Ennen poikiani en olis uskonut että

että heille itselleen se olisi pettymys. Toki törkeää sanoa ääneen jotain sellaista, mutta ymmärrän hyvin ne tunteet. Voin myöntää että mulle tytön saaminen oli hyvin tärkeää, ja olen helpottunut että eka oli tyttö, niin nyt ei tarvi enää jännittää tulevien lasten kohdalla niin paljon. Haluaisin kyllä pojankin, jos saisin valita, mutta olisin tyytyväinen vaikka kolmeen tyttöönkin. Onhan se vähän karua, mutta kolmen pojan katras taas olisi ollut todella iso pettymys. Miehellekin oli tärkeämpää saada tyttö. Eikä siinä ole mistään prinsessajutuista kysymys, en edes tykkää sellaisista. En tiedä mistä se johtuu, se vaan on niin. Kun on itsellä niin vahvasti halu saada tyttö, niin on vaikea kuvitella että joku toinen nainen ei haluaisi tyttöä. Siksi huomaa toivovansa poikien äideille seuraavaksi tyttöä, ja se on ihan vaan puhdasta hyväntahtoisuutta. Mutta toki toivon vaan pääni sisällä! Tulee vähän sellainen olo, että jos niistä kommenteista niin hirveästi loukkaantuu, niin eiköhän silloin ole kuitenkin sisimmässään pettynyt itsekin... Itse en ainakaan loukkaantuisi vähääkään jos joku harmittelisi joskus meidän toista tai kolmatta tyttöä, koska en itse olisi harmissani siitä. Sanoisin vaan niin kuin asia olisi, eli että oishan se poikakin ollut kiva kokea, mutta tyytyväinen olen näinkin. Tyttöjä ei ole mulle koskaan liikaa :)

niin alkaahan se pikkuhiljaa ärsyttää. Eikä kukaan edes usko,että tytön saaminen ei esimerkiksi ole minulle ollut mikään iso asia. Kolmannen pojan odotusaikana sain kuulla niin paljon osanottoja ja pahoitteluja,kun tämäkin lapsi on poika,että kyllä se vähän loukkaavalta tuntui. Odotin vauvaa,tervettä ja rakasta,niin minulle pahoitellaan ja osoitetaan myötätuntoa,koska vauva on poika. Tilanne oli jotenkin absurdi.



Itse en jaksa murehtia asioita joihin en voi vaikuttaa,enkä todella ole aiemmin tajunnut edes asiaa sen syvällisemmin ajatella.

monelle naiselle on jonkilainen kauhistustelun aihe jos sulla ei ole tytärtä vaikka lapsia on jo 3.

ja ärsytti se hehkuttaminen kun itse olin aluksi ihan paniikissa ja pettynyt kun en olisi tyttöä halunnut.



Meni aika kauan makustellessa asiaa, että meillä on tyttö. Olen niin pohjimmiltani poikalasten äiti.



No, onneksi tytöstä ei kasvanut hörselötyttöä vaan on samanlainen kuin minä eli suora ja urheilullinen ja rivakkaotteinen-ja mielipiteinen.

No itsellä toisenlainen kokemus. Sain tietää odottavani tyttöä poikien jälkeen. Melkein kaikki tutut ja läheiset sanoivat; Oi kun ihanaa, eikö olekin ihanaa saada tyttö "vihdoin" yms yms. Kyllä ärsytti kun mulle oli ihan sama kumpi tulee, poikakin olisi ollut ihan yhtä tervetullut ;D! Tuntui ihanalta saada oma vauva rinnalle turvallisesti, huolimatta sukupuolesta.

Että joillakin voi olla toisinpäin, joku toinen voikin haluta pelkästään poikia! Mulla on toiveena saada poikia, nyt on jo 2 ja kolmas toiveissa, en vaan tiedä uskallanko kolmatta enää yrittää, koska haluan niin kovasti senkin olevan poika. Saattaisin pettyä jos tuliskin tyttö :( mutta silti IKINÄ ei tulis mieleenkään mennä PAHOITTELEMAAN tyttöjen vanhemmille, että voi voi kun taas tuli tyttö esim. ystävälläni on kolme tyttöä. Miksi siis nämä tyttöjen äidit ottavat oikeudekseen pahoitella jos joku odottaa kolmatta poikaa? Ei tullut mieleen että se voi olla tämän perheen hartain toive se kolmas poika????

meillä oli jo poika ja tyttö ja kun aloin odottamaan kolmatta, kuulin useammasta suusta, että miten vielä yhden, kun on jo kumpaakin sukupuolta?!



kaverini, jolla oli kaksi poikaa, kuuli todella usein, että tyttöäkö nyt teette? Ja kun tulokas oli poika (hänen osittain harmiksi), alkoi jankutus neljännestä.. etenkin hänen anoppinsa tätä harrastaa.

Mun pitäs keksii joku naseva,valmis vastakomenntti idiootti kommenteille kun ne tulee aina niin yllättäen...

Että miehesi siittiöt ovat kaikki isänmaallisesti käyneet armeijan ;)

Mä tiedän perheen, kenellä on 7 tyttöä. Itselläni on tällä hetkellä 1 poika emmekä tiedä onko masuasukit tyttöjä vai poikia, se selviää synnytyksessä. Minua ei haittaa vaikka olisivat poikia, vaikka olisi tytötkin ihan kivoja :)

Olin itse aina toivonut tyttöä, koska minulla oli jotenkin sellainen ajatus, että osaisin olla parempi äiti tytölle kuin pojalle. Koska en aina oikein tajua, että muut ihmiset eivät ajattele kuten minä, oletin poikien äitien joutuvan ponnistelemaan enemmän ja pettymään usein omaan äitiyteensä.



