Kuinka lukiolaisilla on nykyään omat autot? Ja vieläpä aika hienoja!

kun perintöjä on tytölle tulossa rutkasti niin miksi pitäisi kituuttaa nuorena kun tietää, että loppuelämän saa elää varakkaana.



Miksi ei saisi antaa lapselleen parasta jos on varaa. Siksi kun köyhä mamma on kateellinen, vai?

Tietenkin saa antaa rahaa mutta mielestäni sen rahan eteen pitäisi myös vaatia jotakin. Tyttö ei varmaankaan ole tehnyt mitään noiden rahojen eteen. Silloin mielestäni on ihan kohtuullista että eletään hiukan niukemmin vaikka oma perhe olisikin varakas. Opettaa sinnikkyyttä, säästämistä, maailmankuva avartuu kun kaikki ei tule valmiina äidin ja isän maksamina.

Tyttösi oppii että rahaa tulee ovista ja ikkunoista tekemättä yhtään mitään

400€/kk on mielestäsi "rahaa tulee ovista ja ikkunoista" niin terve vaan! :) Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi kituuttaa jos perheellä on rahaa? Meillä on ihan pikkulapsilla rahaa ostaa asunnot vaikka heti. Ja 10-15 vuoden osingot sun muut korkotulot siihen päälle kun kotoa muuttamisen aika tulee... Mukavahan se on oma elämä aloittaa kituuttamatta.

Tällä palstalla mammat itkee, kun anoppi ei osaa ostaa oikeanlaisia vaunuja tai ei anna tarpeeksi rahaa, että perhe pääsee lomalle. Samat mammat ei voi edes kuvitella, että heidän pitäisi tehdä jotain se raha saadakseen, hehän tarvitsevat sitä!

Mikä ero muka siinä on, että ei voi 19v tytölle antaa rahaa ja maksaa vuokraa, jos vastaavasti 29v naimisissa oleva, työssäkäyvä mamma voi vaatia vanhempiaan kustantamaan elämistään.

Mieluummin rahoitan tyttöä nyt, kun hänellä ei ole perhettä kuin siinä vaiheessa, kun se vastuu omista lapsista pitää kantaa.

Toki palstamamman mielestä HÄNEN kuuluu saada taloudellista apua vanhemmiltaan koska hänellä siihen pyhä oikeus. Saman palstamamman mielestä tosiaan hänen lapsensa ei ansaitse mitään taloudellista apua vaan tulkoon toimeen omillaan. Palstamamman itsekkyys ja ahneus on uskomatonta.

Lähäriksi pääsee peruskoulusta ja sais heti töitäkin, että pystyy elättämään itsensä.

Onneksi kokoomus pysyy vallassa ja pikkuhiljaa loppuu tämä luusereiden hyysääminen. Ilmaisia koulukirjoja ja avustuksia köyhille lukioon ja muualle.

Lukekoot lähäriksi peruskoulun jälkeen niin pääsevät tienaamaan ja ostamaan sen autonsa itse.,

saa meillä n. 400-600 euroo kuussa ja kirjat päälle. Kyllä se varmaan autonkin saa, nyt on mopoauto.

Jos perheemme elintaso on ihan hyvä, niin miksi meillä lukiolainen olisi jossain elintasokuopassa muihin nähden ? Selittäkääpä se arvon mammat ?

Väittäisin, että lapseni ymmärtää että joutuu hankkimaan kunnon ammatin että saa elintasonsa säilytettyä. Vaikeampi se noiden, jotka eivät koskaan saa mitään, ymmärtää että elämässä täytyy tehdä hommia että saavuttaa jotain.

Tottakai te saatte antaa lapsellenne ihan mitä vaan! Eihän se meiltä muilta ole poissa.

Ikävää vaan se, että sellaiset kultalusikka suussa syntyneet eivät ymmärrä sellaisia, joilla ei todellakaan ole varaa edes lukiokirjoihin.

Köyhimmät - hassua ? - saavat niitä kirjoja ilmaiseksi tai hyvin halvalla toisilta yhtä köyhiltä, eivät suinkaan teiltä rikkailta.

Kyllä me tavalliset köyhät tasan tarkkaan ymmärrämme, mikä yhteys on tekemällämme työllä elintasoomme.

