Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

haluaisin suomenruotsalaisia ystäviä/kahereita. mistä löytäisin?

Vierailija
21.10.2012 |

Vaikka asun Helsingissä jossa suomenruotsalaisia on paljon, tuntuu että heillä olisi jo omat piirinsä. Minä kovasti kuitenkin haluaisin ystävystyä heidän kanssaan. Olen nuori ja puhun kieliä ja olen seurallinen. Mistäköhän löytäisin uuden ystävän...

Kommentit (47)

Vierailija
1/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kyllä Suomi, vaikka hallinnollisesti olikin osa Ruotsia, oli oma suomenkielinen alueensa, jossa normaalilla kansalla ei ollut mitään tekemistä ruotsin kielen kanssa. Vain rannikoilla puhuttiin ruotsia ja eliitti oli ruotsinkielistä.


Eli sinusta porvaristo ja aateliset, joiden kieli oli ruotsi, eivät olleet "oikeasti" ruotsinkielisiä?

Kun ensimmäinen sanomalehti 1700-luvulla julkaistiin ruotsiksi niin eihän sekään ollut ruotsinkielisten suomalaisten tekemä, eihän? Yrität siis väittää, että ruotsikieliset suomalaiset, jotka ovat tehneet sanomalehden Suomea käsittelevistä asioista, eivät voi oikeasti olla suomalaisia?

Kerro vielä, miksi ruotsalaiset olisivat halunneet julkaista sanomalehteä Suomessa?

Vierailija
2/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ei Suomen alueella ole koskaan yleisesti puhuttu ruotsia. Missä olet ollut historian tunneilla, jos tämä on sinulle uutta tietoa?


Ruotsin vallan aikana Suomessa ruotsi oli hallintokieli eli ruotsia ovat käyttäneet porvaristo ja aatelisto. Suomessa on siis puhuttu yleisesti ruotsia, siis vuosisatojen ajan. Ja Suomessa on siis ollut monen vuosisadan ajan ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä.

Vaikka hallitsijat ja eliitti ovat puhuneet ruotsia, ei voi sanoa, että Suomessa on yleisesti puhuttu ruotsia. Puhutaan kuitenkin hyvin pienestä ruotsinkielisestä vähemmistöstä, joka keskittyi alueellisesti ja yhteiskuntaluokan mukaan. Mitään "kaksikielistä kansaa" ei ole koskaan ollutkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Suomi oli hallinnollisesti osa Ruotsia, kyllä, mutta silti käytännössä oma suomenkielinen alueensa. Suomen alueella ei yleisesti puhuttu ruotsia. Tämä on fakta, eikä mitään ruotsinkielisten mollaamista.


Porvaristo ja aateliset ruotsia. Mikä tässä sinulle on niin vaikeaa?

Ruotsinkielisyyttä ei mielestäsi ollut oikeasti, koska sitä eivät puhuneet köyhät?

Vierailija
4/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitään "kaksikielistä kansaa" ei ole koskaan ollutkaan.

Vierailija
5/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kyllä Suomi, vaikka hallinnollisesti olikin osa Ruotsia, oli oma suomenkielinen alueensa, jossa normaalilla kansalla ei ollut mitään tekemistä ruotsin kielen kanssa. Vain rannikoilla puhuttiin ruotsia ja eliitti oli ruotsinkielistä.


Eli sinusta porvaristo ja aateliset, joiden kieli oli ruotsi, eivät olleet "oikeasti" ruotsinkielisiä?

Kun ensimmäinen sanomalehti 1700-luvulla julkaistiin ruotsiksi niin eihän sekään ollut ruotsinkielisten suomalaisten tekemä, eihän? Yrität siis väittää, että ruotsikieliset suomalaiset, jotka ovat tehneet sanomalehden Suomea käsittelevistä asioista, eivät voi oikeasti olla suomalaisia?

Kerro vielä, miksi ruotsalaiset olisivat halunneet julkaista sanomalehteä Suomessa?

Tässä on siis yritetty oikoa tuon nro 14:n väärinkäsityksiä. Hänelle kun oli täysin uutta tietoa, että ruotsinkieliset ovat alunperin tulleet Suomeen Ruotsista ja siksi asuvat lähinnä rannikoilla.

Monen suomenkielisen piti oppia ruotsin kieli (koska suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia), mutta he eivät varsinaisesti olleet ruotsinkielisiä.

En ymmärrä, mitä yrität vängätä. Suomessa on ollut ruotsinkielisiä pitkiä aikoja, mutta alunperin he ovat tulleet Ruotsin alueilta Suomen rannikoille ja Suomen alueella ruotsi ei ole koskaan ollut koko kansan yleisesti puhuma kieli. Mikä tässä nyt on mielestäsi väärin?

