Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mua vituttaa kun lapseni ei osaa mitään!

Vierailija
26.10.2012 |

Kaiken tämän pidän sisälläni mutta nyt alkaa kiehua yli, kun en vaan jaksa enää.



Lapsi on 3v8kk eikä osaa piirtää mitään muuta kuin pientä syheröä, on kuulemma auto mutta ei sitä hyvällä tahdollakaan voi sellaiseksi sanoa. Ei ala jäljentää mitään jos kehotan piirtämään ympyrän mallin mukaan. Hän ei tajua, miten pyörällä poljetaan ja luovuttaa heti, kun huomaa ettei osaa. Palloa ei tykkää potkia.



Puhe on kamalan kuuloista. L, s ja r puuttuu ja esim. avain on atain, vaikka kuinka osaa sanoa v:n niin aina se vaan on atain. Lässyttää siskolleen ja muille aikuisille eikä tottele, kun sanotaan että puhu kunnolla. Leikit muiden kanssa ei suju koska ei joko puhu muille tai sitten puhuu niin epäselvästi että kukaan ei tajua.



Muutenkin on jäljessä kaikessa ikäisiään, mutta neuvolan mielestä ongelmaa ei ole ja mitään lähetteitä minnekään ei saada. Päiväkotipaikkoja ei ole, ja olen vielä kotiäitinä joten olen jonon hännillä muutenkin.



Kerhoon vien lasta kaksi kertaa viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Siellä lapsi ei osallistu mihinkään (!!) leikkiin vaan seistä pönöttää paikoillaan. Ei leiki muiden kanssa, ottaa kontaktia vain aikuisiin ja pyrkii syliin yms. Myös leikkipuistossa olisi menossa muutaman aikuisen syliin jatkuvasti.



Minua nolottaa! Häpeän omaa lastani ja häpeän sitä, että häpeän häntä :( :( :( En mitään muuta haluaisi kuin että lapsi olisi reipas ja tykkäisi leikkiä ja laulaa ja osaisi puhua ja piirtää ja olisi NORMAALI. Mutta ei.



Haukkukaa vaan, kunhan purin jonnekin kun en lapsellekaan voi, tietenkään.

Kommentit (73)

Vierailija
61/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

juuri sellaisena kuin hän on? Lapsi vaistoaa häpeän ja näkee silmistäsi itsensä joko ihanana lapsena tai sitten sun häpeäsi... Hyvä että purat tunteitasi, mut lapsen elämän perusta on se mitä hän näkee vanhempiensa silmistä; jokainen lapsi ansaitsee tulla hyväksytyksi ja ihailluksi! lakkaa lapsen vertaaminen muihin. Ja mieti miksi sulle on noin vaikeaa se että hän ei ole sitä mitä "muut"?? Se kertonee jotain susta, jotain mitä kannattaisi vähän tutkiskella.

Omia tunteita ja heränneitä ajatuksia kannattaa tosiaan rehellisesti tutkia, eikä heijastaa niitä lapseen.

Vierailija
62/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapset oppivat eri tahtiin. Lapsi ei myöskään ole mikään tilaustuote vaan putkahtaa maailmaan sellaisena kuin putkahtaa. Hänet on vain hyväksyttävä sellaisena kuin hän on.

Jos lapsen kehitys mietityttää, mene yksityiselle. Voi olla että taustalla on jotain ongelmaa.

Mutta lakkaa nyt hyvä ihminen nipottamasta siitä että ei puhu juuri täydellisesti tai piirrä ympyrää. Lapsi oppii matkimalla/jäljittelemällä, ei siten että käsket/annat ohjeet.

Taitaa olla niin että vasta 4-vuotiaalta neuvolassakin odotetaan sen ympyrän piirtäminen. Jos se ei silloin onnistu, saattavat ehdottaa jatkotutkimuksia.

Hanki lapselle kotiin lasten kuntopyöä jolla voi harjoitella polkemisen tekniikkaa ihan kaikessa rauhassa ilman pelkoa tasapainon pettämisestä.

Tällaisen löysin netistä:



http://www.salsales.fi/contents/fi/d56.html



Ei ole hlökoht kokemusta mutta ehkä liikunta omisssa oloissa sopisi lapsellesi.

Suurin ongelma tässä on se että sinä teet lapsesta ongelman. Voi olla että hakeutuu muiden aikuisten luo juuri siksi että sinä et häntä hyväksy.

Joka tapauksessa kannattaa selvittää onko taustalla jotain erityistä. Mikäli lapsi saa jonkin diagnoosin, hyväksy myös se ja elä sen mukaan. Ennen kaikkea lakkaa vertaamasta lasta muihin. Sinulla on kuitenkin sinänsä terve lapsi, hän ei makaa sairaalassa leukemian takia tms. Maailmassa on paljon, paljon vakavampiakin ongelmia lapsilla kuin se että ei käyttäydy samalla tavalla kuin useimmat muut.



