Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Subjektiivinen päivähoito-oikeus

Vierailija
01.12.2005 |

Miksi siitä ei saisi puhua? Miksi sitä ei saisi arvostella? Täällä vain kehoitetaan hankkimaan oma elämä. Minun elämääni kuuluu ottaa kantaa yhteiskunnallisiin seikkoihin, mihin minunkin maksamani verot vaikuttavat, vaikka ihan täällä netissä.

Pitäisikö olla hissukseen ja mihinkään ei saa ottaa kantaa?



Minusta subjektiivinen päivähoito-oikeus on älytön! Ihmisten pitäisi itse hoitaa lapsensa ja järjestää niitä virikkeitä, ne kerran hankittuaan.

Jos lapsi oikeasti vaatii päivähoitoa vaikkapa puheen kehityksen tms. takia, niin päivähoitopaikka voitaisiin myöntää vaikkapa lääkärin puoltavan lausunnon kera.

Muutoin, hyvät naiset, hoitakaa lapsenne itse!

Kommentit (72)

Vierailija
1/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että jos lapsi on päivähoidossa, ei vanhemmille enää " jää mitään hoidettavaa" ? No huh huh. Eihän se lapsi hoidossa ole 24/7... Vähän suhteellisuudentajua, arvon naiset.

Vierailija
2/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin oma esikoisenikin. En todellakaan halua esikoiseni kärsivän siitä, että perheeseen syntyi vauva. Ja kärsiä, tällä tarkoitan, että ottaisin esikoiseltani pois hänen luomansa tärkeät ihmissuhteet. Eli omat ystävät, joiden kanssa on päivittäin pidetty yhtä jo lähes kolme vuotta. Nykyisin 3 päivänä viikossa. Mitään takuuta ei olisi että saataisiin vuoden kuluttua paikka takaisin. Ja näiden ystävien kanssa tapaaminen ei päivisin muuten onnistu, kun he ovat siellä päiväkodissa... kuten myös muut kulmakunnan 5-vuotiaat! Myös pk henkilökunta on lapselleni tärkeä, eikä ole kertaakaan vaihtunut. Nykyisin epätavallista, mutta meillä on ollut tuuria!



Myönnän joskus potevani huonoa omaatuntoa, kun lastani vien hoitoon ja lähden itse vauvan kanssa lenkille. Kun näen 5-vuotiaani onnellisen ilmeen kavereiden huudellessa pk:n pihalla " hei nyt se Matti tulee. Tuu leikkimään, me ollaan odotettu" tai ystävysten halatessa pk-päivän jälkeen, tiedän että olen tehnyt oikean ratkaisun. Vaikka leimaudunkin laiskaksi ja saamattomaksi, " vain kahden lapsen" kotiäidiksi. Meille tämä ratkaisu on hyvä, koko perheelle!



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Eihän täällä kukaan ole väittänyt, ettäkö esim. sinun kertomasi tapaus olisi laiskuutta? Sinähän saisit lääkärin puoltavan lausunnon ongelmallisesta raskaudesta (käsitinkö oikein?) ja that' s it. Ei se esikoisesi tuossa tapauksessa ole turhaan päiväkodissa, joten turha heittäytyä marttyyriksi.

Riittäisikö että neuvolalääkärin kirjoittama todistus kädessä menisi päiväkodin ovea kolkuttelemaan? En usko... Eiköhän se kulkisi kuta kuinkin niin että saatuan tarvitsemansa lääkärintodistuksen kyseinen äiti hankkisi vinon nipun täytettäviä kaavakkeita joilla kuvailisi paitsi vointinsa, kaikki esikoisen hoitoon liittyvät asiat ja normaalin arkipäivän kulun, selittäisi miksi ei kykene hoitamaan lasta kotona jalähettäisi nämä paperit asiaa käsittelevälle taholle (kela?). Virastoissa papereita sitten käsiteltäisiin 3-4kk jonka jälkeen tulisi päätös. Tämä päätös saattaisi olla myös kielteinen, vaikka se kaiken järjen mukaan olisi pitänyt mennä heittämällä läpi (vert. hoitotukianomukset). Silloin haetaan uudet lääkärintodistukset, kirjoitetaan anomukset ja haetaan muutosta päätökselle. Hyvässä lykyssä myönteinen päätös tulisi parin kuukauden sisällä.

