Arvatkaa mitä päätin tänään.
Elämässä aina voi ajatella järellä.
Aloitin 1kk sitten töissä.. ja lapset hoitoon .. 2.5v ja 5v.
Työmatka pitkä ja täys työaika. Väsynyt olen ja niin myös lapset.
Irtisanon itseni huomenna. Ajatus että lapset ovat vain kerran pieniä saa mut jäämään kotiin... Tuntuupa hyvältä :)
Kommentit (8)
Yleensä toi tilanne kuitenkin tasaantuu parin kuukauden kuluttua.
Kyllä mä mietinki.. töihin lähtöki jo kauhistutti.. mutta kun muut olivat sitä mieltä että pitäähä mun mennä töihi .. ja menin sit.
Yhdessä asutaan ja yhteinen päätös oli :)
Huomataan vaan että kaikki voi paremmin ku lapset saa olla kotona.
Ei ole vauva nuorin enää mutta en vaan raski viedä hoitoon :D
Oli rohkea päätös mutta ehkä elämäni paras, kerran ne vaan on "pieniä". Työt ei tästä maasta varmasti lopu.
se tosiaa olis parantunu kuukauden päästä, mut mä vaan koen mun paikan olevan tällä hetkellä kotona.
ap kuten ed. viesti.
onko ideoita, mitä sanon pomolle?
sanonko tuon lapsihomman suoraan miks musta ei oo työhön?
sitten. Olin työnarkomaani ennen ja sitten sain lapsen ja päätin jäädä kotiin. Älkää pelätkö, en ole tuilla vaan ihan muualta saan rahaa kuin valtiolta.
Elämäni paras päätös. Tällä hetkellä tärkein tehtäväni on täällä kotona. Se on lapsen kanssa oleminen ja kasvatus.
Ehdin takaisin työelämään kun lapsi on isompi.
sitten. Olin työnarkomaani ennen ja sitten sain lapsen ja päätin jäädä kotiin. Älkää pelätkö, en ole tuilla vaan ihan muualta saan rahaa kuin valtiolta.
Elämäni paras päätös. Tällä hetkellä tärkein tehtäväni on täällä kotona. Se on lapsen kanssa oleminen ja kasvatus.
Ehdin takaisin työelämään kun lapsi on isompi.
Juuri samoin ajattelen itsekin! :)
ap
toivottavasti oli yhteinen päätös, jos ole parisuhteessa:)