?
Kommentit (24)
maissinaksuja ja riisikakkuja voi tarjota aterialla...
Minkä vuoksi aterialla ei voisi tarjota tavallista ruokaa napostelun sijasta? Vai syöttekö itsekin maissinaksuja ja riisikakkuja lounaaksi ja päivälliseksi?
Hyvin nuo ovat oppineet naksuja napostelemaan, vaikka vauvana tarjottiin vain leipää ja muutenkin samaa ruokaa ,jota itse syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se pointti ei ole niinkään napostelu, vaan se, että vauva oppii pureskelemaan ruokaa. Maissinaksut on hyviä siitä, että ne "sulavavat" suussa, eikä niihin siis helposti tukehdu.
Joskus on ollut ruoka-aikana viihdykkeenä sen verran, että itsekin on ehtinyt syömään tai siivoamaan tms. Ja joskus elokuvaa katsoessa olen niitä lapselle antanut, luulin että olisi pienempi paha kuin esim. sipsit mutta ei sitten vissiin vai mitä?
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että meillä napostelu olisi mitenkään arkipäivää, meillä on säännölliset ruoka-ajat ja elokuvia katsotaan silloin tällöin jolloin jotain pientä herkkua on tarjolla, muutama nami, poppari, omena/porkkanatikkuja, viinirypäleitä tms.
Miten maissisose on mielestäsi parempaa ruokaa kuin maissinaksu?
Maissinaksut valmistetaan pelkästä maissista. Leipäpalassa lapsi saa mm. melkoisen annoksen suolaa, ja joistakin leivistä myös sokeria.
Googleta "sormiruokailu".
mm. seuraavista syistä:
Muutenkin tarjosin maissia. Maissinaksuissa maissi oli sellaisessa muodossa, että lapsi saattoi syödä itse ja nauttia syömisestään. Toki, olisin kyläilessä, kahvilassa ja ravintolassa voinut antaa lapsen sormiruokailla itse soseen kanssa, mutta tämä olisi aiheuttanut noissa paikoissa suurta sotkua.
Itse sai syödä hetken rauhassa, kun lapsella oli mukavaa puuhaa ja syötävää.
Naksut eivät sisällä suolaa, kuten leipä sisältää. Toki ahkerana leivoin lapselleni täysin suolatonta leipää, mutta se ei tietenkäään säily kovin pitkään. Kotona voi pakastaa, mutta reissuilla ei.
riisikakkuja tarjosin harvemmin, koska niissä on suolaa hitunen. Omaan ruokavaiooni riisikakut kuuluvat ja aterioillakin niitä syön. Keliakiaa airastan. Hienoa, että opin av:lta uuden asian. Koska syön riisikakkuja aterioilla, niin napostelen koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Napostelu on käsittääkseni sitä, että syödään jotain pientä koko ajan. Tätä on mm. se, että lapsella on esim. rattaissa istuessa jatkuvasti vaikka rusinapaketti kädessään.
Maissinaksut aterialla eivät ole napostelua. Ne ovat yksi tapa opettaa lasta syömään itse. Tämän lisäksi ne mahdollistavat pienen lapsen ja vanhemman yhteisruokailun - eli kun lapsi on syötetty, vanhempi ehtii syödä itse samalla kun lapsi mässyttää pari maissinaksua. Kovin erikoisena ruokana niitä tuskin voi pitää, mutta ei niistä nyt haittakaa ole.
Ja näille teetkö itse sitä sun tätä - lapsen ruokavalio kehittyy yksinkertaisemmasta monimutakisemmaksi. Menettekö te täysimettäjälle sitten itse sanomaan, että eläisitkö sinä sitten pelkällä maidolla? Maissinaksut korvataan leivällä/ porkkanalla/ omenalla jne. kun lapsi on vähän vanhempi.
Oscar.
Allergioiden vuoksi meillä ei maissinaksuja syödä, mutta riisikakkuja ja muuta sormiruokaa on tarjolla joka aterialla.
Sormiruoka harjoituttaa suun ja käden motoriikkaa ja antaa lapselle erilaisia ruokailukokemuksia eri ruuan rakenteiden muodossa.
