Pyysin mieheltä useamman kerran rahaa, jotta voisin käydä ostamassa lapselle vaippoja..

Puoliksi maksetaan kaikki perheen asiat. Esikoinen ei biologisesti ole miehen, mutta silti mies haluaa osallistua kaikkiin menoihin, mitkä koskee lasta. Ja meille on kaksi yhteistäkin lasta tulossa tällä hetkelle :)



Ja jos kävisi niin huono tuuri, että minulta rahat loppuu, tätä varten meillä on myös kotona säästöpossu, joka on tarkoitettu näitä tilanteita varten. Yleensä tosin meillä niitä, kun unohdan sanoa miehelle jotain mitä pitää tuoda kaupasta.



Neuvoni, jätä se mies, kun ei osallistu perheen menoihin. Parempia LÖYTYY! ;)

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

Miksi ihmeessä perhevapaiden aikana yhteiset kulut tulee jakaa 50/50 periaatteella? Ja ylipäätään, kumpi sitten päättää perheen elintason jos toinen tienaa 6000€/kk ja toinen 2000€/kk? Mikä silloin on 50/50 taso?

Eikö ymmärtänyt asiaa vai eikö tosiaan suostu osallistumaan mihinkään vauvan menoihin? Oliko lapsi yhteinen päätös?

Kukaan ei kysynyt mihin AP,een rahat meni vaan alkoi haukkumaan miestä.Onko asia ok jos AP maksoi itselleen vaik hiustenpidennykset tms?

Onko mies aina kusipää ja velvollinen antamaan rahaa vaippoihin jos äiti on pistänyt satoja euroja itseensä?



Mikä se lasku oli?

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

Ei ihme jos hoidatit päiväködissa ja menit itse töihin lepäämään.

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

on sitten loppujen lopuksi valmis jäämään kotiin " lepäilemään" lapsen/lasten kanssa. Jotkut toki ovat, kuten oma mieheni. Me olemme tosiaan hoitaneet lapset puoliksi ja rahaa tuomme suunnilleen 50/50 kotiin. Mutta tilanteet on vaihdelleet, eikä meille koskaan ole ollut ongelmaa elättää toista.

Tuollaiset asiat, kuten kuinka kauan lapsia hoidetaan kotona, pitäisi sopia etukäteen, eikä sitten ajautua tuollaisiin ahdinkoihin, missä ap on. Tai nähtävästi siis ylipäätään sopia että niitä lapsia edes tehdään ja niiden kulut maksetaan perheenä, eli se jolla on, se maksaa.

Kukaan ei kysynyt mihin AP,een rahat meni vaan alkoi haukkumaan miestä.Onko asia ok jos AP maksoi itselleen vaik hiustenpidennykset tms?

Onko mies aina kusipää ja velvollinen antamaan rahaa vaippoihin jos äiti on pistänyt satoja euroja itseensä?

Mikä se lasku oli?

hyvä isä varmaan kävisi ihan omatoimisesti ostamassa omalle lapselleen niitä vaippoja, eiks niin?

Se kun tuskin on lapsen vika, jos äiti olisikin käyttänyt rahat itseensä. Se vaan tuntuu monelle äijälle olevan tosi outo ajatus, että niistä lapsista pidetään huolta, vaikka mikä olisi. Äidit taas pitää sitä itsestäänselvyytenä. Vai oletko kuullut yhdenkään naisen toteavan, että koska mies osti uuden pleikan, niin nyt jääköön lapset vaille ruokaa ja vaippoja?

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

mitä täsmälleen tarkoitat vuosikausien lorvailulla, mutta lienee aika selvää, että lapsen on hyvä olla kotihoidossa 2-3 -vuotiaaksi. Jos yhteinen lapsi on tehty, niin on nimenomaan taloudellista tasapuolisuutta, että tulot ovat hoitovapaa-aikana täysin yhteisiä.

Kokonaan eri tilanne on, jos toinen haluaa olla kotona vielä vuosikausia sen jälkeen kun nuorin lapsi on täyttänyt 3, tai jos esim. isäkin haluaisi jäädä hoitovapaalle, mutta äiti ei suostu.

