Anoppi kyttää mun tekemisiäni ja juoruaa ja valehtelee musta, mitä keksisin kostoksi?
Haluaisin kostaa jotenkin anopille mutta niin ettei hän välttämättä edes tiedä että minä olen tämän aiheuttanut. Miten sinä kostaisit?
Kommentit (21)
Kosto on suloinen, mutta vielä suloisempaa on, jos pystyt osoittamaan, että olet kaiken tuon saastan yläpuolella. Se se vasta anoppia rassaa, kun et korvaasi lokauta hänen horinoilleen.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2012 klo 22:32"]
Haluaisin kostaa jotenkin anopille mutta niin ettei hän välttämättä edes tiedä että minä olen tämän aiheuttanut. Miten sinä kostaisit?
[/quote]Ulosta anoppi täysin elämästäsi!
Hanki itsellesi elämä, et sitten ehdi kyttäillä kyttäileekö anoppi! Kostaminen on narsistista "oman hyvän" tuottamista. Nauti elämästä, ota iisisti ja relaa, pidä hauskaa, iloitse!!
alkaa levittää. Juttu on tietysti valhe ja anoppi nolaa itsensä. Mutta varo nolaamasta itse itseäsi.
Mainitse aina kuinka mukava ja huomioonottava hän. Rehellinen ja luotettava. oikein ihanneanoppi.
Anopin jutut alkaa tuota kehumista vastaan näyttämään ilkeiltä ja kaksinaamaisilta
alkaa levittää. Juttu on tietysti valhe ja anoppi nolaa itsensä. Mutta varo nolaamasta itse itseäsi.
Tää on käyttökelpoinen
mutta kyllä mä enemmän suosittelen kunnon keskustelua anopin kanssa kuin kostamista. Ja myös miehen on hyvä olla paikalla. Jos aito kunnon keskustelu ei auta, niin mä suosittelen tuon erään aikaisemman vinkkiä kehua anoppia ympäri kyliä, niin anoppi nolaa itse itsensä :)
Yksi plussa niille pitää antaa. Ovat synnyttäneet ja kasvattaneet ihania miehiä maailman ihanimmille naisille.
ole parmpi ihminen. Kasvat itsekin. Nimimerkillä itekin tuon kokonut.
hyvä neuvo. Toinen vaihtoehto on se, että jättää anopin valheet ja juorut omaan arvoonsa ja keskittyy muihin asioihin. Kosto sinänsä on yhtä typerää kuin anoppisi käytös. Haluatko olla anoppisi kaltainen vai järkevämpi?
Oletteko kuulleet miesten haukkuvan anoppejaan? Perheissä, joissa on tyttäriä ja poikia, anoppi on miniöille ja vävyille samanlainen. Vävyt kehuvat samaa anoppia, jota miniät haukkuvat.
Nuorikoilla on opittu asenne anoppeja kohtaan.
Minulla on ihana anoppija appi. Anopista on ollut paljon tukea ja apua elämäni eri tilanteissa. Anoppi on yksi parhaista ystävistäni, saatamme lähteä kaksin ostoksille, teatterrin tai ulkomaille. Miehelläni on hyvä suhde vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, siksi heidän kanssaan viihtyy ja olen tuntenut alusta asti itseni tervetulleeksi porukkaan.
Perättömät jutut oikaiset tietysti ja ihmettelet ja hämmästelet miehellesi, miksi äitinsä on sanonut tuollaista. Mutta muuten et raivoa, kosta, ilkeile, ivaa tai pilkkaa, koska olet tuolloin samanlainen kuin hän itse. Nouse hänen yläpuolelleen. Ole kohtelias ja korrekti. Älä edes miehellesi hauku hänen äitiään, vaan tosiaan pysy faktoissa ja ihmettele, mutta samalla jo kohauttele harteitasi niin kuin jokin noin järjetön käytös ei sinua lainkaan hetkauttaisi.
