Minusta suomalaisella lapsella "kuuluu'" olla suomalainen nimi, varsinkin

vaikka oli sataprosenttisesti savolaista maanviljelijäsukua. Raamatullinen nimi, mitä vika?

Mitä helvetin väliä, runkkari?

ja sukunimi ihan suomalainen. Isoisä oli proosallisesti Johannes ja vaimonsa (ruotsinkielisestä perheestä) Liisa. Jostain syystä lapset saivat ruotsihtavat nimet.

on esim. ihan ok että irlantilaisen äidin lapsen nimi onkin Erin.

ap:n kanssa, mutta tykkään kyllä sellaisista kansainvälisistä nimistä jotka ovat suomalaisessa kalenterissa esim Hanna, Laura, Samuel ym.. Jokainen tyylillään. Meillä kolmella lapsella nimet jotka käyvät maailmallakin.

Niin, on oma lehmä ojassa koska meidän lapsilla on nimet joissa on ulkomaalainen etunimi ja ääkkösiä sisältävä pitkä suomalainen sukunimi. Näin koska toinen vanhempi on ulkomaalainen, mutta sitähän useimmat eivät tiedä kun nimen kuulevat toki, kun ei sitä lasten ulkonäöstäkään heti näe että mitään eksoottisia sukujuuria olisi, koska ihan eurooppalainen on se toinen vanhempikin eikä vaikka musta.



Minua kyllä ihmetyttää että miten joku jaksaa tuollaisia juttuja ihmetellä. Minusta etunimi, jolla ihmistä kutsutaan, on nimi itsessään eikä sen tarvitse välttämättä sopia sukunimeen. Kyllähän ne sukunimet usein muuttuukin avioituessa varsinkin naisilla joten pitäisikö sitten valita mieskin sen mukaan että tuleva sukunimi sopii omaan entiseen etunimeen, vaiko vaihtaa etunimi. Vai pitää oma sukunimensä vain optimaalisen etunimi-sukunimi yhteensopivuuden takia?



Minä siis ajattelen, että jos jonkun nimi on vaikka Felicia tai Cecilia, että on kaunis nimi, ja että vanhemmat on ko. nimistä vaan ihan itsenäisenä etunimenä tykänneet. Enkä että onpa snobbailua, että väkisin laitettu mukahienot ulkomaalaiset nimet. Sitäpaitsi, nimen voi nykyisin aina vaihtaa jos ei siitä vanhempana pidä. Meilläkin oli koulussa yksi jonka etunimi oli Tatjana, vaikka ei ollut mitään venäläisiä juuria, ja hän 15-vuotiaana vaihtoi nimen Tainaksi, koska ei halunnut että luullaan aina venäläiseksi ja oli kyllästynyt vanhaan vitsiin "Tatjana oli mun patjana".

ap:n kanssa, mutta tykkään kyllä sellaisista kansainvälisistä nimistä jotka ovat suomalaisessa kalenterissa esim Hanna, Laura, Samuel ym.. Jokainen tyylillään. Meillä kolmella lapsella nimet jotka käyvät maailmallakin.

Tämän kanssa aika samaa mieltä.

En mäkään oikein ymmärrä, että miksi tarvii antaa "ulkomaalainen" nimi tyyliin Ridge, mutta muuten saattaisi tänä päivänä olla ihan hyväkin, että olisi kansainvälinen nimi. Mutta vaikka olisi nimi, joka toimii helposti myös maailmalla, se voisi mielestäni olla kuitenkin sellainen, joka ns. istuu suomalaiseen suuhun.

porukka jaksaa olla kiinnostunut niin paljon toisten valinnoista?



Muutin 19-vuotiaana ulkomaille ja sillä tiellä olen edelleen ja täytyy sanoa, että eipä se kovin kivaa ole tuntemillani Mervillä, Päivillä, Hannalla, Outilla, Ristolla, Jukalla tai vaikka Matilla kun kukaan ei koskaan äännä nimeä oikein, saati mitenkään kauniisti.



Joten ymmärrän hyvin halun antaa lapselle nimeksi vaikkapa Cecilia, jolloin se äännetään sujuvasti ja kauniisti niin Suomessa kuin englannin/ranskan kielisissä maissa. Nykylapsista todella moni tulee liikkumaan tässä globaalissa maailmassa ympäri ämpäri, eikä vain käymään kahta kertaa vuodessa Thaimaassa ja Kanarialla.

Muistakaa valistaa tyttäriänne Pirjoja ja Varpuja ettei vaan mene aikuisena ulkomaalaisen miehen kanssa naimsiin kun sitten voi tulla sukunimi mihin oma nimi ei sovikaan vaikka niin olitte sen suunnitelleet.



Miltä nyt kuulostaisi Pirjo Obama? Tai Varpu Romney? Ja ajatelkaa että mieskin voi vaihtaa naisen sukunimelle kun menee naimisiin!!



Voi apua, tajutkaa ja herätkää! Jokainen antaa sen nimen mikä kauneimmalle kuulostaa, huolimatta siitä sopiiko se sukunimeen koska sukunimi voi aina muuttua. Harvoin ihmistä ja varsinkin pientä lasta kutsutaan koko nimellä.

Meillä kolmella lapsella nimet jotka käyvät maailmallakin.

Onkohan millään muulla kansalla kuin suomalaisilla lapselle nimeä antaessaan erityisen tärkeää se, miten hyvin ko. nimet mahdollisesti tunnetaan muissa maissa?

