Harry Potter-kirjat ovat uskomattoman lapsellisia!

Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.

Ja tää on huono asia, koska...?

Onhan se huono asia, jos sellaiset lapset jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet, alkavat yhtäkkiä lukemaan kirjoja.

Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.

Ja tää on huono asia, koska...?

EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".

Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.

Aloitin kerran yhtä Potteria, mutten jaksanut 20 sivua pidemmälle. Täydellistä potaskaa.

mutta kolmososasta eteenpäin käsittämätöntä tykitystä: jännitystä ja monimutkaisia juonikuvioita, hahmojen monitasoiset luonteet alkavat paljastua ym.

Vikat osat ei todellakaa mitään lastenkirjoja.

Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.

Ja tää on huono asia, koska...?

EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".

Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.

Mutta viiniharrastustakaan ei pidä aloittaa voimakkaan tanniinisista, erittäin täyteläisistä viineistä. On edettävä kevyestä keskitäyteläisen kautta "hard coreen". Sama se on kirjallisuuden kanssa, vai kuinka? Vai pitäisikö huonolla sanavarastolla varustetulle ja sivitymättömälle lapselle iskeä Tsehov kouraan ja sanoa, että lukaisepa tuo.

Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.

Ja tää on huono asia, koska...?

EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".

Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.

Voihan siinä käydä niinkin, että juuri nuo helpot kirjat houkuttelevat jatkossa vaikeamman kirjallisuuden äärelle. Sitten kun Potterit on koluttu läpi, voi alkaa kiinnostamaan esimerkiksi muut fantasia-/seikkailukirjat.

Tai vaikka ei houkuttelisikaan, niin voihan niistä helpommistakin kirjoista olla hyötyä kieliopin kehittymisen kannalta.

Missään nimessä en näkisi negatiivisena sitä, jos aikaisemmin kirjoista piittaamaton lapsi/nuori alkaa lukea edes jotakin. Onhan sekin edistystä.

juuri siksi että ne kehittyvät ns. lapsen mukana. Ensimmäiset ovat ihan selkeästi lasten kirjoja. Kevyitä ja helppolukuisia. Mitä pidemmälle sarjassa etenee sen syvemmäksi tarina ja hahmot muuttuvat. Ne viimeiset kirjat eivät todellakaan ole enää valmiiksi pureskeltua höttöä.

että lukemattomat lapset alkaa lukea. Mutta eihän tässä siitä puhuttu, vaan siitä, onko Potterit hyviä kirjoja. Ne ovat eri asioita. Ja ne ei ole, eikä tuo lukemaanopettaminen tee niistä hyviä kirjoja. Ihan hauskoja ja viihteellisiä kirjoja, mutta ei kirjallisuuden hard corea...

Aikanaan jostain luin, että kyseiset kirjat aktivoivat briteissä sellaisia lapsia lukemaan, jotka eivät muuten kirjoihin koskeneet. Voin kuvitella, että jos on elämänsä istunut telkkarin edessä, harry potterit ovat juuri sitä kirjallisuutta, joka palvelee mainittua väestön osaa.

Ja tää on huono asia, koska...?

EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".

Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.

Akateeminen, 48-vuotias ja ilmeisesti tarpeeksi lapsenmielinen.

Totta kai Potterit ovat kevyttä kirjallisuutta. Ne on lapsille ja nuorille kirjoitettu. Hyvin ovat kuitenkin koukuttaneet aikuisiakin :). Mun mies jonotti mulle yllätyksenä viimeisen Potterin englanniksi heti kun se tuli.

Potterit on muuten kirjoitettu hyvin. Kirja-arvostelut ovat olleet ylistäviä ja kirjailija on saanut lukuisia palkintoja ympäri maailman. Potterit on hyvää lasten ja nuorten kirjallisuutta. Ei siinä paljon paina, jos joku asiaan perehtymätön ja ilmeisesti vähän lukeva tosikkomamma täällä niitä haukkuu huonoiksi :D

mutta esimerkkisi oli huono tai provo. Kaikkihan on taikuutta. :) Jästeihin voi käyttää taikoja tarpeen mukaan.

