Mistä nelikymppinen voi saada uusia ystäviä

Rehellisesti sanottuna: ei mistään. :(



Työpaikalla voi tutustua työkavereihinsa, mutta vain harvoin tästä mitään ystävyyttä syntyy. Naapuruston kanssa voi päästä hyviin väleihin, mutta ystävyyssuhteita on turha alkaa odottamaan. Harrastuksen kautta pystyy tutustumaan, mutta vain harvoin ystävystyy.



Peli on siis menetetty. Tuntuu että kaikilla +35-vuotialla on jo se oma kiinteä ystäväpiirinsä valmiina eikä motivaatiota uusien ystävien hankkimiselle ole. Eikä varmaan aikaakaan arki- ja perhekiireiden keskellä.

tai vastaavasta olen löytänyt.

Siellä on samanhenkisiä ihmisiä, samanalainen arvomaailma, niin on helpompi kuin ihan satunnaisiin tutustua.

Muutin työn perässä 36-vuotiaana pk-seudulle ja en ole täällä hyvänpäiväntuttuutta lähemmin keneenkään onnistunut tutustumaan.

Mutta keski-ikäisillä ei kuulu olla ystäviä

Hyvä kysymys. Kun luin alotuksesi totesin mielessäni hiljaa "mulla on jo ystävät, en tarvitse uusia". Eli vinha perä siinä, että välttämättä ei mistään.



Itse olen kyllä saanut lähempänä neljääkymppiä kaksikin ystävää työpaikalta. Mutta tämä on siis ihan harvinaisuus, oikeasti sattumaa. Kumpikin on jo vaihtanut työpaikkaa, mutta ystävyys pysyy.



Sattumalta voi tavata jonkun, näin oletan :)

Tsemppiä.

Onpa negatiivisia vastauksia!



Totta kai ystäviä voi saada minkä ikäisenä vaan, mutta ei siihen mitään patenttikonstia ole. Työpaikka, harrastukset ja jo olemassa olevien ystävien ystävät (monesti on jotain yhteistä) tulisivat nyt ensimmäisenä mieleen. Käy kaikissa juhlissa, joihin sinut kutsutaan ja juttele rohkeasti ihmisten kanssa. Muista myös olla ihmisille mukava ja rehellinen, olematta kuitenkaan pelottavan avoin. Aloita arkipäivän jutuilla ja näytä itsestäsi mukavia puolia.



Itse olen saanut kolme tärkeää ystävää yli 35-vuotiaana ja äitini ystävystyi yli 65-vuotiaana samaan taloon muuttaneen rouvan kanssa. Nykyisin eläkeläisrouvat tekevät yhdessä vaikka mitä, käyvät taidenäyttelyissä, konserteissa, uimassa ja Lapissa vaeltamassa.



Älä luovuta, ihan varmasti löydät uusia ystäviä, kun niin päätät tehdä!

Naapureista

kun oon menny johonki kouluun, työpaikkaan, harrastustoimintaan. Yhdistykset ja erityiset polittiiset sellaiset on paikkoja joista saa oikeasti todellisia ystäviä. Mulla on pari todellista sydänystävää ja kymmenkunta sellasta joiden kanssa nähdään ainakin kerran kuussa ja sit iso määrä sellasia keitä voi pyytää kaveriksi esim. konserttiin tmv, mutta muuten ei pidetä jatkuvaa yheyttä paitsi fb:n kautta.



En ole mikään ylitiösosiaalinen, viihdyn ihan parhaiten yksin, mutta sitten kun olen ihmisten kanssa, tykkään kyllä jutella ja kertoa oman mielipiteeni/näkemykseni asioihin.



Niin ja ikää mulla on jo huimat 41!!!

Eihän tosiystäviä koskaan helppo ole löytää, mutta muutama on näin keski-iän kynnykselläkin löytynyt töistä ja nyttemin opiskelujen piiristä (opiskelen uutta alaa, ja sieltä löytynyt paljon "samanhenkisiä" ihmisiä). Joku harrastus tai vapaaehtoistoiminta ovat myös paikkoja, joista voi löytyä ihmisiä, joiden kanssa ns. synkkaa.

Ystävystyminen edellyttää kyllä aina jonkinasteista riskinottoa ja itsensä alttiiksi laittamista. Luulenpa, että se on ongelma monelle.

Eihän tosiystäviä koskaan helppo ole löytää, mutta muutama on näin keski-iän kynnykselläkin löytynyt töistä ja nyttemin opiskelujen piiristä (opiskelen uutta alaa, ja sieltä löytynyt paljon "samanhenkisiä" ihmisiä). Joku harrastus tai vapaaehtoistoiminta ovat myös paikkoja, joista voi löytyä ihmisiä, joiden kanssa ns. synkkaa.