Lue keskustelun säännöt.
Kun mies pettää, tunnustaako välttämättä koskaan?
10.10.2012 |
Onko kenellekään käynyt sillä tavalla, että on eron jälkeen saanut kuulla sieltä sun täältä miehellä olleen muita naisia, mutta mies itse ei asiaa myönnä, vaikka sillä ei enää ole edes mitään merkitystä?
Liiton aikana mies myöskin aina kysyttäessä kielsi kaiken. Olisiko tällaisessa kyse "kiiltokuvan" säilyytämisestä, eli ihminen ei halua myöntää itselleenkään hänessä olevan mitään vikaa? :(
Tunnen itseni nöyryytetyksi, ihan kuin minusta yritettäisiin tehdä vielä lisäksi hullua tässä. En millään tahtoisi uskoa, että pitkäaikainen kumppani olisi niin läpeensä kiero, eikä kunnioittaisi minua ollenkaan.
Kommentit (27)
..Joka ei tunnustanut KOSKAAN.
Ekan kerran narahti pettämisestä, kun näin sen läjettämät ja vastaanottamat s-postit tämän toisen naisen kanssa.
Kiisti vaikka mulla oli mustaa valkoisella, väitti että olen kläsittänyt väärin, että nainen jahtaa häntä.. jne jne. Lopulta sen oli pakko tunnustaa, mutta haukkui mut huoraksi siitä huolimatta.
Toisella kertaa mies jäi kiinni monen kuukauden salasuhteesta. Ensin väitti että ihmiset jotka mulle siitä kertoi, valehtelee. Kiisti kaiken vaikka tuo toinen nainen tunnusti. Okei, myönsi siten pakon edessä että ehkä on tapaillut vähän tätä toista naista, mutta seksiä ei ole harrastettu. Kunnes sitten sen oli pakko myöntää että ovat nussineet kuin puput viimeiset 6 kuukautta.
Erosimme. Mies on patologinen valehtelija, eli ei pysty puhumaan totta, jos se ei ole hänen etunsa mukaista. Ja jos on selkä seinää vasten, yrittää vielä luikerrella pois kääntän syyn muihin.
Ero on ollu paras ratkaisu koko elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ja avovaimoni petti minua aikanaan. Mitään ei suostunut myöntämään, ennenkuin ei pystynyt enää kieltämään.
Kriisistä päästiin eteenpäin ja anteeksi osattiin antaa. Jälkeenpäin se valehtelu ja salailu satutti enemmän, kuin tuo toisen kokema hetken huuma. Suhde voi kestää hairahdukset. Luottamuksen menettäminen on toinen juttu.
Normaalit ihmiset kertovat rakastumisistaan, mokailuistaan ja muista elämänsä kriiseistä. Pettäjillä on tarve näyttää kaikille, että meillä menee hyvin ja että mitään sikailua ei tapahdu missään muodossa. Jopa sille toiselle naiselle/miehelle puhutaan rakkaudesta, himosta ja nihkeästä puolisosta, vaikka totuus on, että homma tehdään ihan omien syiden mukaan (yleensä se jännitys). Ei se pettäjä miellä olevansa sika (niin kuin yllä oleva nainen todisti). Hän luulee tekevänsä suhteelle palveluksen, olevansa se selkärankainen ja kunniallinen ihminen, joka kunnioittaa muita ihmisiä eikä halua niitä satuttaa. Siis totaalisen itsekeskeinen ja omanapainen ihminen, joka satuilee ihan mitä vaan jopa itselleenkin. Kyllä, miehesi on läpeensä kiero ihminen eikä tajua sitä itse. Parasta on, kun et anna hänen enää satuttaa sinua "kunniallisuudellaan" vaan katkaiset puheet heti ja toteat, että kun kävelee kuin ankka ja puhuu kuin ankka, niin on ankka...
Tapapettäjät ovat juuri niitä, "joissa ei ole mitään vikaa". Kännipettäjät itkee ja kertoo, koska heillä on omatunto.
jaa-aa no mun ex tunnusti ihan itse.tosi oltiin silloin vielä yhdessä, mutta ei kait kestänyt omaa syyllisyyttään ja mun ihmetteleyjä miksi hän ei kykene keskustelemaan,rakastelemaan jne.
Ja kyllä myönnän, että vaikea on uskoa, että jotkut vaan voivat valehdella, pettääjne kun Olettaa toisen omaavan samat arvot ja moraaliset käsitykset kuin itsellään on.