Vierailija
6/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat tulleet Suomeen tilanteessa, jossa Suomi on kuulunut Ruotsille, ruotsi on ollut hallintokieli ja suomi köyhien kieli. Jos alat selittämään jotain integroitumisesta, niin miksi kyseisessä tilanteessa ruotsinkieliset olisivat opetelleet suomea?



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen töissä sairaalassa pk-seudulla. Käydään yhdessä illanvietoissa ja he ovat hauskaa seuraa, mutta ei nyt sen hauskempaa kuin suomenkielisetkään. Yhden suomenruotsalaisen työkaverini (jonka tapasin edellisessä työpaikassani) kanssa olen ihan kunnolla ystävystynyt. Puhumme kyllä suomea, koska hän osaa molempia kieliä hyvin ja minun ruotsinkieleni on haparoivaa.

Vierailija
8/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsista muuttaneet ovat tulleet Suomeen tilanteessa, jossa Suomi on kuulunut Ruotsille, ruotsi on ollut hallintokieli ja suomi köyhien kieli. Jos alat selittämään jotain integroitumisesta, niin miksi kyseisessä tilanteessa ruotsinkieliset olisivat opetelleet suomea?

No, onhan heillä ollut aikaa opetella integroitumista, kun Suomi vähitellen muuttui de facto suomenkieliseksi maaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsista muuttaneet ovat tulleet Suomeen tilanteessa, jossa Suomi on kuulunut Ruotsille, ruotsi on ollut hallintokieli ja suomi köyhien kieli. Jos alat selittämään jotain integroitumisesta, niin miksi kyseisessä tilanteessa ruotsinkieliset olisivat opetelleet suomea?

No, onhan heillä ollut aikaa opetella integroitumista, kun Suomi vähitellen muuttui de facto suomenkieliseksi maaksi.


Lähinnä typerykseltä kuulostat.

Et edes puhuisi suomea tällä hetkellä, ellei ruotsinkielinen yläluokka olisi vaihtanut kieltään suomeksi 1800-luvulla. Ilman tuota suomen kielellä ei olisi sitä arvostusta, mitä sillä on nyt. Voit myös verrata Venäjän vähemmistökielten tilanteeseen: Venäjällä on osattava venäjää, alkuperäiskielet taas ovat uhanalaisia, koska niitä ei käytetä hallintokielenä. Näin olisi voinut käydä myös suomelle.

Vierailija
10/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsista muuttaneet ovat tulleet Suomeen tilanteessa, jossa Suomi on kuulunut Ruotsille, ruotsi on ollut hallintokieli ja suomi köyhien kieli. Jos alat selittämään jotain integroitumisesta, niin miksi kyseisessä tilanteessa ruotsinkieliset olisivat opetelleet suomea?

No, onhan heillä ollut aikaa opetella integroitumista, kun Suomi vähitellen muuttui de facto suomenkieliseksi maaksi.


Lähinnä typerykseltä kuulostat.

Et edes puhuisi suomea tällä hetkellä, ellei ruotsinkielinen yläluokka olisi vaihtanut kieltään suomeksi 1800-luvulla. Ilman tuota suomen kielellä ei olisi sitä arvostusta, mitä sillä on nyt. Voit myös verrata Venäjän vähemmistökielten tilanteeseen: Venäjällä on osattava venäjää, alkuperäiskielet taas ovat uhanalaisia, koska niitä ei käytetä hallintokielenä. Näin olisi voinut käydä myös suomelle.

En ehkä puhuisi suomea, ellei Suomi olisi päätynyt osaksi Venäjää vuonna 1809. Ruotsin tavoitteenahan oli hävittää suomen kieli ja tehdä kaikista ruotsinkielisiä. Venäjän alaisuudessa suomen kielen asema parani.

Suomi on nykyään käytännössä yksikielinen suomenkielinen maa. Laki sanoo toista, mutta puhunkin todellisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Et edes puhuisi suomea tällä hetkellä, ellei ruotsinkielinen yläluokka olisi vaihtanut kieltään suomeksi 1800-luvulla.

Ei ruotsinkielinen yläluokka mitenkään yleisesti vaihtanut kieltään suomeksi. Osa toki edisti suomen kielen aseman parantamista, osa taas vastusti viimeiseen asti, eikä esim. suomenkielistä koulutusta olisi saanut järjestää.

Vierailija
12/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotka eivät tiedä esim. ruotsinkielisen asutuksen keskittymisen rannikolle johtuvan siitä, että Ruotsista muutti sinne aikanaan porukkaa?