Eri asia ovat ne luuserit, jotka tulevat meitäkin paremmin toimeen tekemättä mitään.

Lukiokirjat ja asunnonkin kustantaa sossu, ei heidän tarvitse niitä kirjastosta lainata.

[Miksi perheessä pitäisi olla yksi, jolla on paljon muita alhaisempi elintaso? Eihän mammat hyväksy sitä, että jos äiti on kotona ja isi töissä, niin äiti joutuisi jotain maksamaan. Ehei, sitä ollaan perhe ja perheellä sama elintaso.

Paitsi nähtävästi siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 16v, silloin sen voi pudottaa köyhyysloukkuun.

Eihän omillaan asuva aikuinen ole enää samaa perhettä lapsuuskodin kanssa.

Kuinka pitkään sitä lukiota oikein käydään,jos "kaikki" lukiolaiset kulkevat omalla autolla? Täällä aloittavat jo 16-vuotiaana, eikä siinä iässä saa vielä kuin traktori- tai mopokortin.

Useimpien tavallisten perheiden tulot ovat pääasiassa palkkatuloja. Muut tulot, kuten puunmyynnistä metsänomistajilla tai muut pääomatulot ovat harvinaisia, ja yleensä käytetään johonkin isompaan hankintaan.

Siksi myös perheen nuoriso osaa jo lukioiässä yhdistää työn ja rahan yhteyden.

Entiseen aikaan lukioon menivät vain varakkaat, tai sitten sellaiset erikoisen lahjakkaat, jotka saivat jonkun apurahan. Kiitos peruskoulun, nyt on sama mahdollisuus kaikilla. Myös niillä, joilla ei ole varaa ostaa lapselleen opiskeluasuntoa eikä edes autoa, ja kirjojakin yksi kerralla tarpeen mukaan.

saa meillä n. 400-600 euroo kuussa ja kirjat päälle. Kyllä se varmaan autonkin saa, nyt on mopoauto. Jos perheemme elintaso on ihan hyvä, niin miksi meillä lukiolainen olisi jossain elintasokuopassa muihin nähden ? Selittäkääpä se arvon mammat ? Väittäisin, että lapseni ymmärtää että joutuu hankkimaan kunnon ammatin että saa elintasonsa säilytettyä. Vaikeampi se noiden, jotka eivät koskaan saa mitään, ymmärtää että elämässä täytyy tehdä hommia että saavuttaa jotain.

Tottakai te saatte antaa lapsellenne ihan mitä vaan! Eihän se meiltä muilta ole poissa. Ikävää vaan se, että sellaiset kultalusikka suussa syntyneet eivät ymmärrä sellaisia, joilla ei todellakaan ole varaa edes lukiokirjoihin. Köyhimmät - hassua ? - saavat niitä kirjoja ilmaiseksi tai hyvin halvalla toisilta yhtä köyhiltä, eivät suinkaan teiltä rikkailta. Kyllä me tavalliset köyhät tasan tarkkaan ymmärrämme, mikä yhteys on tekemällämme työllä elintasoomme. Eri asia ovat ne luuserit, jotka tulevat meitäkin paremmin toimeen tekemättä mitään. Lukiokirjat ja asunnonkin kustantaa sossu, ei heidän tarvitse niitä kirjastosta lainata.

eihän ne köyhätkään ymmärrä sellaisia perheitä, joissa isä ja äiti tekee töitä, ei tuhlaa rahojaan vaan sijoittaa ja usean vuoden ahkeruudella pääsee siihen, että lapselle voidaan jakaa omasta omaisuudesta. Harva rikas on tullut rikkaaksi tekemällä osa-aikatöitä, kyllä siihen yleensä on käytetty vuorokaudesta puolet eikä lomia ole jatkuvasti pidetty.

Kultalusikka suussa syntyneet näkevät koko ajan vaihtoehdon eli ne köyhät ja tietävät, että laiskottelusta päätyy joukkoonne.

[Miksi perheessä pitäisi olla yksi, jolla on paljon muita alhaisempi elintaso? Eihän mammat hyväksy sitä, että jos äiti on kotona ja isi töissä, niin äiti joutuisi jotain maksamaan. Ehei, sitä ollaan perhe ja perheellä sama elintaso. Paitsi nähtävästi siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 16v, silloin sen voi pudottaa köyhyysloukkuun.