Veikkaan, että tämä raivostuttaisi anoppiasi eniten. Hän ei saa sinuun otetta, kun ei pysty loukkaamaan sinua edes ilkeilyllä. Todennäköisesti ryhtyy suoraan haukkumiseen, ja tällöin mies varmasti kilahtaa äidilleen. ONpahan poissa teidän elämästänne etkä ole tehnyt mitään väärää.
Minulla on anoppi, jossa ei tavallaan ole mitään vikaa. Hän on ystävällinen, auttavainen, tarjoutuu hoitamaan lapsia vapaaehtoisesti jne. Mutta hän myös ostaa meille huonekaluja ja tavaroita, joita emme tarvitse, vaatii apua hänelle sopiviin aikoihin, tulee omilla avaimilla sisään ja ryhtyy esim. siivoamaan, penkoo tavarat ja juoruaa niistä suvulle. Aluksi olin vihainen ja miehellekin jäkytin, mutta kun lakkasin välittämästä, on tämä tunkeileva apukin loppunut ja mies hoitanut suhteet äitiinsä niin, että äitinsä ei enää uskalla rynniä meille milloin vaan. Toki anoppi varmaan suvulle julistaa, että minun tekojani kaikki, mutta pääasia on, että tunkeileva apu on loppunut ja meillä on ihan ok välit. Emme vaadi anopilta mitään ja autamme häntä, kun ehdimme.
Oletteko kuulleet miesten haukkuvan anoppejaan? Perheissä, joissa on tyttäriä ja poikia, anoppi on miniöille ja vävyille samanlainen. Vävyt kehuvat samaa anoppia, jota miniät haukkuvat.
Nuorikoilla on opittu asenne anoppeja kohtaan.
Kysymys on myös siitä, että anoppi ja miniät ovat perinteisesti samalla tontila. Esim. kodinhoito ja lastenkasvatus on perinteisesti ollut enemmän naisten kuin miesten vastuulla. Kun sitten anoppi ja miniä tulevat eri perheistä, joissa on erilaiset tavat tehdä näitä asioita, syntyy hyvin helposti konflikteja, jos molemmat eivät tajua olla järkeviä ja antaa toisen hoitaa asiat omalla tavallaan.
Anopille ja vävylle näitä ongelmia ei helposti tule, koska ensiksikin vävy ei yleensä vastaa perheissä ensisijaisesti niistä asioista, joista anoppi on eniten kiinnostunut. Toiseksi siinä vävyn perheessä aikuisena naisena on anopin tytär, joka on saanut nimenomaan anopilta mallin siitä, miten asiat hoidetaan.
Tämä anoppi-miniä-suhteen ongelmallisuus on muuten ihan maailmanlaajuinen juttu. Yksi avioliittoneuvoja kertoi, että ihan samalla tavalla ihmiset tarttuvat asiaan heti, jos tämän ottaa puheeksi esim. Afrikassa.
Ap:lle neuvoisin kuitenkin jättämään anopin tekemiset omaan arvoonsa. Koston miettiminen ja katkeruuden kantaminen syö nimenomaan sitä katkeraa ihmistä, ei koston ja katkeruuden kohdetta.
Kerro totuuksia omasta elämästäsi heille, joille anoppisi on mielestäsi juorunnut. Kyllä kuulija uskoo aitouteen, luota kuulijan omaan älyyn.
Puheiden vääristelijä kyllä huomataan ja jutut jätetään omaan arvoonsa.
Ole itse oma itsesi, kyllä muut siitä huomaavat mikä on totuus.
"Kosto" edes ajatuksena kuvastaa sitä, että taitaa anoppisi olla oikeassa... olet vaikea luonne??
Onko sinulla puhtaat jauhot pussissasi?
Pahansuopaisuus on kiellettyä. Hyvillä käytöstavoilla ja toistensa kunnioittamisella saa kukin toisensa onnelliseksi.
Jaa