Myönteisen päätöksen jälkeen voisi lähteä hakemaan hoitopaikkaa, joiden saanti olisi siis tämän nykyisen, tiukentuneen käytännön kanssa huomattavasti hankalampaa. Voidaan suoraan varata kolmisen kuukautta odotteluaikaa ennen kuin lapselle saadaan vapautumaan hoitopaikka. Enään yksi ongelma, eli tämä odotettu lapsi olisi hoitopaikan vapautuessa jo joko syntynyt tai mennyt kesken...

Vierailija
4/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen sitä mieltä, ettei subjektiiviseen päivähoitoon sinänsä saa kajota, koska ei ole ketään niin pätevää joka pystyisi määrittelemään kuka hoitopaikkaan sitten on oikeutettu ja kuka ei. Uskon, että kukaan ei tuo päivähoitoon lasta turhaan. Olen hoitanut lapsia, joiden vanhemmat ovat palaneet täysin loppuun hoitaessaan lapsiaan sitkeästi kotona, koska " niin kuuluu tehdä" , ja näitä lapsia en haluaisi nähdä yhtään lisää.



Sen sijaan, että puhutaan subjektiivisesta päivähoidosta sinänsä, voitaisiin puhua seuraavista epäkohdista:

- kotona olevien ei tarvitse pitää lasta hoidossa päivittäin klo 7-17 ja loma-aikoina, vaikka kuinka hakisivat töitä

- kuinka saada kiinni pimeästi työtä tekevät ihmiset, jotka ovat virallisesti työttömänä ja käyttävät kaikki mahdolliset tuet (itseäni harmittaa vietävästi maksaa 200 e/kk kun joku käyttää ilmaiseksi päivähoitoa, vaikka selvästi käy töissä, mutta kun ei voida todistaa sitä)

- Kuinka saada ihmiset tajuamaan, että lapsikin tarvitsee lomaa. Päivähoito on raskasta lapselle.

- Miksi kotona hoitamisesta ei makseta kunnolla? Päiväkotipaikka maksaa yhteiskunnalle 500e vähintään/kk, pienillä vielä enemmän (eli kallista on vaikka perhe maksaakin yleensä sen 200e)



Terveisin lastentarhanopettaja, joka itsekin rumentaa tilastoja opiskelemalla työttömänä ja vie lapsensa hoitoon.

ps. Kotihoitoa ja päivähoitoa ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen: kumpaakin on olemassa hyvää ja huonoa

Vierailija
5/72 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että vaikka joku instanssi saisikin hakulomakkeita enemmän käsiteltäviksi (puhumattakaan, että jonkun se lausuntokin on kirjoitettava), niin se ei veisi sitten enempää aikaa tai resursseja (kuin korkeintaan äidiltä)

Vierailija
6/72 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ystäväni kärsii mielenterveyden ongelmista mutta kieltäytyy kaikesta avusta ja hoidosta. Hänen ongelmansa eivät ole erityisen pahoja, mutta hyvä kasvattaja hän ei lapselleen kykene olemaan. Hänellä ei yksinkertaisesti hermot kestä ja sitten hän vaan karjuu, riehuu ja syyllistää lastaan kaikesta mahdollisesta :(

Lapsi on päivähoidossa silloinkin kun ystäväni on työttömänä - onneksi. Jos tämä onnistuisi vain lääkärintodistuksella, ei tällä lapsella ainakaan olisi mahdollisuutta päivähoitopaikkaan, sillä mitään todistuksia tämä äiti ei alkaisi hankkimaan.



tämä vastineeksi niille, jotka jeesustelevat että lääkärintodistus pitäisi olla että lapselle tarhapaikka irtoaa :/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/72 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

90-luvun alussa äitini oli palaamassa hoitovapaalta töihin (oli hoitanut silloin 2 v. siskoani kotona niin pitkään kuin siitä jotain tukia irtosi) ja haki kunnallista päivähoitopaikkaa omalta alueelta. No koska silloin ei vielä ollut tätä subjektiivista oikeutta, niin pitkän prosessin jälkeen tuli päätös, että teillä on liian hyvät tulot -> ei päivähoitoa, voitte jäädä kotiin hoitamaan noilla tuloilla! Siis jos äitini olisi jäänyt kotiin hoitamaan siskoani, ilman mitään tukia (silloin niitä ei saanut yli 2v.), olisi vanhempieni tulot laskeneet tuon rajan alle, ja he olisivat saaneet paikan... No, sen kesän isoäitini (silloin vielä hyvässä kunnossa) hoisi siskoani ja syksyllä hän aloitti toisella alueella yksityisessä päiväkodissa. Paha vain, että tuonne toiselle alueelle ei kulkenut julkisia meiltä, vaan olisi pitänyt kiertää keskustan kautta, ja matkaa oli kuitenkin n. 3 km. Siis äitini joka aamu ja ilta vei siskoni (ja haki) kävellen tuon 3 km ja sitten töihin. Lähtivät kotoa ennen klo 7...



