Lue keskustelun säännöt.
Harry Potter-kirjat ovat uskomattoman lapsellisia!
09.10.2012 |
Luin poikani painostamana kyseisen kirjasarjan ensimmäisen kirjan eli kirjan Harry Potter ja viisasten kivi. Kirjassa Hagrid-niminen velho sanoo Harrylle, että jästit eli ei-taikovat ihmiset eivät tiedä taikamaailman olemassaolosta mitään, mutta kuitenkin Harryn koulussa Tylypahkassa on jästisyntyisiä oppilaita, joiden vanhemmat ovat jästejä! Siis jästit eivät tiedä mitään taikamaailmasta, mutta kuitenkin jästiperheiden lapsia on Tylypahkassa. Jos kerran jästit eivät tiedä mitään kyseisestä taikamaailmasta, niin miten heidän lapsensa voivat käydä kyseistä koulua vai ovatko kyseiset vanhemmat niin tyhmiä, että eivät tajua, että heidän lapsensa katoaa ihan yllättäen johonkin moneksi kuukaudeksi ja palaa taas takaisin kesälomaksi kotiin. Koska jästit eivät kyseisissä kirjoissa tunne taikamaailmaa, niin eiväthän toki velho-oppilaiden vanhemmatkaan voi tietää, että heidän lapsensa käy taikakoulua, sillä jos he sen tietäisivät, niin silloin ainakin jotkut jästit tietäisivät taikamaailman olemassaolosta ja kertoisivat siitä muille jästeille.
Kommentit (39)
Potter-kirjat ovat kyllä lapsellisia, mutta Potter-fanfiction on, hm, erittäinkin aikuisille tarkoitettua. Lukekaa vaikka Telanun Tea Series. Paljon parempi kuin Rowlingin tuotokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 22:36"]
Potter-kirjat ovat kyllä lapsellisia, mutta Potter-fanfiction on, hm, erittäinkin aikuisille tarkoitettua. Lukekaa vaikka Telanun Tea Series. Paljon parempi kuin Rowlingin tuotokset.
[/quote]
Joo, teinit kirjoittavat K18-tekstejä. Mistäkö tiedän? Olen itsekin harrastanut ficcien kirjoittamista ja keski-ikä kirjoittajissa ja lukijoissa ei ole kovin korkea. Tämä siis suomenkielisisissä ficeissä. Eikä siitä ficin laadustakaan ole mitään takeita.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2012 klo 20:42"]
Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.
Ja tää on huono asia, koska...?
EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".
Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.
Tarkoitat että fanasiaa on kirjoitettu enemmän SINUN makuusi.
Muutama miljoona ihmistä on tästä asiasta kanssasi hieman eri mieltä :)
Ensimmäinen kirja on alustus myöhemmille tapahtumille. Potterit ovat kuin Asterixit, ne avautuvat hitaasti ja monella lukemisella. Älykästä huumoria eivät kaikki ymmärrä...
Palataanpa tähän kun olet lukenut kaikki kirjat neljästi.
Elokuvat ovat surkeita ja pitäisi kuvata kokonaan uudelleen.
Voi apua, miten voit olla noin tyhmä? Mietipä tilannetta, jossa naapurisi soittaisi tohkeissaan ovikelloa, pälyilisi ympärilleen salamyhkäisesti, vaatisi päästä sisälle ja lopulta paljastaisi sulle intopinkeenä kuinka hänen tyttärensä Kyllikki sai eilen pöllöltä kirjekuoren, joka sisälsi kutsun Tylypahkan velhokouluun opiskelemaan noituuksia. Jep, et varmaankaan olis ihan vakuuttunut tarinasta, vaan lähinnä hamuilisit puhelinta soittaaksesi valkotakit paikalle.