Oletteko te aika nuoria? Onko historian kirjoissa nykyään joku "ruotsalaisuutta ihannoiva linja", jossa jätetään tiettyjä asioita opettamatta ja uskotellaan, että Suomen kaksikielisyys olisi jokin ikikainen olotila, jota ei saa koskaan kritisoida?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Et edes puhuisi suomea tällä hetkellä, ellei ruotsinkielinen yläluokka olisi vaihtanut kieltään suomeksi 1800-luvulla.

Ei ruotsinkielinen yläluokka mitenkään yleisesti vaihtanut kieltään suomeksi. Osa toki edisti suomen kielen aseman parantamista, osa taas vastusti viimeiseen asti, eikä esim. suomenkielistä koulutusta olisi saanut järjestää.


mutta syystä, että nimenomaan koulutettu väki ja yläluokka vaihtoivat kielensä suomeksi oli syy siihen, miksi suomen kieli kehittyi 1800-luvulla. Eli jos tuo ryhmä ei olisi vaihtanut kieltään, ei suomen kieltä olisi kehitetty köyhälistön tai parin koulutetun ja alkuaan suomenkielisen henkilön toimesta. Siihen tarvittiin isompi joukko ihmisiä.

Ja: KAIKKI ruotsinkieliset eivät vaihtaneet kieltä tuolloin.

Vierailija
14/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä sukupolven edustajia nämä kirjoittajat mahtavat olla jotka eivät tiedä esim. ruotsinkielisen asutuksen keskittymisen rannikolle johtuvan siitä, että Ruotsista muutti sinne aikanaan porukkaa?


että tällainen väittämä kuulostaa juuri siltä, kuin edellä on mainittu eli että ruotsinkieliset olisivat tulleet Suomeen lähinnä parilla hassulla veneellä yhdellä kertaa, olisivat siis joku yhtenäinen porukka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Et edes puhuisi suomea tällä hetkellä, ellei ruotsinkielinen yläluokka olisi vaihtanut kieltään suomeksi 1800-luvulla.

Ei ruotsinkielinen yläluokka mitenkään yleisesti vaihtanut kieltään suomeksi. Osa toki edisti suomen kielen aseman parantamista, osa taas vastusti viimeiseen asti, eikä esim. suomenkielistä koulutusta olisi saanut järjestää.


mutta syystä, että nimenomaan koulutettu väki ja yläluokka vaihtoivat kielensä suomeksi oli syy siihen, miksi suomen kieli kehittyi 1800-luvulla. Eli jos tuo ryhmä ei olisi vaihtanut kieltään, ei suomen kieltä olisi kehitetty köyhälistön tai parin koulutetun ja alkuaan suomenkielisen henkilön toimesta. Siihen tarvittiin isompi joukko ihmisiä.

Ja: KAIKKI ruotsinkieliset eivät vaihtaneet kieltä tuolloin.

Varmasti osa näistä suomeen vaihtajista olikin alunperin suomenkielistä sukua, jotka olivat olosuhteiden pakosta joutuneen vaihtamaan kielensä ruotsiin...

Vierailija
16/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä sukupolven edustajia nämä kirjoittajat mahtavat olla jotka eivät tiedä esim. ruotsinkielisen asutuksen keskittymisen rannikolle johtuvan siitä, että Ruotsista muutti sinne aikanaan porukkaa?


että tällainen väittämä kuulostaa juuri siltä, kuin edellä on mainittu eli että ruotsinkieliset olisivat tulleet Suomeen lähinnä parilla hassulla veneellä yhdellä kertaa, olisivat siis joku yhtenäinen porukka.

No en minä mistään veneistä ole puhunut. Mutta tuo nro 14 tuntui olevan ihan aidosti pihalla Suomen ruotsinkielisen väestön historiasta. Luuli ilmeisesti, että koko Suomi olisi ollut ruotsinkielisten asuttamaa.

Vierailija
17/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Varmasti osa näistä suomeen vaihtajista olikin alunperin suomenkielistä sukua, jotka olivat olosuhteiden pakosta joutuneen vaihtamaan kielensä ruotsiin...