Näin Helsingissä... Vuonna 90!

Vierailija
8/72 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä teen tuon yhä joka arkiaamu, ja elämme sentään 2000-luvulla. Hoitopaikkaan ei mene julkisia kulkuneuvoja, joten vien lapseni hoitoon kävellen (3km) ja jatkan siitä juna-asemalle (3km) mennäkseni töihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/72 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan ymmärettävää, että kuntien kiristäessä vyötä, tulee mieleen eri " säästökohteita" .

Mutta kuten joku jo sanoikin, ei subjektiivisyyden poistamisella juurikaan säästöjä kerry.

Tunnempa minäkin näitä " laiskoja" perheitä, olen myös itse yksi niistä.

Jokaisella tuntemallani perheellä on jokin todellinen syy, miksi lapset ovat hoidossa, ei siellä kukaan huvikseen käy.

Näin omalta kohdalta tulee mieleen kysymys ennaltaehkäisystä.

Jos lääkäri tai viranomainen antaisi luvan lapsen päivähoitoon viemiselle, silloinhan on jo niitä ongelmia.Minäkään en siis saisi pitää lapsiani hoidossa tällä hetkellä, vaan minun pitäisi odottaa sitä lopullista murtumista.

Olen kolmen lapsen yh, vanhemmat olivat samassa hoitopaikassa töissä ollessani.Kuopuksen raskausaikana koko elämä romahti yhdessä hetkessä.Koko raskautta varjosti myös erilaiset fyysiset vaivat ja sairaalajaksot.Ok, näillä perusteilla tod.näk. lapseni olisivat saaneet jatkaa päiväkodissa.

Entäs kuopuksen synnyttyä?

Kuka on se, joka pystyy määrittelemään äidin tilan kahden uhmaikäisen ja itkuisen vauvan kanssa ennen sitä äidin voimavarojen totaalista loppumista?Meille pari hoitopäivää viikossa on ollut aivan mieletön apu.Ilman tuota mahdollisuutta vanhemmat lapseni eivät juurikaan ulkoilisi, heille ei luettaisi, he eivät tapaisi kavereitaan...ym..

Sekö on ratkaisu, että zombie-äiti haahuilee kotona ja on pinna kireällä käyttäen kaiken ajan tyytymättömän vauvan hoitoon isompien vaan katsellessa videoita?Ei kuulosta hyvältä.

Muistakaahan, että kukaan meistä ei voi tietää muiden todellista tilannetta.Yritetään siis olla tuomitsematta niin mahdottoman kärkkäästi muiden valintoja. :)

Vierailija
10/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

että yhteiskunta ryhtyisi tarkastamaan ja syynäämään kaikkien hoitopaikkaa hakevien taustat. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiviä pompoteltaisiin hakemaan todistuksia tilastaan. Itse en veisi lasta hoitoon, jos olisin kotona, mutta ymmärrän niitä, joilla tilanne sitä vaatii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

hoitoon jos vanhemmat kotona, ei muuten.

Vierailija
12/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuppaa nämä " munakkaat" unohtuvan kun niin monesti lastenhoito on pääsääntöisesti naisten hartioilla. Pitäisi opetella puhumaan vanhemmasta/vanhemmista.



Jos lapsi tarvitsee päivähoitoa vaikka ns. sosiaalisista syistä (vanhemman mielenterveys tms.), niin siitäkin viranomaisen lausunto tutkinnan jälkeen.



Mitkä ovat tällä hetkellä ne syyt, jonka takia subjektiivinen päivähoito-oikeus on hyvä asia?



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olin syöpäpotilaana niin voimaton, että en jaksanut edes istuallanikaan pitää vuoden ikäistä lastamme sylissä, saati sitten jaksanut pestä kakkapyllyn.



Mutta sitä mäkään en ymmärrä, että ollaan vain kotona työttömänä tai sitten vauvan kanssa, kun esikoinen on hoidossa. Jos perheeseen tulee uusi lapsi ja esikoinen laitetaan hoitoon, niin lapsi helposti tuntee itsensä syrjityksi eikä hän tutustu uuteen sisarukseen.

Vierailija
14/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpi on halvempaa; monen kotona olevan lapset ilman hyvää syytä päivähoidossa (joka siis maksaa), vai päivähoitopaikan takaaminen vain sitä todella tarvitsevalle?