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

mitä täsmälleen tarkoitat vuosikausien lorvailulla, mutta lienee aika selvää, että lapsen on hyvä olla kotihoidossa 2-3 -vuotiaaksi. Jos yhteinen lapsi on tehty, niin on nimenomaan taloudellista tasapuolisuutta, että tulot ovat hoitovapaa-aikana täysin yhteisiä.

Kokonaan eri tilanne on, jos toinen haluaa olla kotona vielä vuosikausia sen jälkeen kun nuorin lapsi on täyttänyt 3, tai jos esim. isäkin haluaisi jäädä hoitovapaalle, mutta äiti ei suostu.

ei mahdu mun ajatusmaailmaan miehen tuloilla eläminen ja siitä olen aina saanut miehiltä kiitosta, joten monet miehetkin ajatusta karsastavat.

Mutta tämä pätee myös toisinpäin, en minä alkaisi elättämään kotona lapsen kanssa lorvailevaa miestä.

Itse kävin töissä silloin kun mies oli kotona lasten kanssa.

mies ei ole tätä lasta halunnut, vaan ap:lle on käynyt "vahinko". Näitähän av-mammoille sattuu.

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

Se lorvailu kotona on lapsen parhaaksi. Meillä mieskin lorvaili kotona yli vuoden lasten kanssa. Ihme tollo kun halusi viettää aikaa niiden kanssa, rahasta viis.

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

mitä täsmälleen tarkoitat vuosikausien lorvailulla, mutta lienee aika selvää, että lapsen on hyvä olla kotihoidossa 2-3 -vuotiaaksi. Jos yhteinen lapsi on tehty, niin on nimenomaan taloudellista tasapuolisuutta, että tulot ovat hoitovapaa-aikana täysin yhteisiä.

Kokonaan eri tilanne on, jos toinen haluaa olla kotona vielä vuosikausia sen jälkeen kun nuorin lapsi on täyttänyt 3, tai jos esim. isäkin haluaisi jäädä hoitovapaalle, mutta äiti ei suostu.

ei mahdu mun ajatusmaailmaan miehen tuloilla eläminen ja siitä olen aina saanut miehiltä kiitosta, joten monet miehetkin ajatusta karsastavat.

Mutta tämä pätee myös toisinpäin, en minä alkaisi elättämään kotona lapsen kanssa lorvailevaa miestä.

Itse kävin töissä silloin kun mies oli kotona lasten kanssa.

ovat joko rahan tuojia tai viejiä. Arvomaailma kohdillaan.

Pihi työkaveri joka arvottaa kaiken rahalla. Ei kun ei voi olla, siellä ei taatusti vaippoja käytetty kuin vuosi, ne nimittäin maksavat.

miehesi elätti itsensä (säästöillään?) ollessaan hoitovapaalla, samoin sinä elätit itsesi ollessasi hoitovapaalla? Ok.

tokihan isän pitää vaippoja lapselle ostaa. Mutta muuten taas ihmettelen itse, miksi miehen pitää aina kustantaa naisille vuosikausien lorvailu kotona. Yhteiset kulut tulee kattaa 50/50, jottei kumpikaan tule taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

mitä täsmälleen tarkoitat vuosikausien lorvailulla, mutta lienee aika selvää, että lapsen on hyvä olla kotihoidossa 2-3 -vuotiaaksi. Jos yhteinen lapsi on tehty, niin on nimenomaan taloudellista tasapuolisuutta, että tulot ovat hoitovapaa-aikana täysin yhteisiä.

Kokonaan eri tilanne on, jos toinen haluaa olla kotona vielä vuosikausia sen jälkeen kun nuorin lapsi on täyttänyt 3, tai jos esim. isäkin haluaisi jäädä hoitovapaalle, mutta äiti ei suostu.

ei mahdu mun ajatusmaailmaan miehen tuloilla eläminen ja siitä olen aina saanut miehiltä kiitosta, joten monet miehetkin ajatusta karsastavat.

Mutta tämä pätee myös toisinpäin, en minä alkaisi elättämään kotona lapsen kanssa lorvailevaa miestä.

Itse kävin töissä silloin kun mies oli kotona lasten kanssa.

ne vaipat on ostettu?

Jotenkin käsittämätöntä. Onko tuollaisia tosiaan?