Kun lapset ovat pienestä pitäen tottuneet riisikakkuihin, niin ne toimivat pitkään lasten ainoana "kahvileipänä" eli lapset olivat täysin tyytyväisiä saadessaan palan riisikakkua, kun muut herkuttelevat kahvipöydässä. Allergiselle tämä on iso pelastus, kun kyläpaikassa harvoin on mitään heille sopivaa. Terveellekin riisikakku on varmasti pienempi paha kuin kahvipöydän keksit ja kakut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nyt lapsia kasvattaa sukupolvi joka on elänyt naksuilla ja limuilla. Itse en ole natanut enkä anna lapsille välipalana naksuja ja ihan hyvin ovat oppineet pureskelemaan ruokaansa.
Samalla tavalla vauvat opetetaan juopottelemaan, joka välissä suuhun tungetaan lämmintä maitoa, joka aiheuttaa euforian - miksei kukaan puhu tästä?!? Kasvatamme alkoholisteja povellamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se evoluutio nyt ihan niin nopeasti toimi. Ihminen keksii mielensä mukaan kaikenmaailman sääntöjä, niinkuin vaikka säännölliset ruoka-ajat, ja ovathan ne jossain mielessä hyvät, mutta kyllä me ollaan keräilijä eläimiä, poimittiin kaikenmaailman marjoja ja juuria kaikenaikaa ja pisteltiin poskeen sen takia naposteleminen on luonnollista ihmisille..
maissinaksuja ja riisikakkuja voi tarjota aterialla...
Minkä vuoksi aterialla ei voisi tarjota tavallista ruokaa napostelun sijasta? Vai syöttekö itsekin maissinaksuja ja riisikakkuja lounaaksi ja päivälliseksi?Hyvin nuo ovat oppineet naksuja napostelemaan, vaikka vauvana tarjottiin vain leipää ja muutenkin samaa ruokaa ,jota itse syötiin.
Ja vauva söis soseita eikä vielä itse osannut käyttää lusikkaa niin jotain pientä viihdykettä piti välillä ruokapöytään keksiä. Kuorittu kurkku myös hyvä, mutta kuivaa leipää ei tullut tarjottua, en tykkää siitä itsekään ja harvemmin kotona edes on leipää joten oli helpompi ostaa maissinaksuja jotka ei ainakaan tartu kurkkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nyt lapsia kasvattaa sukupolvi joka on elänyt naksuilla ja limuilla. Itse en ole natanut enkä anna lapsille välipalana naksuja ja ihan hyvin ovat oppineet pureskelemaan ruokaansa.
Meillä ole ollut sormiruokaa. -80-luvulla ei tällaista sanaa edes ollut. 2000-luvulla en ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt varta vasten antaa lapselle ns. sormiruokaa tai jopa antaa syödä käsin / sormin puurosta lähtien.
Hyvin ovat kaikki lapseni oppineet syömään erilaisia ruokia, pureskelemaan, maistelemaan ja käyttämään lusikkaa vähän yli vuoden ikäisenä ja syömään lusikalla, myöhemmin haarukalla ja veitsellä.
Mielestäni alle kouluikäisen pitäisi, viimeistään eskari-ikäisenä, oppia käyttämään viestä ja haarukkaa.
Sormin / käsin osaa syödä opettamattakin. Se on kait sitä sormiriuokailua, kun aikoinaan antoi omenanpalan tai leivän palan pienelle käteen ja tämä söi sen.. mutta nyt tälle samalle ikiaikaiselle asialle on tehty hieno nimitys ja ympärille rakennetaan lähes ismiä asian puolesta.
Kuten niin moni muukin asia nykyaikana, vanha asia, vanha taha toimia, mutta asialle annetaan hieno nimitys ja sitten aletaan rummuttaa asian puolesta. aiemmin se , esim. lapsentahtinen imetys tai mikä tahansa asia, oli normaalia lapsen ja vauvan hoitoon kuuluvaa arkea ilman sen suurempaa haloota.
Meillä ole ollut sormiruokaa. -80-luvulla ei tällaista sanaa edes ollut. 2000-luvulla en ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt varta vasten antaa lapselle ns. sormiruokaa tai jopa antaa syödä käsin / sormin puurosta lähtien.Hyvin ovat kaikki lapseni oppineet syömään erilaisia ruokia, pureskelemaan, maistelemaan ja käyttämään lusikkaa vähän yli vuoden ikäisenä ja syömään lusikalla, myöhemmin haarukalla ja veitsellä.