Kirja-arvostelut ovat olleet ylistäviä ja kirjailija on saanut lukuisia palkintoja ympäri maailman. Potterit on hyvää lasten ja nuorten kirjallisuutta. Ei siinä paljon paina, jos joku asiaan perehtymätön ja ilmeisesti vähän lukeva tosikkomamma täällä niitä haukkuu huonoiksi :D

ja kirjat saavat palkintojakin kovin erilaisista ansioista.

Minä luen paljon ja olen potteritkin lukenut muutamaan kertaan, mutta enemmän pidän "hitaasta kirjallisuudesta". Sellaisesta, joka ei pyri koukuttamaan tapahtuminen määrällä eikä tasaisella adrenaliini/endorfiiniannostelulla, vaan jota voi miettiä ja tunnustella hitaasti.

Kirja-arvostelut ovat olleet ylistäviä ja kirjailija on saanut lukuisia palkintoja ympäri maailman. Potterit on hyvää lasten ja nuorten kirjallisuutta. Ei siinä paljon paina, jos joku asiaan perehtymätön ja ilmeisesti vähän lukeva tosikkomamma täällä niitä haukkuu huonoiksi :D

ja kirjat saavat palkintojakin kovin erilaisista ansioista.

Minä luen paljon ja olen potteritkin lukenut muutamaan kertaan, mutta enemmän pidän "hitaasta kirjallisuudesta". Sellaisesta, joka ei pyri koukuttamaan tapahtuminen määrällä eikä tasaisella adrenaliini/endorfiiniannostelulla, vaan jota voi miettiä ja tunnustella hitaasti.

Ja sä taidat olla aikuinen? Ei lapsille ja nuorille voi kirjoittaa samoin, kuin aikuisille.

Kaikki kirjallisuus ei voi olla samanlaista. Se, että kirja on helppolukuinen tai kirjassa tapahtuu, ei tee siitä yhtään huonompaa. Hyvä kirja jättää aina tilaa ajatuksille. Myös Potterit. Se, mistä SINÄ tykkäät, ei ole mikään kriteeri hyvälle kirjallisuudelle. Se on vaan sun henkilökohtainen mielipiteesi.

Akateeminen, 48-vuotias ja ilmeisesti tarpeeksi lapsenmielinen.

Totta kai Potterit ovat kevyttä kirjallisuutta. Ne on lapsille ja nuorille kirjoitettu. Hyvin ovat kuitenkin koukuttaneet aikuisiakin :). Mun mies jonotti mulle yllätyksenä viimeisen Potterin englanniksi heti kun se tuli.

Potterit on muuten kirjoitettu hyvin. Kirja-arvostelut ovat olleet ylistäviä ja kirjailija on saanut lukuisia palkintoja ympäri maailman. Potterit on hyvää lasten ja nuorten kirjallisuutta. Ei siinä paljon paina, jos joku asiaan perehtymätön ja ilmeisesti vähän lukeva tosikkomamma täällä niitä haukkuu huonoiksi :D

Kas vain. Minä akateeminen, 48 vee mies ja tykkään kyseisistä kirjoista kuin hullu puurosta! Itse tutustuin niihin kun kaksi kirjoista oli suomennettu ja loput olikin pakko lukea englanniksi heti julkaisun jälkeen...

EI ole huono asia, että löytyy joku kirja, joka näitäkin houkuttaa. On kuitenkin selvä, että tämmöinen kirja ei todenänköisesti ole kovin hyvä kirja: se on vain helppo kirja. Oikean ja oikeasti hyvästä kirjallisuudesta nauttiminen on kuin hyvästä teestä tai viinistä nauttiminen: se vaatii harjoitusta, eikä ne helpot yleensä ole niitä parhaimpia. Potterit ovat helppoa kirjallisuutta, eivät "vaativaan makuun".

