Lapsen vasu. Vanhempienko näkemykset siihen kirjataan vai päiväkodin?

sitten keskustelette ja sovitte ne tavoitteet yhdessä.

Sitä ei tarvitse ottaa kovin vakavasti. Ei haittaa jos joitakin kohtia jää täyttämättä (siis jos saitte kotiin täytettävää).

t: lto

kolmio, jonka kärjissä lukee vanhemmat, lapsi ja päivähoito.

Viimeistään eskari-iässä lapsi on mukana keskustelussa.

hänen vahvuuksistaan ja mielenkiinnon kohteistaan sekä mahdollisista vaikeuksista. Muodostatte siis yhteistä mielikuvaa lapsesta ja siitä, miten päivähoidossa hänen kehitystään ja hyvää oloaan päiväkodissa voitaisiin parhaiten tukea. Tämän pohjalta lastentarhanopettaja muodostaa käsitystään lapsesta osana ryhmää ja suunnittelee tälle nimenomaiselle lapsiryhmälle toimintaa: sellaista, joka on sopivaa lasten mielenkiinnonkohteille ja mahdollisesti laajentaa niitä sekä on heidän taitotasolleen sopivaa.



Voit siis miettiä millä alueilla lapsesi on vahvoilla ja mitä taitoja ehkä tarvitsee harjoitella. Voit miettiä, miten lapsesi viihtyisi paremmin päiväkodissa, miten häntä esim. lohdutetaan, mikä motivoi häntä toimintaan mukaan jne.



Ns. tavallisella lapsella ne varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ovat kaikilla suunnilleen samantapaiset.

Tästä eteenpäin. Mut hommahan menee niinettä sen yhteisen näkemyksen sanelee kyllä se koulu tai päiväkoti. Keskustelu ja neuvottelu on puhtaasti näennäistä.

Jos vanhemien mielestä lapsi on ns. hankala lapsi ja päiväkodin terveiset ovat täysin päinvastainen;iloinen ja sopeutumiskykyinen jne..

Näistä toki keskustellaan, mutta mitä kirjataan ja miten?



t. ei ap

Jos vanhemien mielestä lapsi on ns. hankala lapsi ja päiväkodin terveiset ovat täysin päinvastainen;

lapsesta kirjattiin esim. että kotona uhmakas jasääntöjen noudattaminen on vaikeaa. Päiväkodissa noudattaa hyvin sääntöjä. Näinhän se on.

Mutta onhan paljon niistä tavoitteista ihan samoja niin kotona kuin päikyssä.

käyttäytymisestä kotona ja muualla kuin päiväkodissa, päiväkodilla taas näkemystä miten lapsi käyttäytyy ryhmässä ja ryhmätilanteissa päiväkodissa. Vanhemmilla on usein myös lapselta kuultua tietoa siitä miten tämä viihtyy päiväkodissa ja miten kokee päivähoidon. Siinä mielessä kyse on "yhteisestä näkemyksestä". Ja kyllä vanhempien toiveita halutaan toteuttaa käytännössä, jos ne soveltuvat päiväkotiin, kysehän on kuitenkin ryhmäkasvatuksesta, joten toiveiden tulee olla toteuttavissa päiväkodin arjessa ja arvoympäristössä.

kolmio, jonka kärjissä lukee vanhemmat, lapsi ja päivähoito.

Viimeistään eskari-iässä lapsi on mukana keskustelussa.

Meillä esikoinen ei ollut eskarissa mukana keskustelussa. Nyt on ekaluokalla, eikä siinäkään vanhempainvartissa ollut mukana. Opettaja nimenomaan toivoi että lasta ei oteta mukaan.

Ihan opesta riippuu, onko lapsi mukana vai ei. Jos on vaikeita aiheita (esim. avioero, kastelu), niin en ota lasta mukaan. Mutta jos lapsi esim. lyö muita, on minusta ihan hyvä, että lapsi on läsnä ja sanoo mielipiteensä asiaan ja yhdessä pohditaan ratkaisua pulmaan.



t. Lto



ps. Nimenomaan vasuun kirjataan molempien havainnot lapsesta. Joskus lapsi käyttäytyy kotona aivan eri lailla kuin päiväkodissa. Sekin on normaalia, mutta hyvä molempien tahojen tietää.