Lue keskustelun säännöt.
Vaaditko lastasi olemaan kiltti?
10.10.2012 |
Kiellätkö kiukuttelun?
Toivotko hänen miellyttävän sinua?
Miksi?
Kommentit (36)
Mutta mielipiteensä saa toki ja pitääkin ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli minäkin uskon siihen että kyseenalaistamista pitää tapahtua jotta tapahtuu kehitystä. En tarkoita että lapsen ja aikuisen tulee kulkea lampaana perässä ja olla sokeana asioille vaan että löytyy halua asioiden kehittämiselle.
Näille asioille on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Se ei ole siellä luokassa silloin kun on opetus käynnissä. Silloin jokainen 20 oppilaasta ei voi huudella omia ajatuksiaan opetuksen väliin.
Koulussa ja työpaikoilla ja elämässä on sääntöjä joita tulee noudattaa. Toisille se voi tosiaan olla luontaisesti helpompaa kuin toisille mutta siitä huolimatta, niitä pitää noudattaa.
Samaa mieltä olen kanssasi siinä että koulussa tulee olla paljon myös tilaa niille oppilaan omille ajatulsille, yhteiselle pohdinnalle siitä miten asioita voi tehdä toisin.
Se tosin ei ole sen ainaka kun pitää oppia perusopetusta esim. se että punarinta munii x munaa maaliskuussa. Se on tieto joka on opetussunnitelmassa joka tulee opettaa lapsille. Siinä ei ole mitään kyseenalaistamista.
Vastaavia tietoja on vaikka millä mitalla, ei ole aikaa kyseenalaistaa joka asiaa eikä ole tarviskaan.
Silti ei tarvitse niellä purematta kaikkea. Olen eri mieltä siinä että pitäisi olla kriittisempi nopeammin kuin hitaammin.
Mielestäni lapsen tulee oppia perussäännöt ensin, kuuntelemisen ja keskittymisen jalo taito ja sen jälkeen oppia rakentava kyseenalaistaminen. En usko että monikaan ekaluokkalainen on vielä valmis rakentavasti kyseenalaistamaan esim. opettajan opetusta.
Se tulee sieltä kyllä kun lapsella itsellään on tietoja enemmän asioista ja on oppinut enemmän ajattelemaan omilla aivoillaan. Minusta on jopa kurjaa kun annetaan lapselle liikaa vastuuta että hänen pitäisi koko ajan muka tietää asioista paremmin, paremmin kuin jopa opettaja tai muu auktoriteetti.
Ota seuraavan kerran huutava lapsi syliin ja kysy r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i mikä hätänä kulta?
Sitten kuuntelet ja autat kertomaan sen syyn. Jos se syy on vaikka, että haluaa karkkia niin huolimatta siitä, että muistutit nätisti kysellen etukäteen miten kaupassa ollaan niin annat siellä kaupassa vaihtoehdon, josta lapsesi saa valita ETKÄ rupea laskemaan viiteen! Huh!
Vaihtoehto on vaikka haluatko sitten karkkipv punaisia vai mustia nameja. Tän tavan toinen nimi on juksaaminen sillai, että kaikilla säilyy itsetunto!
voi olla
tiedostava
kyseenalaistava,
kriittinen,
epäilevä,
omapäinen,
kuunteleva,
ymmärtävä
vastuuntuntoinen
jnejne
Kiltteys ei estä mitään noista edellämaituista!
Älkää hyvät ihmiset vääristelkö kiltti-sanaa ja sen merkitystä ja kehitelkö sille merkityksiä tai vastakohtia ihan omaista päistänne
niin tukasta retuutetaan huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi joutuu opettelemaan käytöstavat kantapään kautta, jos kotona opittu asenne ei sovi ympäröivään maailmaan ja esim. koulumaailmaan.
Kiltteys on hyve, miellyttäminen ei aina, mutta siitäkin voi olla hemmetisti hyötyä. ;) Moni kymppi on revitty koulussa lipittelemällä opettajaa.