Jos tieto velhomaailmasta pääsisi kuitenkin leviämään, niin taikaministeriöillähän riittää loitsuja jästien varalle :) Erilaisia velhotapahtumiahan kuvaillaan kirjasarjassa useampaan kertaan, esim. neloskirjan Huispauksen maailmanmestaruuskilpailut, joiden aikana tapahtuma-alueelle eksyneitä tai juhlivia velhoja bonganneita jästejä joudutaan noitumaan yhä uudestaan ja uudestaan. Höllää vähän nutturaas, kuulostat ihan Petunia-tädiltä!
Eikös mieleesi tullut, että ihan kuten Harryakin, niitä jästiperheiden taikomiskykyisiä lapsia haettiin kotoa?
Eli Harrykin oli täysin tietämätön Tylypahkasta ja noitien olemassaolosta. Hagrid haki hänet, kertoi hänen taidoistaan ja siitä, että niitä voi oppia käyttämään Tylypahka-nimisessä koulussa.
Sama juttu jästiperheiden lasten kanssa. Totta kai jästivanhemmat tiesivät, mitä koulua lapset käyvät, mutta pitivät siitä suunsa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli siellä on teoriassa ihan mahdollista selittää vanhemmille, että lapsenne on kutsuttu kilpailun perusteella eliittisisäoppilaitokseen.
Mutta olet oikeassa, sillä ainakin Hermionen vanhemille on viimeistään Kolmivelhoturnaukseen mennessä kerrottu. Hehän "suhtautuvat kielteisesti taikuuteen hammashoidossa". ELi joittenkin jästien täytyy tietää. SAmoin tietysti pääministeri tietää.
..yleensä suhtautuvat hyvin, jos lapsensa paljastuukin velhoksi/noidaksi. Lisäksi käsittääkseni mm. Taikaministeriö tarkkailee jästejä ja jos joku näistä onnistuisi taikomaan, joku varmaan ilmestyisi oven taakse aika pian selittämään tämän vanhemmille, mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mua häiritsee kirjojen tyyli pureskella valmiiksi kaikki. MItään ei jää oman mielikuvituksen varaan, kaikki on väännetty rautalangasta ja kirjoitettu, kuin lukija olisi yksinkertainen.
Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.
Aloitin kerran yhtä Potteria, mutten jaksanut 20 sivua pidemmälle. Täydellistä potaskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai ne ovat lapsellisia fantasiakirjoja koska ovat lasten/nuortenkirjoja.
Ei niitä pidäkään lukea "olen järkevä aikuinen"- asenteella vaan pitää pystyä laittamaan aivot narikkaan ja heittäytyä tarinan vietäväksi.
Tytär luki 1. harry potterin 6v. ja on sen jälkeen lukenut ne kaikki...kovasti tykkää :)
noissa kirjoissa varmaan just tuollaisia epäloogisuuksia enemmänkin, mutta jos ei niihin takerru, niin Potterit on oikein viihdyttävää luettavaa! Eka kirja on lapsellinen, mutta sarjan edetessä kirjat muuttuvat jännittävämmiksi. Kannattaa kokeilla lukea vaikka Liekehtivä pikari tai Puoliverinen prinssi. Tosin voihan olla, ettei Potterit ole ollenkaan sinun juttu. Kannattaa sit lukea jotakin muuta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet.
Samanlaisia juttuja on pilvin pimein suomalaisistakin lapsista. Ihmettelen, että olet välttynyt näkemästä.
Enkä nyt sanoisi että ihan kaikki olisi valmiiksi pureskeltua...paljon jää sanomatta, osa jutuista ilmeiden/eleiden tasolle ja siinä voi lukija sitten pähkäillä asiaa. Harryn kasvaminen kirjasta toiseen on mielestäni kivaa seurattavaa, etenkin vitoskirjan angsti on aivan hulvatonta seurattavaa. :D
Leffat ovat mielestäni surkeita ja niissä luotetaan täysillä siihen, että katsoja on lukenut lähiaikoina kannesta kanteen sen kirjan, josta leffa kertoo. :/ Näyttäviä ovat, kyllä, mutta siihen se jääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä nyt sanoisi että ihan kaikki olisi valmiiksi pureskeltua...paljon jää sanomatta, osa jutuista ilmeiden/eleiden tasolle ja siinä voi lukija sitten pähkäillä asiaa. Harryn kasvaminen kirjasta toiseen on mielestäni kivaa seurattavaa, etenkin vitoskirjan angsti on aivan hulvatonta seurattavaa. :D
Leffat ovat mielestäni surkeita ja niissä luotetaan täysillä siihen, että katsoja on lukenut lähiaikoina kannesta kanteen sen kirjan, josta leffa kertoo. :/ Näyttäviä ovat, kyllä, mutta siihen se jääkin.