Kaikkea ei myöskään voi mitata rahasssa... Esim. kodin ja vanhemman tärkeyttä.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei suinkaan päiväkotien lakkauttamisesta, keneltäs niitä verorahoja sitten saataisiin jos työssäkäyviltä äideiltä (ja iseiltä) vietäisiin mahdollisuus laittaa lapsensa hoitoon työpäivän ajaksi... Kaiken päivähoidon yksityistäminen nyt tuskin olisi kovinkaan järkevä vaihtoehto...

Vierailija
16/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat niin marginaalinen ryhmä ettei heiltä hoito-oikeuden eväämisestä juurikaan säästöjä syntyisi. Eli paljon melua tyhjästä taas kerran.

Vierailija
17/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esim. sinun tapauksessasi tehtäisiin niin, että lääkärin lausunto syövästäsi, ja sen perusteella lapselle päivähoitopaikka vaikka itse olet kotona. Ei mitään väärää, vaan oiva ratkaisu.



ap

Vierailija
18/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

n lakkauttamisesta tulis juurikaan säästöjä.

Vierailija
19/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja mitä tulee subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, niin siitä ei pidä luopua siitä yksinkertaisesta syystä, että JOS SIITÄ TULEE HARKINNANVARAISTA, KUNNAT KARSIVAT HETI PÄIVÄHOITOPAIKKOJA.



Olet ilmeisesti niin nuori, ap, ettet muista, millaisen taiston takana subjektiivinen päivähoito-oikeus oli. Ennen sitä kunnat saattoivat vetkuttaa päivähoitopaikan myöntämisessä puolikin vuotta ja sitten tarjota ei-oota.



Subjektiivinen eli ehdoton määräys järjestää päivähoitopaikka ilman mitään kunnan säästöpolitiikasta riippuvaista tarveharkintaa on ainoa keino varmistaa, että tarvitsevat saavat sen paikan ilman kohtuutonta odotusaikaa ja epävarmuutta.



SIKSI siitä ei pidä luopua. Aniharva vie lapsensa hoitoon ilman hyvää syytä, asiaa on tutkittu. Yleensä perheet tekevät tuollaiset ratkaisunsa lapsensa parhaaksi. Ja niissä perheissä, jossa noin ei toimita, on ehkä parempikin lapsen kannalta päästä edes osaksi päivää kunnolliseen päivähoitoon.



Turha siis kadehtia ja moralisoida.

Vierailija
20/72 |
01.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Päivähoito-oikeuteen ei saa kajota

Päivähoitolaki turvaa lapsiperheille tasapuolisen mahdollisuuden päivähoitoon, mikä osaltaan tukee vaikeassa elämäntilanteessa olevien perheiden jaksamista. Päivähoito on osa tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, millä vähennetään huomattavan kalliiden erityispalveluiden tarvetta.



Perheet, joissa toinen vanhemmista on kotona, ovat olleet päivähoidosta säästöä hakevien kuntien hampaissa. Näitä perheitä on arvion mukaan niin vähän, että jos kotona olevat vanhemmat luopuisivat lapsensa hoitopaikasta, säästöä kertyisi 3-5 prosenttia päivähoidon budjetista. Näistä perheistä osa tarvitsee päivähoitopaikan lastensuojelullisista syistä eli loppujen lopuksi kyse on hyvin pienestä ryhmästä.



- Vaikeissa elämätilanteissa olevien perheiden ongelmat eivät helpotu, jos subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan tai kunnille annetaan vapaa harkintavalta päivähoitopaikkojen jakamisessa. Yhä useampi lapsi elää perheessä, jossa vanhemmat tarvitsevat tukea lapsen kehityksen turvaamiseen. Päivähoidon merkitys lastensuojelua ennaltaehkäisevänä toimintana on korostunut 90-luvulla tapahtuneen sosiaalipalvelujen leikkaamisen jälkeen, mikä rankimmin kohdistui juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tuolloin koulujen oppilashuoltoa karsittiin, päivähoitoryhmiä suurennettiin ja leikkipuistotoimintaa supistettiin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen.



Päivähoito-oikeus on merkittävä tuki perheille eikä siihen saa kajota. Monien kuntien vaikea rahatilanne on todellinen, mutta päivähoidon supistaminen ei kuntien taloutta pelasta. Ratkaisua on etsittävä muista vaihtoehdoista, kuten osa-aikahoidon ja kerhotoiminnan monipuolistamisesta. "



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme yhdeksän