Jos lapsi on kovin itsekeskeinen ja päällepäsmäri, niin sellainen jää helposti kaveriporukasta ulos. Minulla on tyttö ja poika. Molemmat ovat ns. kilttejä ja myös suosittuja kaveriporukassa.
Sen sijaan naapurissa asuva poika leikkii aina yksin. Jos joku leikkii hänen kanssaan joskus, niin aika nopeasti leikki kääntyy hänen taholtaan pomotteluksi. Joskus tämä poika voi tulla meille ovesta suoraan sisälle leikkimään, vaikka poika ei tykkää hänestä. Tälle pojalle tekisi hyvää olla kiltimpi!
20 oletko vähän hysteerinen ja teet lapsistasi samanlaisia?
Vierailija - 10.10.12 02:51 (ID 15707756)
Miten tämä minun toiminta liittyy hysteerisyyteen tai siihen että tekisin lapsistani samanlaisia?
Jos noin 2 v lapsi heittäytyy pitkin pituuttaan huutamaan, kun kuvio ei mene mielen mukaan, kyseessä on ihan klassinen uhmakohtaus, eikö vain? Jos äiti toimii vieressä rauhallisesti, hermostumatta tai suuttumatta, onko kyseessä tilannekohtainen suhtautuminen vai välinpitämättömyys?
Minä olin kyvytön lohduttamaan ja kun tämä nimetön tuntematon (joka ei kotonani ole koskaan käyhnyt) muutenkin tiesi, että kotona kohtelen lapsia erittäin huonosti, hän teki lastens.ilmoituksen koska oli huolissaan.
Tai jos lapsi kiukuttelee, on pahantuulinen, siitä lähtee ääntä,. Kun sisaret riitelee, siitä lähtee ääntä. Jos ja kun äiti tai isä suuttuu ja komentaa, siitä lähtee ääntä.
Eräs henkilö oli sitä mieltä, että lapselle pitää sanoa käskyt kiellot ja komennot KIUSKAAMALLA
Tehosi hänen alle 2 vuotiaaseen lapsenlapseen. Tehoaa siis kaikkiin.
Yhtäkaikki. Koska meiltä tulee meteliä ja ääntä, me olemme väkivaltaisia.
Vaikka me menemme nukkumaan klo 22 mennessä, lapset aikaisemmin, meillä melksataan yötämyöten. Pahoinpitelemme lapsemme sairaalakuntoon.
Siinä sitä sitten selvitellään ls:n sossujen kautta, että onko ollut vammaa vai ei, hakataanko, huudetaanko, raivotaanko.
Kyselyt kouluun, neuvoloihin, päiväkotiin, kaikkialle.
En enää kertaakaan halua lastensuojelun selvitykseen.
Jos harmittaa, jos suututtaa, kiukutta, on eri mieltä, ei saa vetoketjua kiinni, väsyttää, sukat ei tottele, koululäksyt ottaa päähän, sitä saa olla, mutta EI TARVISE KIRKUA, HUUTAA, ULVOA.
Asiansa voi tulla sanomaan, ihan puhumalla.
Suuttumuksensa voi ilmaista pienemmällä volyymilla ja lyhyemmällä kestolla, se että vetoketju on hankala EI ANNA OIKEUTTA sille, että eteisessä kiljutaan suoraa huutoa puoli tuntia.
Onko tämän käytöksen vaatiminen hysteriaa?
Syy siihen on ulkopuolisten tekemät ilmoitukset, eikä mitä tahansa ilmoitusta, vaan väkivaltailmoitus. Kun en halua niitä enempää ja kun asia ratkaistaa sillä, että vaadin täysipäisiltä lapsilta normaalia käytöstä ja normaaliä äänenkäyttöä, se on hysteriaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin tukasta retuutetaan huoneeseen.
en usko. provo.
terveisin 20.
oikealla tavalla vaan provosoit lasta käyttäytymään huonosti.
jos lapsi saa kiukkukohtausen, alat huutamaan että lasket viiteen ja että se suu kiinni. Toimiiko taktiikkasi? veikkaanpa että ei.