Fantasiaa on kyllä myös vaativaan makuun.

Ovatko Potterit hyviä vai eivät, on tietenkin makuasia. Ainakin sarjan alkupään kirjat ovat helppolukuisia, lapsellisiakin. Mutta siitä huolimatta hyvin kirjoitettuja. En tosin ole lukenut alkukielellä, joten en tiedä kuinka paljon on hyvän kääntäjän ansiota.

En tietenkään ole pätevä arvioimaan omaa älykkyyttäni tai kirjallisuusmakuni vaativuutta, mutta minulle uppoavat niin kevyemmät kirjat kuin klassikotkin. Kirjoittamista harrastavana pystyn myös jonkin verran arvioimaan lukemani teoksen kieltä, rakennetta ym.

Ei saakeli. Vanha ketju, tiedän, mutta silti... Mamma lukee lastenkirjan ja valittaa että se on lapsellinen?

Ei saakeli. Vanha ketju, tiedän, mutta silti... Mamma lukee lastenkirjan ja valittaa että se on lapsellinen?

Koska jästit eivät kyseisissä kirjoissa tunne taikamaailmaa, niin eiväthän toki velho-oppilaiden vanhemmatkaan voi tietää, että heidän lapsensa käy taikakoulua, sillä jos he sen tietäisivät, niin silloin ainakin jotkut jästit tietäisivät taikamaailman olemassaolosta ja kertoisivat siitä muille jästeille.

Oletko oikeasti noin tyhmä? Jos naapurin Pertsa tulee kylään kertomaan että meidän tyttö lähti Tylypahkaan ja on noita, uskon tämän Pertsan todennäköisesti päätyvän hullujenhuoneelle.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2012 klo 19:19"]

Luin poikani painostamana kyseisen kirjasarjan ensimmäisen kirjan eli kirjan Harry Potter ja viisasten kivi. Kirjassa Hagrid-niminen velho sanoo Harrylle, että jästit eli ei-taikovat ihmiset eivät tiedä taikamaailman olemassaolosta mitään, mutta kuitenkin Harryn koulussa Tylypahkassa on jästisyntyisiä oppilaita, joiden vanhemmat ovat jästejä! Siis jästit eivät tiedä mitään taikamaailmasta, mutta kuitenkin jästiperheiden lapsia on Tylypahkassa. Jos kerran jästit eivät tiedä mitään kyseisestä taikamaailmasta, niin miten heidän lapsensa voivat käydä kyseistä koulua vai ovatko kyseiset vanhemmat niin tyhmiä, että eivät tajua, että heidän lapsensa katoaa ihan yllättäen johonkin moneksi kuukaudeksi ja palaa taas takaisin kesälomaksi kotiin. Koska jästit eivät kyseisissä kirjoissa tunne taikamaailmaa, niin eiväthän toki velho-oppilaiden vanhemmatkaan voi tietää, että heidän lapsensa käy taikakoulua, sillä jos he sen tietäisivät, niin silloin ainakin jotkut jästit tietäisivät taikamaailman olemassaolosta ja kertoisivat siitä muille jästeille.

[/quote] 

Hei oikeesti ootko vähän tyhmä?? Hagrid tarkoitti eetä ne jästit joiden lapsilla tai itsellään ei ole mitään tekemistävelhomailman kanssa eivät tiedä. Tottakai vanhemmat tietää missä heidän lapset opiskelevat!!

Sitäpaitsi Hagrid ei ole velho.

mutta onhan aika jo vähän ajanut noiden ohi.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 20:58"]

mutta onhan aika jo vähän ajanut noiden ohi.

[/quote]

Miten sen nyt ottaa. Vastikään luin koko sarjan ja kyllä se vieläkin jaksaa lumota.