Olen niin ylpeä lapsestani! :)))

Eilen käytiin kaupassa, lapsi 2,5 vuotta. Lapsi halusi nyt kolmannen kerran omat pikku kärryt. Eka kertakin meni tosi hyvin, ei juossut, ei törmäillyt ja kulki minne käskin. Ohjaus tietysti oli vähän hakusasssa ja sen takia mentiin koko käytävä leveydeltä käännöksissä.



No, eilen taas lapsi halusi kärryt ja kulki mun vierellä tosi nätistä. Otti niitä tavaroita, joita käskin eikä hiplannut mitään ylimääräistä. Ei edes karkkihyllyllä yrittänyt ottaa mitään, vaikka on todella perso makealle. Tai otti poika yhden irtokarkin lattialta, mutta ennenkuin ehdin sanomaan mitään, niin laittoi sen samanlaisten karkkien laatikkoon ja selitti, että se oli tippunut joltakin.



Kassalla odotti todella rauhallisesti vuoroaan ja kassia pakatessa selitti viereiselle mummolle, että me ostettiin pullaa, koska meille on vieraita tulossa. Sillä mummolla oli kanssa pikkukärryt ja niistä tuli pojalle ja mummolle juttua. Lapsi sitten selitti mulle, että hän kertoi tädille, että me ostettiin pullaa.



Se mummo vei ne kärryt ennen meitä ja jäi poimimaan ostoksiaan niistä. Lapsi seisoi nätisti paikoillaan pari minuuttia ja sitten kun mummeli lähti, sanoi, että "nyt on meidän vuoro" ja vie kärryt siististi paikoilleen. :)))



Ihana lapsi mulla :))



Ai niin, kesken reissun lapsi väsyi työntämään kärryjä, seisahtui ja laittoi käden lanteilleen ja sanoi "huhhuh, nyt ei jaksa työntää". Minä sitten työnsin vähän matkaa ja lapsi "lepäsi" hetken.



T. Aika natsiäiti