No, meillä on tästä pitkä historia: muinoin uudet kauppakumppanimme eivät osanneet sanoa hyvin "ti"-äännettä tietyissä yhteyksissä, niinpä suomalaiset avuliaasti muuttivat "ti"-äänteen "si"-äänenteeksi omaankin kieleensä. Esimerkiksi sanasta "martia" tuli siten "morsian". Toisaalta olisi ollut yhtä helppoa toistaa outoa ääntämistä vieraille muutama kerta tarvittaessa....

Jokainen antaa sen nimen mikä kauneimmalle kuulostaa, huolimatta siitä sopiiko se sukunimeen koska sukunimi voi aina muuttua.

Niin tai voi käydä kuten itselläni. Etunimeni sopii hienosti sukunimeeni. Sen sijaan, jos menen avomieheni kanssa naimisiin, kuulostaa yhdistelmä pahalta.

Joudun siis pitämään joko tyttönimeni tai ottamaan yhdistelmänimen.

Ikinä ei ole hyvä xD

Mitä se sulle kuuluu? :o

Miehelläni (joka hädin tuskin osaa suomea) on täysin suomalainen sukunimi tyyliin Virtanen. Nimi on suomennos kauniista suomenruotsalaisesta nimestä. Kotikielemme on ruotsi, emmekä aio nimetä lastamme Sirpaksi tai Reetaksi vaikka sukunimi onkin suomenkielinen

Nehän on ihan tavallisia nimiä nimien joukossa, EI vain SUOMALAISIA. tosi hassua, että vaikka nimi David olisi joku "hienostelunimi", koska sitä on varmaan miljoonilla, ehkä kymmenillä miljoonilla ihmisillä.

Tällaista ilmiötä en ole tavannut missään muualla kuin Suomessa. Kyllä maailmalla annetaan nimiä ihan kaikista kielistä ja kansallisuuksista.

Ja jotenkin on kai enemmän ok antaa esim Angelica Gustaffson, kuin Angelica Möttönen. Vaikka eihän se Angelica ruotsalainenKAAN nimi ole. Suomalaiset on ihan hassuja ja olen AIVAN eri mieltä kuin ap, vaikka omilla onkin suomalaiset nimet.

Varsinkin silloin, kun täällä repostellaan lehdessä ilmoitettuja nimiä? Jos lapsi on vaikka adoptoitu Virtasten perheeseen, sanotaan nyt vaikka jostakin Aasiasta, eikö ole ihan normaalia antaa lapselle edes yhdeksi etunimeksi joku oman kulttuurin mukainen? Tai jos on sukujuuria vaikka Venäjällä, Espanjassa tai Egyptissä, mistäs sen näkee? Miten ihmeessä teillä on aikaa noin älyvapaaseen parjaamiseen? Kiusaavatko lapset sitten näitä väärin nimettyjä?



Minun lapsillani on suvun vanhat nimet ihan sieltä 1500-luvulta, eikä se kenellekään kuulu miten ne istuvat sukunimeemme. Vain suomalainen wt-äiti jaksaa arvostella näitäkin.

Minusta suomalaisella lapsella "kuuluu'" olla suomalainen nimi, varsinkin jos sukunimi on tyyliin Lahtinen, Mäkinen, Savolainen.

kaikkien vanhempien "kuuluu" valita lapsilleen sellainen nimi, jonka he itse parhaaksi näkevät, riippumatta siitä, tykkääkö av-mammat siitä vai ei.

Miehelläni (joka hädin tuskin osaa suomea) on täysin suomalainen sukunimi tyyliin Virtanen. Nimi on suomennos kauniista suomenruotsalaisesta nimestä. Kotikielemme on ruotsi, emmekä aio nimetä lastamme Sirpaksi tai Reetaksi vaikka sukunimi onkin suomenkielinen

huomioida arvostellessa nimiä, että toinen vanhemmista saattaa olla eri äidinkielinen ja sukunimi voi olla suomalainen.

En ymmärrä, miksi sukunimen takia pitää naamioida lapsi vääränkieliseksi. Jos taustat on monessa maassa tai kulttuurissa, on hienoa että se näkyy myös nimessä, vaikka ne olisi miten eri paria keskenään.

Minun mielestä kaikille pojille PITÄÄ antaa nimeksi Matti ja tytöille Maija. Jos joku kehtaa hankkia enemmän kuin kaksi lasta, tai on niin tyhmä, että väkisin tekee kaksi tyttöä tai poikaa, niin toinen olkoon sitten etuliitteellä Pikku.

Ja tämä on fakta, koska minä olen FIKSU ihminen ja saan kertoa muille, miten muitten tulee elää, jotta minulla olisi helpompaa.

Vai mitäs sanotte Matit ja Maijat?

Aikamieli, Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo, Himottu, Hirvi, Hyvätty, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia, Jurva, Kaivattu, Kaipia, Kauko, Kaukovalta, Keiho, Kekko, Kokko, Kontio, Kostia, Kotarikko, Kultamies, Kultimo, Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs, Lempiä, Lempo, Maanavilja, Meripäivä, Mielikki, Mielitty, Mielo, Montaja, Nousia, Osma (=ahma), Osmo (=nuori mies), Otava, Päivälapsi, Päiviä, Rautia (=seppä), Sarijoutsi, Sotijalo, Talvikki, Tapatora, Tapo, Tiera, Toiva, Toivelempi, Toivikki, Toivottu, Torio,

Tornia, Unaja, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö.



Siitä vaan vapaatsi valikoimaan:-)