lääkkeen anto 5v:lle

Lapset ottavat itse lääkkeensä aina ruiskusta tai mittamukista,eli ensin äiti tai isä mittaa lääkkeen ja sitten antaa lapsen ottaa se itse.

Meillä ainakin toimii,tosin meillä ottavat muutenkin kiltisti lääkkeensä.

Meillä on lääkkeet menneet alas selittämällä, että lääke parantaa taudin. Pienempänä joutui lääkkeen antamaan ruiskulla väkisin. Lääkkeen oton jälkeen olen luvannut suklaata tai karkkia pahan maun poistamiseksi suusta. Makean lupaaminen on tehonnut paremmin. Muutamat antibiootit maistuvat todella kamalalle, joten itsekin ottaisin jotain lääkkeen oton jälkeen.

Meillä vanhin tyttö täyttää kohta 6 v., mutta yskänlääkettä hänelle ei saa annettua vieläkään, vaikka olis millainen yskä ja vaikka kuinka yrittäis selittää. Enää en edes viitsi yrittää, koska tyttö todellakin sylkäisee lääkkeen pois.



Kerran hänellä oli korvatulehdus, silloin oli varmaan 4-vuotias, ja sai antibioottikuurin. Kun oltiin apteekissa käyty, lupasin tytölle, että kun on sen kuurin ottanut, niin saa valita kaupasta jonkun lelun (kovasti pelkäsin itse ettei lääkkeen otosta tule mitään). No, sitten laitoin kotona antibioottia ruiskuun, tyttö maistoi ja sanoi: Tämähän on hyvää! Eli se kuuri meni onneksi aivan vaivatta.



Jos tyttö on kuumeessa tai yskäinen, parhaiten toimii supon laittaminen. Hän ottaa siis mieluummin supon kuin että suun kautta lääkettä.



Poika otti nestemäisen kuumelääkkeen sillä tavalla, että ruiskusta otti vähän lääkettä, sitten päälle limpparia. Taas ruiskusta lääkettä ja päälle limpparia.



Jaksamista sinulle lääkintään! Tiedän hyvin tunteesi.

Ilmeisesti meillä on sitten poikkeuksellisen hyvin lääkkeensä ottaneet lapset, sillä ihmettelin suuresti, miten VIISI-vuotiasta ei saa puhumalla ottamaan lääkkeitään... Mutta tuntui muillakin olevan vaikeuksia.



Minusta on jotenkin nöyryyttävää, yksityisyyden loukkaamista, kun noin iso joudutaan pakottamaan lääkkeet ottamaan.



Kun kyllähän 5-vuotiaan pitäisi jo ymmärtää perustelut, miksi se lääke on otettava. Ja antaa ottaa itse. Minusta lääkkeiden otto nyt kerta kaikkiaan vaan on sellainen asia, joka on tehtävä, en sen takia edes alkaisi maanittelemaan, lahjomaan tms.



Yskänlääke ei sinänsä ole mikään välttämättömyys, sehän ei mitään sinänsä paranna, helpottaa kylläkin oireita.

Mutta antibiootit on otettava.



Meillä on aika varhaisesta käytetty jo tabletteja, ovat lasten mielestä olleet miellyttävämmät ottaa.



Mutta ilmeisesti olen tässä asiassa päässyt helpolla...

Mikstuurat ovat ihan mahdottomia, pahan makuisia ja isommalle lapselle niitä pitää antaa hillittömät määrät. Meillä ei ole koskaan yhdellekään lapselle (3 kpl) annettu mikstuuraa, vaan alusta lähtien on annettu tabletteja murskattuna ja sekoitettuna esim. hilloon, jogurttiin tms.



Ei meidän lapsille paljoa lääkkeitä ole tarvinnutkaan syöttää, mutta aina kun on tarvinnut, niin se on ollut lasten mielestä JUHLAA, kun on saanut syödä hilloa siltään! Jopa ihan vauva avaa mielellään suunsa lääkkeelle ja isommat odottavat innoissaan lääkeaikaa.



Noista lääkkeistä antibiootti on se tärkeämpi, joka olisi pakko saada menemään. Yskänlääke on pelkkien oireiden hoitoon, eikä niin tarpeellinen jos ei mene. Molempia saa myös tabletteina (no ihan kaikkia yskänlääkkeitä ei), eli pyydät vain lääkäriltä reseptin tablettimuodosta.



Tabletit on helpointa paloitella leikkuuveitsellä leikkuulaudalla ja murskata kahden lusikan välissä ja siinä lusikassa sitten sekoitetaan hillo joukkoon. Kaikki tabletit, joissa on jakouurre saa murskata ja useimmat muutkin. Ei nyt tule mieleen yhtään antibioottia tai yskänlääkettä, jota ei saisi murskata.

MMka:

Ilmeisesti meillä on sitten poikkeuksellisen hyvin lääkkeensä ottaneet lapset, sillä ihmettelin suuresti, miten VIISI-vuotiasta ei saa puhumalla ottamaan lääkkeitään... Mutta tuntui muillakin olevan vaikeuksia.

Meillä on 7-, 5-, 4- ja 3-vuotiaat lapset. Kaikkien muitten lääkitseminen on onnistunut niin, että olen selittänyt, miksi lääkettä pitää ottaa, mutta 5-vuotiaalle (kohta siis 6) ei löydy sellaista perustetta, että yskänlääkkeen saisi menemään. Tyttö on hyvin päättäväinen muutenkin. Jos hän ei esim. kerhossa halua osallistua johonkin leikkiin, niin hän ei sitten myöskään osallistu. Pienempänä hänessä oli kyllä temperamenttia kuin pienessä kylässä, mutta nykyisin on oikein mukava, avulias, älykäs jne. tyttö. Totta kai se temperamentti vieläkin aina pilkistelee, mutta onneksi harvemmin ;-).

Onneksi meilläkin on päästy vähällä sairastamisella *kop kop*

Että tyttömme osaa kyllä ottaa tabletin puolikkaita (ottaa panadolia kasvukipuihin), mutta jotenkin olen kokenut, että supot olisi tehokkaampia kuumeen alentamisessa kuin esim. nuo panadolit. Liekö sitten omaa mielikuvitustani, en tiedä. Tietysti jos kokeilis buranaa/ibuxinia. Mitä tabletteja te yleensä käytätte kuumelääkkeenä tämän ikäiselle?