En tule koskaan kertomaan miehelleni (jota rakastan), että hänellä on pieni penis ja että hän on surkea sängyssä. Ihan samasta syystä en missään tapauksessa kertoisi, jos minulla olisi rakastaja.
Minusta nämä ovat täysin rinnastettavat asiat. Toista pitää kunnioittaa ja arvostaa niin paljon, ettei mene lipsauttelemaan mitä sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule koskaan kertomaan miehelleni (jota rakastan), että hänellä on pieni penis ja että hän on surkea sängyssä. Ihan samasta syystä en missään tapauksessa kertoisi, jos minulla olisi rakastaja.
Minusta nämä ovat täysin rinnastettavat asiat. Toista pitää kunnioittaa ja arvostaa niin paljon, ettei mene lipsauttelemaan mitä sattuu.
Onhan se nyt surkea tilanne, että molemmat tavallaan tietävät totuuden, mutta toinen vain jatkaa itsepintaisesti valehtelua. Sekään ei liene kovin kunnioittavaa käytöstä. Tulee mieleen, että tällainen ihminen pitää puolisoaan ihan pilkkanaan.
Loukkaavimmista asioista vain ei puhuta. Olen minäkin susiruma, mutta en todellakaan halua kuulla sitä oman aviomieheni suusta. Millä lailla tuollainen yltiörehellisyys parantaisi muuten hyvää suhdettamme? Saanen epäillä.
Minulle jo äiti opetti kotona, ettei ihan jokaista totuutta sanota. Etenkin, jos sen totuuden kanssa on päätetty elää loppuelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule koskaan kertomaan miehelleni (jota rakastan), että hänellä on pieni penis ja että hän on surkea sängyssä. Ihan samasta syystä en missään tapauksessa kertoisi, jos minulla olisi rakastaja.
Minusta nämä ovat täysin rinnastettavat asiat. Toista pitää kunnioittaa ja arvostaa niin paljon, ettei mene lipsauttelemaan mitä sattuu.
Onhan se nyt surkea tilanne, että molemmat tavallaan tietävät totuuden, mutta toinen vain jatkaa itsepintaisesti valehtelua. Sekään ei liene kovin kunnioittavaa käytöstä. Tulee mieleen, että tällainen ihminen pitää puolisoaan ihan pilkkanaan.
Mies on ihan selkeästi pettänyt, mutta on varma, ettei jää kiinni eikä siksi tunnusta. Oli kuitenkin oppinut mm. uusia temppuja sängyssä, on ollut tuntien selittämättömiä poissaoloja jne. Menee vaikeaksi ja kysyy mitä hänen pitäisi sanoa, kun kysyn, miksi hän suuttuu kysyessäni pettämisestä. Mutta ei tunnusta.
Voin allekirjoittaa tuon, että pahinta on juuri tunne, että on ihan pellenä tässä suhteessa. Tässä on jo tilanne, että hän selvästi ajattelee, että kun asiasta vaietaan, voidaan jatkaa kuten ennenkin. Ja on siten myös selvästi pystynyt perustelemaan itselleen pettämisen niin, ettei se olekaan kovin paha. Ja pettää siten takuulla uudestaankin kun tilaisuus ja motiivi tulee.
Hän ei anna minulle tilaisuutta tuntea totuutta ja päättää itse elämästäni. En voi rikkoa avioliittolupausta vain pelkkien epäilyjen perusteella, ja yksin jäämistäkin pelkään, koska olen suoraan sanottuna ruma.
Mulla on tällä hetkellä erittäin kovat työpaineet, enkä voi edes oikein pysähtyä miettimään tätä asiaa. Mutta en saa nukuttua, mahani on koko ajan sekaisin, mietin koko ajan missä mies on kun on poissa jne. Mua on petetty myös edellisessä pitkässä suhteessa, joten koko ajan on mielessä voimaton raivo siitä, että elämäni meni näin, en saanut kokea oikeaa rakkautta (sekä tämä että myös edellinen mies ovat myös lyöneet minua, nykyinen tosin vain kerran).