Kerrot itsekkin reagoivasi asioihin dramaattisesti eli hyvöksyt sitä käytöstä tai ainakin pidät sitä normaalina koska itsekkin kerrot käyttäytyväsi noin. Tiedätko mitä, aikuinen osaa säädellä tunteitaan...
Se että jos lapsi huutaa eteisessä ettei vetoketju mene kiinni niin ei sen äidin äänen tarvitse kantautua naapuriin asti kun siitä kilpaa huudetaan. Toinen vetoketjusta ja toinen käyttäymisestä.
Jos isomipi lapsesi kiukkuaa läksyistä niin huudat taas niin että naapuriin kuuluu, luulevat jopa että teillä hakataan lapsia.
Katsoppa nyt vähän peiliin... vika on siellä. Aikuisen pitää pysyä rauhallisempana, en tarkoita että aina pitää olla kuin viilipytty, mutta jonkunlainen kohtuus siinä omassa reagoimisessakin olisi hyväksi, varsinkin jos naapurit luulee että pahoinpitelet lapsiasi.
En tarkoita että pitää lässyttää lapselle siinä kohtaa kun toinen raivoaa mutta se että itse provosoituu noin kovin niin on siinä on kyllä parantamisen varaa ja paljon!
Tarkoitin että kun itse käyttäytyy hysteerisesti ja ylireagoi kaikkeen nii ei tarvise ihmetellä mistä laset on sen oppineet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pieneltä on turhaa lähteä kiukuttelua kieltämään, mutta voi osoittaa siihen sopivan paikan - esim. häissä poistutaan kirkosta, jos alkaa kiukuttaa.
Isommalta vaadin tunteiden osoittamista muutoin kuin kiukuttelemalla. Iän mukaisesti.
Suurempi juttu minusta on se, kuinka koulussa opetetaan tottelevaisuutta, ohjeiden mukaan toimimista, jne. Arvostan korkealle kriittistä ajattelua, kyseenalaistamista ja asioiden perustelua. Koulujärjestelmä ei tähän anna juuri aikaa tai mahdollisuuksia ja ymmärrän opettajia, mutta en voi olla yhtä mieltä opettajan kanssa, kun tämä tukahduttaa lapseni uteliaisuutta sekä halua ja motivaatiota oppia. Kannustan siis lastani kyseenalaistamaan (rakentavasti) vaikka tiedän, että se on koulun normeja ja toiveita vastaan. Paha minä.
on tärkeää. Lapsen pitää oppia tottelemaan itseään korkeampia. Opettajan ei pidä neuvotella oppilaiden kanssa. Ei pomokaan neuvottele alaistensa kanssa.
Viranomaiset eivät neuvottele ihmisten kanssa ja niin edelleen. Armeijassa kukaan ei neuvottele.
Tuollainen ajatusmaailma on älytön missä ihminen tekee mitä itseään huvittaa.
Erilaisia tilannekohtaisia käytössääntöjä toki on, mutta ei mitään yleistä "ole kiltti" sääntöä.
Kiukutella saa iästä ja tilanteesta riippuen. Ihan pienet toki ilmaisee tunteensa suoraan ja niin pitääkin olla. Mutta ajan kanssa lapsen pitää myös oppia käsittelemään kiukkunsa sisäisesti, purkamatta sitä toisten päälle, eli kyllä olen opettanut myös sitä että kaikissa tilanteissa ei ole sopivaa kiukutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua että hän oppii että elämässä on tärkeintä miellyttää muita ja mukautumaan muiden tahtoon.
Kiukuttelukin on usein hyvä viesti. Pieni lapsi on väsynyt tai nälkäinen. Isompaa voi oppia viestimään tunteistaan sanoin.
Kiukku kertoo esim. että nyt joku loukkasi tunteitani, joku ylitti rajani, tilanne tuntuu epäoikeudenmukaiselta tms. Kun tunteen tunnistaa tilannetta on helpompi käsitellä ja muuttaa.
