Mieheni söi mun lääkkeeni!! Käytettään huumeiden vieroituksessa, mulla kipuun.

Mulla on PAHOJA kipupiikkejä ja kiireellinen leikkauslähete lonkan tekonivelen saamiseksi.

Lääkäri määräs mulle Temgesic:ejä tarvittaessa 1-3 kertaa päivässä yksi. Olen ottanut niitä välillä yhden, pahimpana kaksi ja välillä en ollenkaan.

Pakkauksessa oli tabletteja 50 ja pitäis olla vielä ainakin 35-38 välillä. En laske, koska tiedän käyttäväni lääkettä juuri kuten on määrätty.



Muistan tilanteen kun haukkui mua ja itkin, tai oikeastaan se oli sitä tiheämpää nyyhkytystä/hengittekyä mikä voi tulla ennen itkua/kyyneliä.

Mies oli mulle ilkeä, kyseli, että oonko muistanu ottaa teemut (lääkkeet) ja matki rumasti hengittelyän.

Olin kummissani ja itku tuli. Mies selitti perään ylimielisenä, että ajatteli vaan kun niistä teemuista voi tulla juuri tollasia viekkareita.





Kun eilen jäi kiinni kun huomasin paketin olevan lähes tyhjä niin väitti, että mun vika kun mun pitäis tajuta piilottaa ne (olleet lääkekaapissa missä muutkin lääkkeet)! Miten hitossa mulle sellainen tulis mieleen edes?!



Nyt mulla on kovat kivut ja olen ilman lääkettä ihan pian. Itku pääsee jo etukäteen kun kipu ON KOVA,että mitäs sitten kun ne loppuu.

Jos menen sanomaan lääkärille niiden olevan loppu niin saan väärinkäyttöleiman otsaani enkä apuja jatkossakaan (paha reuma). Tuskin kukaan uskoo jos sano, että mies söi ne.

Onhan noita selityksiä ollut (itse hoitoalalla) esim. rauhottavista, että koira söi ja haetaan lisää.





Mitä minä teen???

Tahdon tuosta ukosta eroon!

Ollaan juuri muutettu eikä suostu poistumaan tai hakemaan itselleen asuntoa!

Taasko lasten pitää muuttaa.





En tiedä mitä teen!





Joo, sossuun voi ilmoittaa, mutta ei ne mitään tee muuta kun joudun kaiken maailman slvityksiin itse.

Ja aletaan kyylimään onko lapsilla kaikki hyvin ja heillä on kaikki hyvin, he eivät asiasta tiedä enkä halua heidän tällä tavalla tietävänkään vaan tämä pitää hoitaa nyt aikuisten kesken.



Olen menossa huomenna ensimmäistä kertaa elämässäni psykiatrille sillä minulla on ollut pelkoja ja mielikin välillä maassa sairauteni vuoksi. Aion siellä kertoa tästä kaiken, mutta osaakohan psykiatri auttaa ja neuvoa mitä tehdä, koska tietää kuitenkin kolmiolääkkeistä ja niiden säädöksistä enemmän kuin tavallinen pulliainen?



Ilmoittaisin lastensuojeluun jos ne voisi tämän takia mun mieheni heittää pellolle, mutta ei, heidän on tarkoitus tarjota tukitoimia selviytymiseen ja siihen, että lasten tilanne on turvattu. Enhalua miehen kanssa selviytyä, mulla on nollatoleranssi tälläiseen.