Eihän omillaan asuva aikuinen ole enää samaa perhettä lapsuuskodin kanssa. Kuinka pitkään sitä lukiota oikein käydään,jos "kaikki" lukiolaiset kulkevat omalla autolla? Täällä aloittavat jo 16-vuotiaana, eikä siinä iässä saa vielä kuin traktori- tai mopokortin. Useimpien tavallisten perheiden tulot ovat pääasiassa palkkatuloja. Muut tulot, kuten puunmyynnistä metsänomistajilla tai muut pääomatulot ovat harvinaisia, ja yleensä käytetään johonkin isompaan hankintaan. Siksi myös perheen nuoriso osaa jo lukioiässä yhdistää työn ja rahan yhteyden. Entiseen aikaan lukioon menivät vain varakkaat, tai sitten sellaiset erikoisen lahjakkaat, jotka saivat jonkun apurahan. Kiitos peruskoulun, nyt on sama mahdollisuus kaikilla. Myös niillä, joilla ei ole varaa ostaa lapselleen opiskeluasuntoa eikä edes autoa, ja kirjojakin yksi kerralla tarpeen mukaan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta?

Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

lapsia pitää auttaa rahallisesti, keitä sitten, jos ei omia lapsia?!

Ja kun lähtee jonnekin opiskelemaan niin saa taloudellista apua, varmaan elintasomme mukaan.



Itsekin sain auton ja opiskelutukea jo ihan kahdeksankymmentäluvulla. Vanhempani ovat olleet koulutettuja ihmisiä.



Emme anna lapsen lukiokirjoja kiertoon, kun idea kai on että niistä luetaan ylioppilaakirjoituksiin. En nyt kuitenkaan viitsi niitä kahteen kertaan ostaa.



Kultalusikka suussa ei ole hölmö. Väittäisin että nämä nuoret ovat aika tarkkanäköisiä.

Ei ne varakkaampien lapset sen viisaampia ole, heitä vain kotona kannustetaan enemmän.

Varakkaimman kymmenyksen menestys perustuu palkattuun apuun koulunkäynnissä. Valmentajat, yo-kokeen preppauskurssit, valmennuskurssit yliopistoon ym. eivät ole heille ongelma. Tämä palkattu apu on sen sijaan suuri ongelma muille. Varakkaimman kymmenyksen lapset eivät ole sen lahjakkaampia kuin köyhimmän kymmenyksen lapset. Heidän lähtökohtansa ja olonsa ovat vain olleet 10-kertaisesti paremmat. Lapsesta saakka oma huone virikeleluineen ja kirjoineen, hoitopaikat ja palkatut hoitajat tuomassa turvaa. Koulunkäyntiä tuettu kaikin tavoin ja suojeltu lapset kiusaamiselta hankkimalla huippuvaatteet ym. Moni on päässyt jopa yksityiskouluihin, saanut "tukiopetusta" au paireilta ym. ym. Nämä ilmiöt ovat koko yhteiskunnan kannalta hälyttäviä. Hälyttäviä ensiksikin sen vuoksi, että ylenpalttisella tukemisella suljetaan köyhemmistä oloista eteenpäin nousevien tie lopullisesti. Toiseksi sen vuoksi, että yo-kirjoituksissa, pääsykokeissa ym. "osaamista" mittaavissa yhteiskunnallisesti tärkeissä testeissä eivät lahjakkuudet juuri pääse esiin, vaan näissä vahvaa rutiininomaista muistamista ja harjaannusta edellyttävissä tehtävissä menestyvät ne, joilla on ollut parhaat harjoitteluolosuhteet (joita siis saa rahalla ostamalla). Jos muu yhteiskunta menisi kokonaisuudessaan tähän mukaan estettäisiin mitä todennäköisimmin todellisten lahjakkuuksien tunnistaminen ja "paapottaisiin" jo ennestään eniten "paapottuja". Sori vaan, varakkaat, mutta teidän lapsenne eivät ole sen lahjakkaampia tai parempia kuin muiden lapset, vaan ainoastaan paremmin prepattuja. Ja teille, jotka ihmettelette, mitä hyötyä lapsellenne olisi vaikkapa opiskelun ohella tehtävästä työstä: siitä olisi paljon hyötyä. Ensinnäkin lapsellenne siinä, että hän saisi tuntuman siihen, miten valtaväestö ja opiskelutoverit todella elävät, työskentelevät, ajattelevat ja toimivat. Toiseksi sen vuoksi, että mahdollisten pettymysten ja ei-niin-miellyttävien kokemusten varalle hänelle syntyisi edes jonkinlainen mentaalinen "puskuri". Pettymyksiä tulee jokainen ihminen kokemaan elämässään, jos ei muulloin, niin lähellä kuolemaansa terveyden pettäessä. Nuorelle aikuiselle olisi siis jo tämän vuoksi parasta mahdollista "terapiaa" viettää edes muutama vuosi taloudellisesti tiukkaa elämää ja kokea edes kerran aikuisiässään, miltä tuntuu, kun kaikkea tarvittavaa (saati haluttavaa) ei saa automaationa.