Ihan perspektiivin takia:



http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sairauksista



Ole kiitollinen siitä mitä sinulla on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ajatellut ihan samalla lailla, eli että hän "ei osaa mitään". Ei osaa piirtää kuin suttua, on vasta hiljattain oppinut syömään itse (lusikalla)), oppi kuivaksi vasta pari kuukautta sitten. Ei osaa leikkiä mitään eikä ole mitenkään kiinnostunut leikeistä muutenkaan. On vain ja säheltää. Kiusaa myös ahkerasti muita.



Toisin kuin teillä, meillä on tullut päiväkodista palautetta. Hoitaja kuulemma suosittelee avun hakemista tms, en tiedä tarkkaan. Tuskin mitään kuitenkaan tapahtuu.

Vierailija
64/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän kyllä että tuo voi olla turhauttavaa.

Meidän esikoinen ei pienenä innostunut hirveästi lapsiseurasta. Oli mieluummin aikuisten seurassa ja suosikkipaikkansa oli syli.

Vanhempi-lapsi-jumpassakin käytiin niin, että lapsi oli sylissä ja seurasi sieltä muiden jumppaamista. Itse ei halunnut mitään tehdä. Ei ennen kuin kotona, missä sitten iloisesti teki niitä juttuja mitä toiset olivat jumpassa tehneet.



Nyt tämä lapsi on iloinen ja seurallinen 10-vuotias, jolla on paljon kavereita. Kovin rauhallinen hän edelleen on, mutta siitä huolimatta pidetty kaveri.



Anna ap lapsellesi aikaa kasvaa ja kehittyä.

Vierailija
65/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei



En jaksanut lukea noita muiden vastauksia joten ehkä tämän neuvon joku antoi jo, mutta itse kävisin varmuuden vuoksi TARKISTUTTAMASSA LAPSEN KUULON ja ihan KUNNON KORVASPESIALISTILLA eikä missään neuvolan tai terkan kuulotestissä tms. pilipalitesteissä.

Vierailija
66/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi jonka kuulo on heikentynyt esim. kroonistuneen liimakorvan takia on helposti arka, ei vastaa kysyttäessä tai suhtautuu sinuun kuin ilmaa kun puhut hänelle, puheen kehitys hidastuu (kun kaikkia äänteitä on hankala erotella), tasapainoaisti on huono, ei osallistu muiden leikkeihin (ei kuule ohjeita kunnolla yms) jne jne ja kaikki vaan sen takia että kuulee huonosti. Että kannattaa tosiaan viedä sinne korvalääkäriin niin on se "helppo" vaihtoehto suljettu pois. korvaongelmia ei välttämättä huomata noissa perustesteissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi noin pieniä lapsia kilpailutetaan eikä anneta kehittyä omaan tahtiin? Kun esikoinen ei täytä äitinsä odotuksia, täytyy siinä olla jotain vikaa. Vika ei ole lapsessa vaan siinä että ap on kuvitellut lapsen tietynlaiseksi reippaaksi ja tietyissä asioissa taitavaksi pojaksi ja kun lapsi ei olekaan haavekuvien mukainen, täytyy siinä olla jotain vikaa.

Lapset on todellakin erilaisia. Omistanikin nuorin puhuja alkoi sanoa sanoja 7kk ikäisenä mutta osasi istua vasta 9kk iässä ja kävellä 12kk iässä toisin kuin kaksi sisarustaan käveli jo 9kk iässä mutta tämä myöhimpään oppinut onkin motorisesti kaikkein taitavin kaikessa urheilussa mitä kokeillut. Samainen lapsi oppi lukemaan kaikista aikaisimmin eli juuri 4 täytettyään, mutta neljännellä on luokan hitain kirjoittaja. Vanhin puhumaan oppijani oli reilusti päälle 2v ja 4v vielä puhui niin ettei vieraampi ihminen saanut selvää.

Nyt 2v:ni piirtää paremmin kuin päälle kolmevuotiaat kaverien lapset jotka piirtää vaan söheröä.

Mitään epänormaalia ei ap:n lapsessa vaikuta olevan. Onneksi itselläni on enemmän kuin kaksi lasta, useampi kumpaakin sukupuolta. Osaa arvostaa lapsia yksilöinä ja erilaisuus on juuri kiehtovaa eikä kenenkään tarvitse täyttää omia haavekuviani tyttärestäni tai pojastani tai millainen tämän tulisi olla. Minusta diagnoosin etsintä ja tasapäistäminen on mennyt liian pitkälle.