Olen itse kova Harry Potter-fani vaikka lähentelen jo kolmeakymppiä. Kirjat on luettu useaan otteeseen.
Tykkäsin noissa kirjoissa siitä, että esim. jokin ekassa kirjassa mainittu pieni juttu olikin todella oleellinen myöhemmissä osissa.
Toisaalta petyin todella pahasti loppuratkaisuun (ja nimenomaan siihen 20 vuotta myöhemmin-osioon). Aivan liian ennalta-arvattavaa tämä parinvalinta. En tiedä, onko sillä jotain osuutta asiaan, että Rowling kirjoitti sen ihan ensimmäisenä...
Ja lienee sanomattakin selvää, että petyin myös tiettyjen hahmojen kuolemiin. Rowling tapatti lähes kaikki lempihahmoni.
Ja ne käsittelevät noituutta, rinnakkaistodellisuutta, jota ei ole olemassa. Totta kai niissä on aukkoja.
En tosin itse ole ollenkaan varma, onko tämä mainitsemasi jästien pimennossa pitäminen yksi niistä. Mun mielestä se on aika kutkuttava ajatusleikki siitä, että mitä jos hulluina pidetyt ufo/salaliittoteoreetikot olisivatkin oikeassa ja jotkut taikaolennot oikeasti olisivat olemassa ja kontrolloisivat ihmisten tietoisuutta.
Muutenkin mielestäni se mikä tekee näistä lastenkirjoista aikuisillekin sulatuskelpoisia on se, että ne esittävät kuitenkin aika hauskasti todellista maailmaa ja yhteiskuntaa, vaikkakin fantasian keinoin ja sokerilla kuorrutettuna.
Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.
Ja tää on huono asia, koska...?
Muuten tuohon AP:n esittämään asiaan kantaa ottamatta:
Ensimmäinen Potter-kirja ON aika lapsellinen. Mutta siitä se kehittyy noita-/velhomuksujen kasvaessa isommiksi. Se on minusta aika nerokasta, vaikken mikään fani ole.
Enkä nyt sanoisi että ihan kaikki olisi valmiiksi pureskeltua...paljon jää sanomatta, osa jutuista ilmeiden/eleiden tasolle ja siinä voi lukija sitten pähkäillä asiaa. Harryn kasvaminen kirjasta toiseen on mielestäni kivaa seurattavaa, etenkin vitoskirjan angsti on aivan hulvatonta seurattavaa. :D
Leffat ovat mielestäni surkeita ja niissä luotetaan täysillä siihen, että katsoja on lukenut lähiaikoina kannesta kanteen sen kirjan, josta leffa kertoo. :/ Näyttäviä ovat, kyllä, mutta siihen se jääkin.
Kirjoista saa paljon irti myös toisella, kolmannella, neljännellä jne kierroksella. Pieniin yksityiskohtiin kiinnittää huomiota aivan eri tavalla kun tietää niiden myöhemmän merkityksen.
Leffoista en ole nähnyt kuin pätkiä, enkä ole pitänyt. Niissä on vääränlaiset puitteet, itse kuvittelen tapahtumapaikat ja henkilöt aivan eri näköisiksi. Yleensäkin kirjojen pohjalta tehdyt leffat ovat surkeita.
Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.Ja tää on huono asia, koska...?
Ne OVAT lastenkirjoja, ihan hyviä sellaisia. Rowlingin aikuisille suunnattu Paikka vapaana oli yllättävän hyvä.