Hymykuoppien periytyvyydestä (lapsella hymykuopat, vanhemmilla ei)

Satuin lukemaan Tiede-lehden artikkelia jossa oli merkejä milloin isyyttä voi epäillä. Yhtenä siellä oli hymykuopat. Nyt aloin miettimään miksi lapsellamme on hymykyopat mutta meillä vanhemilla ei ole. Eikä isovanhemmilakaan.

En ole kuitenkaan koskaan pettänyt miestäni, en ollut lähelläkään. Heh, ainakaan tietääkseni.

Toivottavasti mies ei kuitenkaan koskaan kuule tuosta hymykuoppateoriasta....

Linkki artikkeliin:

http://www.tiede.fi/artikkeli/965/sinun_lapsesi_ei_ole_sinun

Ja tässä vielä koko juttu copy/paste:



"Sinun lapsesi ei ole sinun



07.11.2008



Juuri nyt -sarja:



Teksti: Marko Hamilo



Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2008



Kalvaako epäilys? Isyyden voi selvittää varsin luotettavasti dna-testein. Yhdysvalloissa testipakkauksia saa jo apteekista. Vinkkejä antavat myös silmät, korvat ja hymykuopat.



Toivottavasti vietit viime sunnuntain isänpäivän mukavissa merkeissä, hyvä Tiede-lehden lukija. Teitä isiä on lukijoissamme noin 80 000.



Joukossanne on ehkä kolmekin tuhatta miestä, jotka tietämättään kasvattavat jonkun toisen miehen lasta. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan.



Brittiläisen Liverpoolin kansanterveyskeskuksen johtaja Mark Bellis analysoi laajan joukon kansainvälisiä tutkimuksia, joissa arvioitiin väärän isyyden yleisyyttä väestössä. Varhaisimmat tutkimuksista olivat 1950-luvulta, uusimmat vuodelta 2004.



Tulokset vaihtelivat suuresti, selvisi Bellisin ryhmän meta-analyysistä Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä. Muutamissa tutkimuksissa harhaisäksi luokittui vain yksi prosentti, joissakin jopa kolmekymmentä prosenttia. Bellis arvioi oikean luvun olevan lähellä neljää prosenttia. (Isyys on ainakin historiassa jakautunut epätasaisesti: ks. Esi-isä lensi kukasta kukkaan, s. 5.)



Testien varmuudessa eroja



Isyyden selvittäminen onnistuu tietysti helposti dna-testein, joita tehdään Suomessa noin tuhat vuodessa. Yleensä testin määrää kunnan lastenvalvoja tai tuomioistuin.



Entä jos mies haluaa varmistaa asian omin päin, omilla kustannuksillaan ja lapsen äidin tietämättä? Sekin käy nykyään helposti.



Esimerkiksi mammaksi.fi-verkkopalvelussa markkinoidaan brittilaboratorion testejä. 99,9-prosentin varmuuden saa 260 eurolla ja 99,9999 prosentin varmuuden 350 eurolla. Kalliimpaa tutkimusta tarvitaan, jos epäilty isäehdokas on oma veli tai muu lähisukulainen.



Laboratorioon lähetetään esimerkiksi sylkinäyte posken sisäpinnalta. Näyte tarvitaan vain isältä ja lapselta.

Yhdysvalloissa testipakkauksia myydään jo apteekeissa kondomien ja raskaustestien vieressä. Hinnat laboratoriotutkimuksineen ovat vain runsaat sata euroa.



Tarvitaanko lapsen lupa?



Yksityiset isyystestit ovat sinänsä sallittuja. Esimerkiksi Britanniassa laki kuitenkin kieltää ottamasta toiselta henkilöltä kudosnäytettä ilman tämän suostumusta.



Jos isyyden selvittämiseksi kajotaan lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen, tarvitaan Suomessakin hänen hyväksyntänsä, tai jos lapsi ei ole tähän riittävän kypsä, kummankin huoltajan suostumus, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen.



- Sylkinäyte on kuitenkin usein saatavissa ilman, että lapsen fyysiseen koskemattomuuteen tarvitsee puuttua, esimerkiksi ysköksestä tai pois heitetystä purukumista. Tällöin suostumustakaan ei erillisen lainsäädännön puuttuessa tarvita.