Meillä erityisen haasteellinen lapsi, joka testaa rajojaan 24/7. Todellakin vaadin häntä lopettamaan kiukuttelun ja jos ei lopeta, hän menee jäähylle. Sen jälkeen asiasta puhutaan, kun on rauhoittunut.
Mikäli "kiltti" tarkoittaa sitä että sisaruksia (tai muitakaan) ei lyödä, vaatteita ja leluja ei tahallaan hajoteta ja ruokapöydässä ei leikitä, niin kllä. Vaadimme häntä olemaan kiltti.
Haastelliselta lapselta on turha odottaa, että haluaisi olla millään tavalla mieliksi - eikä tarvitsekaan. Kunhan nyt olisi huutamatta edes 0,5 h päivässä ja antaisi muun perheen syödä edes kerran viikonlopun aikana niin, ettei jäähyrumba keskeytä syömistä. Näin meillä.
Ja sitten jeesustelemaan, vai mitä ? Tervetuloa todellisuuteen !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisia tilannekohtaisia käytössääntöjä toki on, mutta ei mitään yleistä "ole kiltti" sääntöä.
Kiukutella saa iästä ja tilanteesta riippuen. Ihan pienet toki ilmaisee tunteensa suoraan ja niin pitääkin olla. Mutta ajan kanssa lapsen pitää myös oppia käsittelemään kiukkunsa sisäisesti, purkamatta sitä toisten päälle, eli kyllä olen opettanut myös sitä että kaikissa tilanteissa ei ole sopivaa kiukutella.
Kiltti täytyy siinä suhteessa olla, ettei kiusata ketään jne. Kiukuttelua en toisaalta osaa edes nähdä "tuhmana olemisena". Minusta kiukuttelu on tavallaan normaalia tunteiden käsittelyä lapsella.
pyrkii miellyttämään vanhempiaan, se on sisään rakennettua. Samoin on sisäänrakennettua rajojen testaaminen, joka voi ilmetä mm. kiukuttelemalla.
Kiellän kiukuttelun vaikkapa kirkossa häissä tai hautajaisissa, kun hän on kotona väsyneenä en sitä kiellä. Tunteet pitää saada näyttää, mutta ei kuitenkaan milloin tahansa ja missä tahansa.
En toivo lapsen miellyttävän minua, toivon, että hän kasvaa fiksuksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi, joka uskaltaa tehdä omat valintansa niin, että saa elää omannäköisensä hyvän elämän.
Kyllä. Ymmärrät sitten, kun sinulla on omia lapsia.
Vinkki: miellyttämisellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Kaikki lapset eivät suinkaan yritä miellyttää vanhempiaan mahdollisimman paljon. On erilaisia lapsia, tässäkin asiassa erilaisia. Kaikki lapset silti toivovat vanhempiensa rakastavan ja hoitavan heitä hyvin.
Miksi kysyt? Monet aina kuvittelevat, että miehet eivät ilmaise tunteitaan, koska vanhemmat ovat kieltäneet. Väärin. Kyllä kouluyhteisö ja muut samankaltaiset ihmiset vaikuttavat paljon enemmän, jos äly on normaali.
Nimim. "tunteita ilmaistaan vain harvoin kännissä ja silloinkin väärin".
Kiukutella saa aiheesta (on väsynyt, kipeä tai joku kiusaa),
turhanpäivänen temppuilu ei ole suotavaa.
Minua ei tarvitse erityisesti miellyttää eli mielistellä ei todellakaan tarvitse,
mutta käyttäytyä pitää osata, kukas sitä ohjaa käyttäytymään sivistyneesti ellei vanhemmat.
Tuolla koulumaailmassa näkee näitä kenen ei ole tarvinnut olla kiltti!
Mutta valtaosa ihmisistä ei kyseenalaista mitään, joten eiväthän he tietenkään lapsiaankaan siihen kannusta.