Petetyksi tulemise häpeä ja tuska ovat niin kovia, että itsemurha on nyt ollut jo usein mielessäni. Tiedän, etten pysty antamaan takaisin miehelle niin, että voisin säilyttää itsekunnioitukseni - häntä ei pysty loukkaamaan, koska hänellä ei selvästikään ole tunteita. Olen täysin yksin, kukaan ei välitä, enkä ulkonäköni takia voi saada edes satunnaista uutta miesseuraa kuin maksamalla. En pysty enää itkemään, enkä saa iloa mistään. Tuntuu, etten jaksa enää taistella.
petti viimeiset 4 kk suhteesta ja kaverini tietää tämän varmasti, siltikään ei mies tunnusta vaikka moneen kertaan jäänyt kiinni, yritti tehdä kaveristani ja hänen kavereistaan hullua. Että kyllä näitä on, 2 vuotta on erosta eikä vieläkään tunnusta vaikka väliähän asialla ei olisi vaikka tunnustaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli 2 v kestänyt suhde naimisissa olevaan mieheen. Mies oli kotona oikea tossukka, vaimo määräsi ja mies meni perässä. Mies ei ikinä kertonut asiasta vaimolleen.
Itseltä lopahti kiinnostus mieheen juuri tuon nössöilyn takia. Mies ei ollut tyytyväinen vaimon ohjailuun, mutta ei tehnyt asialle kuitenkaan mitään (muuta kuin hankki sivusuhteen). En kestä tuollaista munattomuutta miehessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23 hei, huolestuin ja nyt on ihan pakko kommentoida: Älä missään nimessä tee mitään itsellesi, älä edes harkitse! Mun exä oli myös varsinainen puliveijari, mä tiedän just mille susta tuntuu. Mä maksoin kyllä sitten potut pottuina, mutta siitähän syntyi sitten varsinainen soppa ja voin vakuuttaa ettei kosto-pettämisestä tule yhtään parempi fiilis eikä se kohota itsetuntoa kuin ehkä hetkellisesti. Mä en usko että sä oot oikeesti ruma, sitäpaitsi vaikutat fiksulta ja sympaattiselta naiselta. En mä voi ketään rohkaista eroamaan, mutta ei yksinäisyys ole välttämättä paha asia. Parempi yksin yksin kuin kaksin yksin. Tsemppiä.
Lisään vielää, että nämä toisista naisista kertoneet ihmiset eivät ole sellaisia, joiden voisin ajatella keksineen juttuja vain saadakseen kuittailla minulle. Pidän heitä luotettavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valehtelee viimeiseen asti, jos mulla on vedenpitävä todiste niin sitten myöntää mutta ei kaikkea. tuollaisia ihmisiä on olemassa. itse tällä hetkellä odotan että saan hänet kunnolla kiinni niin mulla on 'oikea' syy lähteä.
Hyvin voin kuvitella, ettei tunnusta. Tunnustamallahan tekee itsestään heti tarinan "pahiksen", pettäjäsikamiehen.
mies ei tunnusta ennen kuin todisteet on olemassa ja senkin jälkeen tunnustaa vain sillä hetkellä. Myöhemmin tarina muuttuu niin, että mitään pettämistä ei ole tapahtunutkaan.
Mies pystyy elämään paremmin valehtelemalla kuin kertomalla aina totuuden.
"Nimenomaan kunnioitan exääni niin paljon, etten myönnä pettämistä
minä tosin olen nainen"
Epärehellisyyshän se on toisen kunnioittamista :D Ihme selittelyä, eiköhän kyse ole juurikin siitä oman "kunniallisuuden" ylläpidosta, vaikka sisältä onkin vähän mätä...
..Joka ei tunnustanut KOSKAAN.
Ekan kerran narahti pettämisestä, kun näin sen läjettämät ja vastaanottamat s-postit tämän toisen naisen kanssa.
Kiisti vaikka mulla oli mustaa valkoisella, väitti että olen kläsittänyt väärin, että nainen jahtaa häntä.. jne jne. Lopulta sen oli pakko tunnustaa, mutta haukkui mut huoraksi siitä huolimatta.
Toisella kertaa mies jäi kiinni monen kuukauden salasuhteesta. Ensin väitti että ihmiset jotka mulle siitä kertoi, valehtelee. Kiisti kaiken vaikka tuo toinen nainen tunnusti. Okei, myönsi siten pakon edessä että ehkä on tapaillut vähän tätä toista naista, mutta seksiä ei ole harrastettu. Kunnes sitten sen oli pakko myöntää että ovat nussineet kuin puput viimeiset 6 kuukautta.
Erosimme. Mies on patologinen valehtelija, eli ei pysty puhumaan totta, jos se ei ole hänen etunsa mukaista. Ja jos on selkä seinää vasten, yrittää vielä luikerrella pois kääntän syyn muihin.
Ero on ollu paras ratkaisu koko elämässäni.