Osviittaa myös ulkonäöstä



Helsingissä Kampin liikekeskuksessa on mainos, jossa näyttäisi olevan tavallinen perhe: isä, äiti ja kaksi lasta. Henkilöt on ilmeisesti valittu mallitoimiston listoilta, koska yhdellä lapsella on ruskeat silmät, vaikka molemmat vanhemmat ovat sinisilmäisiä.



Ihmisellä on joukko yhden geenin määräämiä piirteitä, joiden perusteella voi koettaa itse arvioida, onko isyyttä syytä epäillä. Pitää vain tietää, kumman ominaisuuden aiheuttaa vallitseva, kumman väistyvä geeni.



Silmien väriin vaikuttaa useakin geeni, mutta sinisyyttä voi pitää väistyvänä ominaisuutena. Sellainen kumoutuu, jos jommalta kummalta vanhemmalta tulee vastaavan hallitsevan ominaisuuden geeni: vaikkapa ruskeasilmäisyyden. Sinisilmäiseksi tulee saamalla sekä äidiltään että isältään saman, sinisyyttä aiheuttavan mutaation. Jos siis vanhemmista kumpikin on sinisilmäinen mutta lapsi selvästi ei, on aihetta epäillä isyyttä.



Harkitse sittenkin vielä



Pelkästään ulkoisten piirteiden perusteella tuskin kuitenkaan kannattaa lähteä hajottamaan perhettään. Piirteiden tunnistamiseen liittyy sen verran epävarmuutta. Sama koskee muiden kuin ammattilaisten tekemiä testejäkin.



Eräässä nettikeskustelussa viikonloppuisä hämmästeli, ettei hänen tyttärensä veriryhmä (AB) taida vastata hänen (A) ja lapsen äidin (O) ryhmää. Lukion biologian muistaneet kommentoijat osoittivat pian, että jos kaikkien kolmen osapuolen veriryhmätiedot pitäisivät paikkansa, kyseenalaistuisi tyttären äidin äitiys, ei niinkään isän isyys.



Oudolle ilmiölle löytyi todennäköinen selitys, kun moni keskustelija muisteli tehneensä biologian tunnilla itse veriryhmätestejä ja saaneensa terveydenhuollon määrityksistä poikenneita tuloksia.



Varsin luotettavat kaupalliset testit eivät nekään ole oikeudellisesti päteviä.



Ennen kuin todella alkaa selvittää isyyttään, kannattaa ehkä vielä miettiä hetki.



Haluanko varmasti elää tuloksen kanssa - oli se mikä tahansa?



Isyystesteistä tarkemmin:

www.mammaksi.fi (ks. dna-isyystestit)

www.msnbc.msn.com/id/23814032/



Et ehkä olekaan isä, jos



sekä sinulla että äidillä on

- nipukattomat korvalehdet

- ??siniset silmät

- ??leukakuopaton leuka

- ?hymykuopattomat posket

- ?pisamaton iho (ja oli lapsenakin)

- ??suora otsan hiusraja

- ??veriryhmä O



mutta lapsella on

- ??korvanipukat

- ??ruskeat silmät

- ??leukakuoppa

- ??hymykuopat

- ??taipumus pisamiin

- V:n muotoinen otsan hiusraja

- ??jokin muu veriryhmä kuin O.





Jos kummallakin vanhemmalla on omassa perimässään väistyvän ominaisuuden geenit (ylempi lista), he eivät voi periyttää jälkeläiselleen hallitsevaa ominaisuutta (alempi lista).



On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikki perityt ominaisuudet ilmaannu näkyviin selvinä eivätkä kaikissa oloissa tai ikävaiheissa. Esimerkiksi vaikka olisi perinyt taipumuksen pisamiin, se ei välttämättä tule koskaan esiin.



Monien oppikirjojen mukaan kielenrullauskyky kuuluu yhden geenin määräämiin perinnöllisiin ominaisuuksiin. Kaksostutkimusten perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, periytyykö ominaisuus todellisuudessa lainkaan.



Jos epäilys herää, varsin luotettavan isyystestin voi tilata internetistä. Useita eri vaihtoehtoja löytää, kun kirjoittaa hakusanaksi vaikka \"isyystesti\"."