Mielestäni alle kouluikäisen pitäisi, viimeistään eskari-ikäisenä, oppia käyttämään viestä ja haarukkaa.
Sormin / käsin osaa syödä opettamattakin. Se on kait sitä sormiriuokailua, kun aikoinaan antoi omenanpalan tai leivän palan pienelle käteen ja tämä söi sen.. mutta nyt tälle samalle ikiaikaiselle asialle on tehty hieno nimitys ja ympärille rakennetaan lähes ismiä asian puolesta.Kuten niin moni muukin asia nykyaikana, vanha asia, vanha taha toimia, mutta asialle annetaan hieno nimitys ja sitten aletaan rummuttaa asian puolesta. aiemmin se , esim. lapsentahtinen imetys tai mikä tahansa asia, oli normaalia lapsen ja vauvan hoitoon kuuluvaa arkea ilman sen suurempaa haloota.
sormiruokailusta on varmaan alettu puhua siksi, että aiemmin vauvoille on nimenomaan käsketty antaa mahdollisimman hienoksi soseutettuja ruokia eikä missään nimessä mitään palasia. Nyttemmin on sitten huomattu, että kas, vauvalla se yökkäysrefleksin laukaiseva kohta onkin paljon edempänä suussa kuin aikuisella, joten vauvalle voikin antaa käteen palasia syötäväksi vaaratta.
Tuo yökkäysrefleksin laukaiseva kohta "siirtyy" kasvaessa taaemmas, joten se ns. sormiruokailu olisi hyvä aloittaa heti, kun ruoka pysyy vauvan kädessä. Sormiruokailun etuja on mm. se, että vauva pääsee tutustumaan omaan ruokaansa hyvin konkreettisesti ja uusien makujen omaksuminen olisi sitä kautta helpompaa.
Sitä en ymmärrä, miksi siitä pitää pahastua, että jostain ilmiöstä puhutaan tai sille annetaan nimi. Esim. kun minä olin vauva, ei todellakaan ollut suositeltavaa antaa kokonaisia palasia vauvalle, koska ajateltiin, että vauva tukehtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harjoittelee pureskelua ilman tukehtumisvaaraa, helpompaa antaa maissinaksuja kuin porkkanoita (meillä ainakin piti vahtia porkkanan ja leivän syöntiä paljon tarkemmin). En tiedä mitä ap tarkoittaa napostelulla, meillä syötiin ruoka-aikaan naksutkin. Nyt jo 3,5v ei tietenkään syö naksuja, koska osaa syödä oikein hyvin oikeaa ruokaa. Ei meillä harrasteta väliaika-naposteluja nyt eikä harrastettu aikaisemmin, ei lapsi mene maissinaksuilla pilalle.
kaikenmaailman lisäaineseokset (karkit, sipsit, limut ysm). Koululaiset saavat mieluusti napostella maissinaksuilla ja riisikakuilla, jos pysyvät siten epäterveellisistä "herkuista" erossa.
Kun lapsi ei vielä syönyt kuin pääasiassa rintaa niin annoin usein esim. näkkileivän ruokapöydässä siksi aikaa että sai itse syödä rauhassa loppuun.
Ja minusta napostelu ruuan päätteksi on ihan ok.
Mutta se että joka välissä tarjotaan jotaki syötävää on minusta turhaa. Tätini tuputtaa lapsellemme kokoajan jotaki syötävää ja ihan vain siitä että lapsi on pienikokoinen. On ollut syntymästä asti, kasvaa kyllä omilla käyrillään ja syö hyvin. Mutta kun ollaan esim. tätini luona nin koko ajan sille tarjotaan jotakin..leipää, ruokaa, rahkaa, jne jne. Yritän suhtautua asiaan ajatuksella että ei ole jatkuvaa ja kotona on rytmit, mutta silti se ärsyttää.
Ajatelkaa sitä maissinaksu- ym. naposteluteollisuuden liikevaihtoa!
Miten sille kävisi, jos mammat alkaisivat lykätä äitiensä ja mummojensa tapaan vauvalle käteen leipää, korppua, omenaa, porkkanaa... Jäisi sekin raha pois teollisuudelta.
Rahaa palaa yhä enemmän teollisten ruokien ostamiseen. Siinä se juju, eli markkinamiesten työn tulosta tämäkin touhu.