Kummallista kyllä, mutta varakkaan kymmenyksen lapset ovat lahjakkaampia kuin köyhimmän kymmenyksen ja tähän vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. Ei akateemisuus sattumalta periydy, kyllä sillä yksilön omalla aivotoiminnalla on huomattavan paljon enemmän vaikutusta kuin sinä yrität väittää.

Suurimmassa osassa Suomea ei koulua voi valita, siellä ne menevät samassa peruskoulussa 9 vuotta kaupungin surkeimmat luuserit ja parhaiden perheiden lapset. Kaikilla heillä on samat mahdollisuudet, se au pair on Särkisalossa tai Savitaipaleella aika harvinainen asia. Silti ne akateemisten lapset menestyvät sielläkin eikä vain Helsingissä, jossa asuu valtakunnan varsinainen kerma.

Ja sieltä vähän syrjemmästä ne akateemisten perheiden fiksut lapset menevät (huomaa verbi, pyskimisestä ei edes puhuta) kauppakorkeaan ja oikeustieteelliseen ilman preppauskursseja, ihan vain lukemalla pääsykoekirjat ja osaamalla ne. Samat mahdollisuudet on luuseriperheiden lapsilla, mutta kun ei viitsitä. Kun on kivampi vetää viinaa kaksin käsin ja valittaa, että kun ei kukaan tue.

Nuorelle aikuiselle tekee hyvää nähdä, että kaikkien ei tarvitse olla luusereita ja että järjestämällä asiansa oikein ei tarvitse kituuttaa. Taloudellisesti tiukka elämä ei ole järkevä valinta, jos osaa sijoittaa rahansa tuottavasti.

ja silti elää mukavasti.

saa meillä n. 400-600 euroo kuussa ja kirjat päälle. Kyllä se varmaan autonkin saa, nyt on mopoauto. Jos perheemme elintaso on ihan hyvä, niin miksi meillä lukiolainen olisi jossain elintasokuopassa muihin nähden ? Selittäkääpä se arvon mammat ? Väittäisin, että lapseni ymmärtää että joutuu hankkimaan kunnon ammatin että saa elintasonsa säilytettyä. Vaikeampi se noiden, jotka eivät koskaan saa mitään, ymmärtää että elämässä täytyy tehdä hommia että saavuttaa jotain.

Tottakai te saatte antaa lapsellenne ihan mitä vaan! Eihän se meiltä muilta ole poissa. Ikävää vaan se, että sellaiset kultalusikka suussa syntyneet eivät ymmärrä sellaisia, joilla ei todellakaan ole varaa edes lukiokirjoihin. Köyhimmät - hassua ? - saavat niitä kirjoja ilmaiseksi tai hyvin halvalla toisilta yhtä köyhiltä, eivät suinkaan teiltä rikkailta. Kyllä me tavalliset köyhät tasan tarkkaan ymmärrämme, mikä yhteys on tekemällämme työllä elintasoomme. Eri asia ovat ne luuserit, jotka tulevat meitäkin paremmin toimeen tekemättä mitään. Lukiokirjat ja asunnonkin kustantaa sossu, ei heidän tarvitse niitä kirjastosta lainata.

eihän ne köyhätkään ymmärrä sellaisia perheitä, joissa isä ja äiti tekee töitä, ei tuhlaa rahojaan vaan sijoittaa ja usean vuoden ahkeruudella pääsee siihen, että lapselle voidaan jakaa omasta omaisuudesta. Harva rikas on tullut rikkaaksi tekemällä osa-aikatöitä, kyllä siihen yleensä on käytetty vuorokaudesta puolet eikä lomia ole jatkuvasti pidetty.