Sitten sain esikoiseni, pojan, enkä enää osannut yhtään eläytyä aiempiin ajatuksiini. Muistan ne kyllä, mutta en tajua, miten saatoin ajatella niin.



En ole kyllä muistaakseni koskaan kenellekään sanonut mitään pojista tai tytöistä, kun tutuille on syntynyt lapsia, mutta jos olenkin, pahoittelen sitä kovasti.

miten monella tapaa tästäkin ajatellaan.Itselle ei ole ollut mikään suuri pettymys että nyt on 3 poikaa.

Alkoi kyllä ajattelemaan sitä että olisko sitä jotenkin normaalimpi tai parempi perhe jos olis niitä poikia ja tyttöjä,tuli ihan tunne että on jotenkin "kakkosluokan" perhe jos on vaan samaa sukupuolta lapsissa.

Meni kyl ohi noi fiilikset mut väkisinkin ne tuli monien monien kommettien jälkeen.



Olenpa vain itselleni todennut että onneksi se olen mä joka sai "vain" 3 poikaa,ei tule mun pojat siitä ainakaan kärsimään että äiti ei onnistunut saamaan tyttöä,kuten eräskin kommetoija totesi "teitä ei sit koskaan onnista"

Aivan kuin olisin hänen mielestään epäonnistunut jopa 3 kertaa :D

ap

että jos sulla on kolme poikaa niin et olis tyttö halunnutkaan (happamia sanoi kettu jne) ja etenkin on hyvä että et saanut tyttöä kun ei pahemmin kiinnosta mauttomat helyt ja prinsessajutut? Eli sua sitten kiinnostaa dinosaurukset ja jalkapallo jne?

Jos se on ihan ok että on poikia niin eikös se ole myös ihan ok et toisella on tyttöjä ja nauttii sitten tyttöjen leikeistä? Miksi omaa olmista pitää korostaa tumppaamalla muita?? Mulle on ihan sama mitä lapsia on kelläkin, itselläni niitä ihania tyttöjä, mutta ihan varmasti omat pojat olisivat yhtä rakkaita.

Mun on kyllä pakko myöntää että itse halusin pelkkiä tyttöjä :) ja koen pojat raskaina, vaikka niitä nyt tulikin kaksi noiden tyttäjen lisäksi.



Suuri lapsiluku ei mussa kauhistusta herätä, kun itselläkin niitä on aika monta.

Kolmannen jälkeen ei kukaan ole tullut enää lukumäärää kauhistelemaan :D Kai ne ajattelee että toi on jo menetetty tapaus.

perheessä jossa oli tasapuolisesti sekä että niin jos mulla olis vain veljiä niin olisin jäänyt paljosta paitsi.Meidän perheessä tytöt on läheisii keskenään ja niin on veljeksetkin keskenään.Toistemme kanssa taas ollaan ihan hyvissä väleissä mutta ei kovin läheisiä.Kai sitä on enemmän yhteistä saman sukupuolen kanssa :) Eli lasten kannalta ei ole yhtään huonompi juttu jos on vain sitä yhtä sukupuolta!



ap

perheessä jossa oli tasapuolisesti sekä että niin jos mulla olis vain veljiä niin olisin jäänyt paljosta paitsi.Meidän perheessä tytöt on läheisii keskenään ja niin on veljeksetkin keskenään.Toistemme kanssa taas ollaan ihan hyvissä väleissä mutta ei kovin läheisiä.Kai sitä on enemmän yhteistä saman sukupuolen kanssa :) Eli lasten kannalta ei ole yhtään huonompi juttu jos on vain sitä yhtä sukupuolta!



ap

[/quote]

Mutta kun eihän av:lla kuulu ajatella lasten parasta, kun MÄ HALUUN PRINSESSAN ja hörsöä ja pinkkiä ja ihqua ja ja ja ja

Kolmea tyttöä vastaan sen sijaan ei olisi mitään. Ja tietysti kävisi myös se, että tulisi molempia (tässä vasta ensimmäistä odotellaan). Mutta en nyt ikimaailmassa menisi PAHOITTELEMAAN toiselle että voivoi kun saitte taas pojan. Enhän minä edes tiedä mitä sukupuolta on toivottu, tai onko sillä ylipäänsä väliä.



Eräältä ystävältä kyselin varovasti kun toinen poika oli tulossa että mitkä fiilikset hänellä siitä, mutta siihenkin syy oli se että hän oli aiemmin sanonut toivovansa seuraavaksi tyttöä.

Mun mies on vaan niin MIES siittiöitään myöten.

kuin jäädä suu auki ja lähes sanattomaksi :)



Ap

sellasille kommentoijille voi heittää että olet jo kasvanut prinsessaleikeistä yli. Siksihän niitä tyttäriä halutaan että saa pukea pinkkiin ja käydä shoppailemassa uuden kaverinsa (tyttärensä) kanssa.



T.Kolmen pojan äiti (tytärtä en koskaan ole halunnut)

Meiltä löytyy lapsissa molempia sukupuolia ja täytyy todeta että lapsessa enemmän ratkaisee kyllä luonne kuin sukupuoli. On olemassa "tyttömäisiä" poikia ja "poikamaisia" tyttöjä jos se vain heille sallitaan.

onneksi sain poikia kun mä en oo ikinä halunnut leikkii nukeilla ja sitäpaitsi mä inhoon kaikkii mauttomii helyjä, hörhelöitä ja etnekin pinkkii.