että kielitilanne olisi ollut Ruotsin hallinnon alla sellainen, että suomenkieliset olisivat tiukkaan identifioineet itsensä kielen kautta. Tilannehan on ollut se, että suomella ja ruotsilla on ollut erilainen käyttöyhteys, puhutaan diglossiasta (on "virallinen" kieli (joka on myös tietyn luokan äidinkieli sekä rahvaan kieli, jolla on omat käyttöalueet). Et siis kommenteissasi tunnu ymmärtävän sitä, että kieli on 1800-luvulla otettu kansallisuuden tunnusmerkiksi. Tämä ajatus siis sisältyy kansallisuusaatteeseen: yksi kansa, yksi kieli. Se ei ole luonnostaan lankeavaa, kaikki ihmisryhmät eivät identifioi itseään välttämättä kielen kautta, voivat esimerkiksi osata useita kieliä ilman, että se murtaa heidän kansallisuusidentiteettiään. Ennen 1800-lukua ei siis ole ollut suomen kohdalla tilannetta, jossa rahvaat olisivat osanneet pitää itseään yhtenäisenä kansana, jonka kansallinen tunnuspiirre on suomen kieli. Tuo ajatus nousi vasta 1800-luvulla ja sitä kannattivat koulutetut kansalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi ruotsinkielisiä, se oli siis poliittinen ase.

Ajatusvirheesi on siis esittää kansallisuusaate luonnollisena itsestäänselvyytenä.

Vierailija
18/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Varmasti osa näistä suomeen vaihtajista olikin alunperin suomenkielistä sukua, jotka olivat olosuhteiden pakosta joutuneen vaihtamaan kielensä ruotsiin...


että kielitilanne olisi ollut Ruotsin hallinnon alla sellainen, että suomenkieliset olisivat tiukkaan identifioineet itsensä kielen kautta. Tilannehan on ollut se, että suomella ja ruotsilla on ollut erilainen käyttöyhteys, puhutaan diglossiasta (on "virallinen" kieli (joka on myös tietyn luokan äidinkieli sekä rahvaan kieli, jolla on omat käyttöalueet). Et siis kommenteissasi tunnu ymmärtävän sitä, että kieli on 1800-luvulla otettu kansallisuuden tunnusmerkiksi. Tämä ajatus siis sisältyy kansallisuusaatteeseen: yksi kansa, yksi kieli. Se ei ole luonnostaan lankeavaa, kaikki ihmisryhmät eivät identifioi itseään välttämättä kielen kautta, voivat esimerkiksi osata useita kieliä ilman, että se murtaa heidän kansallisuusidentiteettiään. Ennen 1800-lukua ei siis ole ollut suomen kohdalla tilannetta, jossa rahvaat olisivat osanneet pitää itseään yhtenäisenä kansana, jonka kansallinen tunnuspiirre on suomen kieli. Tuo ajatus nousi vasta 1800-luvulla ja sitä kannattivat koulutetut kansalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi ruotsinkielisiä, se oli siis poliittinen ase.

Ajatusvirheesi on siis esittää kansallisuusaate luonnollisena itsestäänselvyytenä.

No en ymmärrä, miksi tuohon nyt piti kansallisuusaatteita sotkea, kun totesin vaan, että moni suomen kieleen vaihtaneista (suvusta) oli aiemmin vaihtanut suomen kielen ruotsin kieleen. Eli ei minusta tuolta oikein voi hakea mitään sympatiapisteitä nykyisille ruotsinkielisille, että jotkut ovat joskus vaihtaneet kielensä ruotsista suomeen.

Samoin outoa hakea perusteita esim. pakkoruotsille siitä, että joskus se ja se merkkihenkilö puhui ruotsia. No, olosuhteiden pakosta täällä joutui puhumaan ruotsia, jos halusi edetä urallaan. Mutta kieli oli vain väline, ei se, että joku puhui ruotsia, tee ruotsin kielestä sen arvokkaampaa kuin joku muu. Jonain aikakautena piti puhua latinaa.

Vierailija
19/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

työpaikoilla, yliopistoilla, Novia/Axxell/Practicum -amk:ssa, Arbis-työväenopistokursseilla, ruotsinkielisissä kuoroissa, mammaryhmissä, puistoissa, kahviloissa. Tule rohkeasti moikkaamaan - ystäviä kun ei voi olla liian monta!

kiitos, vihdoin mukava vastaus! :) ja voi kyllä rakkaat palstalaiset, kyllä sen erottaa että kuka puhuu oikeaa ruotsia ja kuka puhuu suomenruotsia :) riikinruotsi tottakai kuulostaa paremmalta mutta mutta... ja kyllä minä viimeksi tunti sitten kuulin SUOMENruotsia, Itä-Helsingissä asun. ap

Vierailija
20/47 |
21.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

minua hävettää lukiossa olevien kanssasisarten puheet pakkoruotsista. ihan kuvottavaa. kannustan myös ihmisiä hieman ottamaan historian kirjaa käteen ja lukemaan viime vuosisatoja :) tiesittekö esimerkiksi että kun on ollut sota-aikaa Venäjän kanssa, Ruotsi on yksin vastaanottanut kymmeniä tuhansia suomalaislapsia?



lopetettaisiin tämä hirveä viha, ois kaikilla parempi olla.. ap