Ajatelkaa sitä maissinaksu- ym. naposteluteollisuuden liikevaihtoa!
Miten sille kävisi, jos mammat alkaisivat lykätä äitiensä ja mummojensa tapaan vauvalle käteen leipää, korppua, omenaa, porkkanaa... Jäisi sekin raha pois teollisuudelta.Rahaa palaa yhä enemmän teollisten ruokien ostamiseen. Siinä se juju, eli markkinamiesten työn tulosta tämäkin touhu.
hyvä, että valppaat kansalaiset huomaavat ne. Esi-isien tapaan porkkanat ja omput pitää kasvattaa itse sekä samoin kuuin vilja leipää varten. Kaupoissa ei saa käydä - ajatelkaa niiden liikevaihtoa. Liikevaihto on kamala asia.
Eli mitä sinä nyt sitten yritit sanoa? Toivottavasti myös sinä harrastat sarkasmia. Leivotko muuten korppusi itse vai ostatko ihan teollisia?
Oscar.
Meillä ole ollut sormiruokaa. -80-luvulla ei tällaista sanaa edes ollut. 2000-luvulla en ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt varta vasten antaa lapselle ns. sormiruokaa tai jopa antaa syödä käsin / sormin puurosta lähtien. Hyvin ovat kaikki lapseni oppineet syömään erilaisia ruokia, pureskelemaan, maistelemaan ja käyttämään lusikkaa vähän yli vuoden ikäisenä ja syömään lusikalla, myöhemmin haarukalla ja veitsellä. Mielestäni alle kouluikäisen pitäisi, viimeistään eskari-ikäisenä, oppia käyttämään viestä ja haarukkaa. Sormin / käsin osaa syödä opettamattakin. Se on kait sitä sormiriuokailua, kun aikoinaan antoi omenanpalan tai leivän palan pienelle käteen ja tämä söi sen.. mutta nyt tälle samalle ikiaikaiselle asialle on tehty hieno nimitys ja ympärille rakennetaan lähes ismiä asian puolesta. Kuten niin moni muukin asia nykyaikana, vanha asia, vanha taha toimia, mutta asialle annetaan hieno nimitys ja sitten aletaan rummuttaa asian puolesta. aiemmin se , esim. lapsentahtinen imetys tai mikä tahansa asia, oli normaalia lapsen ja vauvan hoitoon kuuluvaa arkea ilman sen suurempaa haloota.
sormiruokailusta on varmaan alettu puhua siksi, että aiemmin vauvoille on nimenomaan käsketty antaa mahdollisimman hienoksi soseutettuja ruokia eikä missään nimessä mitään palasia. Nyttemmin on sitten huomattu, että kas, vauvalla se yökkäysrefleksin laukaiseva kohta onkin paljon edempänä suussa kuin aikuisella, joten vauvalle voikin antaa käteen palasia syötäväksi vaaratta. Tuo yökkäysrefleksin laukaiseva kohta "siirtyy" kasvaessa taaemmas, joten se ns. sormiruokailu olisi hyvä aloittaa heti, kun ruoka pysyy vauvan kädessä. Sormiruokailun etuja on mm. se, että vauva pääsee tutustumaan omaan ruokaansa hyvin konkreettisesti ja uusien makujen omaksuminen olisi sitä kautta helpompaa. Sitä en ymmärrä, miksi siitä pitää pahastua, että jostain ilmiöstä puhutaan tai sille annetaan nimi. Esim. kun minä olin vauva, ei todellakaan ollut suositeltavaa antaa kokonaisia palasia vauvalle, koska ajateltiin, että vauva tukehtuu.
Milloin on ollut se "aiemmin", jolloin ei olisi ollut ns. lupa antaa palasia , nykytermein sormiruokaa, jo ihan pienelle?
-80 luvulla ainakin suositeltiin annettavaksi leipää, ilman päällystä siis. Omenaakin olisi pitänyt antaa sellaisellekin vauvalle, jolla on vasta tyyliin alahampaat puhjenneet, ei takahampaita, ei muuta kuin 2 alahammasta.
Joten o n niitä palasia ja sormiruokia saanut ja suositeltu annettavaksi jo "aiemminkin", sen soseen lisäksi.
maissinaksuja ja riisikakkuja voi tarjota aterialla...