Tuon ikäinen lapsi ei yleensä osaa ajaa polkupyörällä eikä kovin kummoisesti esittäviä teoksia piirrä. Viivan piirtäminen voi tarkoittaa esim. auton reitin piirtämistä. Puhe usein selkeytyy ilman ihmeempiä hössötyksiä. Ei näillä tiedoilla voi tehdä lapsen älykkyydestä tai muista asioista kovin paljon luotettavia päätelmiä.

Vierailija
68/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko lapsen näköä tutkittu miten hyvin? meille selvisi lapsen ollessa neljävuotias ettei hän näe kovin hyvin. tai oikeastaan näkee todella huonosti. toi syherön piirtäminen ja aikuisten kimpussa oleminen kuulostaa nimittäin tutulta..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/73 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

suosittelen lämpimästi - kuten joku muukin tässä ketjussa - että viet lapsen tutkimuksiin!



Oma esikoiseni oli ihan samanlainen, sillä erotuksella tosin, että oli päiväkodissa 2v iästä lähtien. Eikä päiväkodissa huomattu mitään, lapsi kun oli peruskiltti eikä aiheuttanut ylimääräistä häiriötä. Neuvolassa ohjattiin psykologille, joka lässytti, että vaadimme lapselta liikaa ja käski lopettamaan kaikki piirtämis- ym harjoitukset.



Lopulta tuskaannuin ja vien yksityiselle tutkittävaksi, ja sillä tiellä ollaan, nyt 7-vuotiaalla lapsella on todettu SI-häiriö ja 2 neurologista diagnoosia.



Luota omaan vaistoosi, tutkituta lapsi, niin sitten ainakin tiedät onko lapsi normaali vai ei. On muutenkin hyvä tietää tilanne ennen kun koulu alkaa, että voi ajoissa hakea erityistä tukea.

Vierailija
70/73 |
22.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun pitää vain hyväksyä hänet. Et ole varmastikkaan tehnyt mitään virhettä lapsesii kasvatuksessa. Jotkut nyt vain kehittyvät hitaammin, ja lapsesi saattaa olla myös ujo. Ja laitat lapset hoitoon ja hankit työpaikan, kyllä kaikki järjestyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/73 |
22.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyi hitto, ap on ällöttävä ihmissaasta. Tekee pahaa lapsen puolesta, kun on tuollaisen haahkan äidikseen. :'(

Vierailija
72/73 |
22.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän nyt lasta auttaa kun äitiä vituttaa. Lapset kehittyvät omaa vauhtiaan, turha tuputtaa sellaista oppia mistä hän ei juuri nyt ole kiinnostunut. En jaksa lukea mitä muut ovat kirjoiittaneet ja siksi saatan toistaa jo sanottua, anteeksi. Lapsen taitojen kehitys voi pysähtyä tai jopa taantua kasvupyrähdysten ajjaksi tai jos hamapiden tulo vaivaa tai jos lapsi sairastelee tai jos perheessä on stressaava ilmapiiri ja esim äitiä vitutttaa - lapset kyllä vaiistoavat ja saattavat jopa masentua jos kokevat etteivät 'kelpaa' tai riitä. Aika usein lapset kehittävät yhtä asiaa kerrallaan, esim hienomotriikkaa ja silloin puheen harjoitus jää vähemmälle. Jos siis lapsi on syventynyt johonkin, häntä ei kannata vetää siitä puhehatrjoituksiin. Äänteiden ääntäminen on erilaista sanojen keskellä kuin yksittäisinä äänteinä.

 

Toivottavasti oli provo, koska noin epäempaattista ja ymmärtämätöntä vanhempaa en kenellekään lapselle soisi. Jos ei ollut provo niin hae apua vaikka neuvolan kautta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/73 |
30.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä puheen viivästyminen huoletti vielä vuosi sitten, keväällä ei itseä enää mutta päiväkodista laitettiin puheterapeutille jossa käytiin kaksi kertaa. Heidän mielestä mitään ei tarvinnut tehdä, puhui ikäkauteen (3,5v) nähden normaalisti. Kesällä puhe lisääntyi kesälomalla valtavasti, ja tuon jälkeen isompien ryhmässä päiväkodissa kaikki mennyt lujaa parempaan suuntaan.



Mutta ei se poista sitä, että meillä lapsella ilmeisimmin on tarkkaavaisuushäiriö. Eikä se ole sen kummempaa kuin, että se pitää ajoissa tiedostaa, huomioida, hoitaa ja lapsi voi paremmin niin lapsuudessa kuin myöhemminkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kuusi viisi