Lue keskustelun säännöt.
Haluan lapsen, nyt enkä vasta monen vuoden taistelun jälkeen
10.10.2012 |
Olen niin helkutin kypsä tähän yrittämiseen ja toivomiseen ja suremiseen ja kaikkiin tunteisiin. Haluan lapsen, haluan käydä ostamassa ihania vauvatavaroita ja pitää pientä painoa sylissä. Haluan pestä oksennusta vaatteista ja valvoa öitä itkevän lapsen kanssa. Haluan nähdä pienen kouluun lähteävän koululaisen ja lohduttaa tunnemyllerryksissä vellovaa teiniä. Haluan LAPSEN!
En jaksa enää tätä lapsettomuutta! Kiitos kun sain avautua.
Kommentit (16)
Mä olen ostanut niitä vauvan vaatteita vaikkei tarvetta vielä olekkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yritystä joka lapselle 1,5 - 3 vuotta, mutta tärpännyt kuitenkin. Ei hoitoja.
Kerroit vain sinusta......
Eiköhän siinä ole mieskin mukana ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla siis on jo lapsi ja siksi tämä valitus tuntuu turhalta ja kaikkien vastaus onkin asiaan, että sullahan on jo yksi.
Sain ensimmäisen lapseni 19 vuotiaana ja tämän lapsen isä on alkoholisti ja narkomaani, jonka kanssa yhteiselo päättyikin kun mies ei ollutkaan kuivilla. Olin yh hetken aikaa ja nyt mulla on maailman ihanin mies, jonka kanssa yhteiseloa takana kohta 8 vuotta. Lapsi on saanut tulla jo kaksi vuotta ja hyvin aktiivista yritystä takana puoli vuotta ja nyt ensimmäiset toimenpiteet hoitoja varten alkamassa. Tilanne on niin turhauttava, kun kaikki hokee, että kyllä te saatte kun sullakin on jo yksi. Tai miksi haluat kun sullahan on jo yksi. On kyllä mutta ei tämän miehen kanssa.
Mun sydän pakahtuu kun näen kuinka surullinen mieheni on tilanteesta. Hän on täydellinen isä tytärpuolelleen, mutta kaipaa silti myös omaa lasta. Pelkään myös sitä, että jos vika minussa niin mieheni lähtee etsimään perhettä muualta (en usko tätä, mutta pelkään)
Elämässäni on paljon ilon aiheita päivittäin, mutta silti iltaisin kun menen nukkumaan niin tänmä asia tulee aina mieleen. Ja päivittäin
asiaa ajattelen. Olen aina haaveillut isosta perheestä ja nyt tuntuu, että se haave on niin kaukainen ja mahdoton.
toivon kovasti, että teitä onnistaisi. Onko toivoa?
Me olemme yrittäneet toista lasta 1.5 vuotta, eka tuli helposti. Nyt lapsettomuushoidoissa. Eihän tämä ole mitään primääriseen lapsettomuuteen verrattuna, mutta voin aavistaa hitusen tuosta pettymyksestä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sinullakin on jo yksi. No minä ainakin ymmärrän surun siitä, kun toista lasta ei kuulu.
toivon kovasti, että teitä onnistaisi. Onko toivoa?
Me olemme yrittäneet toista lasta 1.5 vuotta, eka tuli helposti. Nyt lapsettomuushoidoissa. Eihän tämä ole mitään primääriseen lapsettomuuteen verrattuna, mutta voin aavistaa hitusen tuosta pettymyksestä :(
Nyt sun pitäis vaan rentoutua eikä tehdä siitä itsellesi työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta muista, että se lapsi ole mikään pyhälehmä. ;)
Teet asiasta liian ison ja tunnepuolen pettymys saattaa olla valtava, jos tulet raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiahan ei ole maailman loppu eikä toivoa ole menetetty. Onneksi tosiaan on niin paljon elämässä muutakin. Ja onneksi on aikaa vielä.
Meillä suru lapsesta koskettaa koko perhettä. Vanhempi lapsi on nyt kohta 11 ja toivonut pitkään pikku sisarusta. Mies tietenkin on myös suruissaan, koska on perhekeskeinen ja rakastaa lapsia. Tyttäreni puhuu sisaruksista viikottain ja on kerran asiaa itkeskellytkin. Eikä äitinä oikein voi kaikkia ongelmia lapselle kertoa niin olen vastannut vain, että sisarus tulee kun sen aika on. Koskettavaa on, että ensin hän toivoi siskoa ja sitten vähän ajan päästä kun aikaa kului niin tuli sanomaan, että ihan sama onko veli vai sisko, kunhan olisi sisarus.
Mutta onneksi parisuhteemme voi hyvin ja olemme äärimmäisen onnellisia yhdessä. Ja perheemme on tiivis yksikkö (nauramme aina, että elämme vähän niin kuin omassa kuplassa kun olemme kaikki yhdessä), että siitä saa kyllä voimaa.
Kaikista ärsyttävintä on, että mitään syytä ei ole selvinnyt. Olisi jotenkin helpottavaa jos löytyisi syy.
AP
Ensimmäisenähän tutkitaan miehen siemenneste. Voisi kuvitella, että siinä voisi olla vikaa kun olet jo yhden lapsen saanut, vaikkei tietysti välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin helkutin kypsä tähän yrittämiseen ja toivomiseen ja suremiseen ja kaikkiin tunteisiin. Haluan lapsen, haluan käydä ostamassa ihania vauvatavaroita ja pitää pientä painoa sylissä. Haluan pestä oksennusta vaatteista ja valvoa öitä itkevän lapsen kanssa. Haluan nähdä pienen kouluun lähteävän koululaisen ja lohduttaa tunnemyllerryksissä vellovaa teiniä. Haluan LAPSEN!
En jaksa enää tätä lapsettomuutta! Kiitos kun sain avautua.
On meitäkin naisia, joille mies ei niitä lapsia haluaisi suoda. Raskasta sekin.
Toisille lapsen saaminen menee ylitse kaiken.
Omassa tuttavapiirissäni onneksi kaikki halukkaat ovat saaneet ainakin yhden lapsen. Olisi hyviä äitejä hukkaan jos eivät olisi saaneet.
Kannattaisi kuitenkin ehkä suunnata mieltä myös muihin asioihin. Oli ongelma mikä hyvänsä, niin lopputulos on aina huonompi jos jää tuleen makaamaan.