Tällä hetkellä vaimoni on kotona ja opiskelee etänä, koska asumme ulkomailla. En voisi edes kuvitella että en antaisi hänelle rahaa. Yhteinen talous. Tai siis en anna rahaa, vaan maksan luottokorttilaskun. Turha sitä rahaa aina siirrellä, pari tonnia riittää aina kuukaudessa. Se käy kaupassa joka ehtii.



Jotenkin ei löydy edes sanoja. :D Ei anna rahaa vaippoihin, mitääh?? Ymmärtäisin jos kyseessä olisi joku turhake, mutta vaipat häh?

Meillä molemmat töissä mutta mies tienaa huomattavasti enemmän kuin minä, joten on sanomattakin selvää että miehen tililtä menee lainanlyhennykset ja suurin osa laskuista ja mies vielä muistaa multa viikottain kysyä että onko mulla rahaa omalla tililläni ettei tule kaupungilla kaupoissa yllättäviä tilanteita. ja jos sanon että ei paljoa oo, niin kaivaa samantien pankkitunnuksensa ja pyytää minua mennä siirtämään hänen tililtään rahaa itselleni.

Ja koskaan ei valita minun ostoksistani. En tosin hirveästi itseeni tuhlaakaan, mutta ei häntä haittaisi vaikka tuhlaisinkin.

Huh, mulla taitaakin olla tässä(kin) asiassa superhyvämies!

Kuten jo ekassa viestissä mainitsin, otin rahaa possusta ja kävin ostamassa ne vaipat. Omat rahat meni hammaslääkärilaskuun :)



Mies ei kiireiltään kuunnellut minua. Jotenki sulkee korvansa ja aina pitäisi olla pyytämässä monta kertaa ja en vaan jaksanut jankata, että saisko sitä rahaa vai ei. Usein puhuu vielä puhelimessa työasioitaan illat pitkät. Meni vaan hermo ja siksi käyttäydyin noin. Hiukan ehkä liioittelin tlannetta tai annoin teidän ymmärtää asian väärin. Mutta saipahan lapsi vaipat :D



Mies kävi vielä samana iltana kaupassa ja haki monta säkkiä perheelle ruokaa ;) Olisi varmaan tuonut niitä vaippojakin, mutta olin ne ehtinyt siis jo käydä ostamassa. Ihan hyvä mies tuo on, mutta jästi vaan ja aina ei pysähdy kuuntelemaan tai edes kuule, mitä sanon.



-ap-

Mutta mitä siihen säästöpossuun tulee, niin kivitystä on turha odottaa ainakaan minulta. Lapsen rahoja saa käyttää lapsen parhaaksi.

Elatusvelvollisuus on vanhemmalla, lapsen ei kuulu itse joutua vastaamaan elatuksestaan.

Olette avoliitossa ja sinä maksat kaikki sinun ja lapsen juoksevatmenot? Mies saa tehdä omilla rahoillaan mitä tykkää. Että minä en kestä naisia jotka eivät pidä puoliaan....

Ja näitä on PALJON! Jotkut vielä ylpeilevät sillä, että käyttävät kaikki säästönsä hoitaessaan PERHEEN lapsia kotona, ettei vaan tarvitse mieheltä pyytää...

IHan vaan ihmettelen millainen on mies, jolta ylipäätään pitää pyytää yhtään mitään oman lapsen elatukseen? Tai siis eihän sellainen mikään mies olekaan. Miten joku voisi väittää välittävänsä jälkikasvustaan lainkaan, jos ei kiinnosta näiden elatus ja perheen hyvinvointi pätkääkään.

Lopulta se päättyi avioeroon 25 vuoden jälkeen ja itselläni on välit poikki kumpaankin vanhempaan, koska kumpikaan ei osaa kuin haukkua toista. Ovat myös minulle kateellisia, kun en ole elämässäni mukautunut perinteisiin rooleihin.

Alistuvien naisten marttyyrius kaatuu lopulta heidän lastensa niskaan. Miten voit antaa lapsellesi hyvän itsetunnon kun oma esimerkkisi on kynnysmaton rooli? Lisäksi se lapsi joutuu vielä katkeruutesi kaatopaikaksi.