Kultalusikka suussa syntyneet näkevät koko ajan vaihtoehdon eli ne köyhät ja tietävät, että laiskottelusta päätyy joukkoonne.

kohta ilman opiskeluasuntoa käydään lukiota vain pääkaupunkiseudulla. Kerrotko mihin katoaa Tampereen, Turun, Vaasan, Oulun, Lappeenrannan, Kotkan, Mikkelin, Kuopion, Rovaniemen jne. lukiot?

[Miksi perheessä pitäisi olla yksi, jolla on paljon muita alhaisempi elintaso? Eihän mammat hyväksy sitä, että jos äiti on kotona ja isi töissä, niin äiti joutuisi jotain maksamaan. Ehei, sitä ollaan perhe ja perheellä sama elintaso. Paitsi nähtävästi siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 16v, silloin sen voi pudottaa köyhyysloukkuun.

Eihän omillaan asuva aikuinen ole enää samaa perhettä lapsuuskodin kanssa. Kuinka pitkään sitä lukiota oikein käydään,jos "kaikki" lukiolaiset kulkevat omalla autolla? Täällä aloittavat jo 16-vuotiaana, eikä siinä iässä saa vielä kuin traktori- tai mopokortin. Useimpien tavallisten perheiden tulot ovat pääasiassa palkkatuloja. Muut tulot, kuten puunmyynnistä metsänomistajilla tai muut pääomatulot ovat harvinaisia, ja yleensä käytetään johonkin isompaan hankintaan. Siksi myös perheen nuoriso osaa jo lukioiässä yhdistää työn ja rahan yhteyden. Entiseen aikaan lukioon menivät vain varakkaat, tai sitten sellaiset erikoisen lahjakkaat, jotka saivat jonkun apurahan. Kiitos peruskoulun, nyt on sama mahdollisuus kaikilla. Myös niillä, joilla ei ole varaa ostaa lapselleen opiskeluasuntoa eikä edes autoa, ja kirjojakin yksi kerralla tarpeen mukaan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta?

Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta?

Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

Koulu-uudistus ei silloin ollut vielä historiaa, vaan tulevaisuutta. 5. kouluvuotenani aloitin keskikoulun 1. luokalla, ja sitten vähän myöhemmin siirryinkin peruskoulun 7. luokalle.

Kunnallisvaalit ovat taas tulossa ja pitääkin muistaa äänestää sitä ehdokasta, joka pitää kynsin ja hampain kiinni oman kunnan lukiosta.

Hämmästy ja ihmettele, mutta täältäkin pienestä lukiosta lähteen melkein joka vuosi joku opiskelemaan lääketieteelliseen, ja muihin yliopistotiedekuntiin ja ammattikorkeakouluihin kymmeniä.

Onneksi nykyään keskiasteen - amiksenkin - tutkinnolla voi lääketieteelliseenkin päästä, jos ei varat riitä lukioon. Ammattikorkeakouluissa ja varsinkin niiden työharjoitteluissa ammattitutkinto on suorastaan etu lukioon verrattuna. Jo nyt on sellaisia amislinjoja, varsinkin ammattilukiolinjoja, joille vaaditaan korkeampaa keskiarvoa peruskoulusta kuin saman paikkakunnan tavallisiin lukioihin.

asiassa kaikilla luokkani pojilla oli (mä olen tyttö).

kohta ilman opiskeluasuntoa käydään lukiota vain pääkaupunkiseudulla. Kerrotko mihin katoaa Tampereen, Turun, Vaasan, Oulun, Lappeenrannan, Kotkan, Mikkelin, Kuopion, Rovaniemen jne. lukiot?

[Miksi perheessä pitäisi olla yksi, jolla on paljon muita alhaisempi elintaso? Eihän mammat hyväksy sitä, että jos äiti on kotona ja isi töissä, niin äiti joutuisi jotain maksamaan. Ehei, sitä ollaan perhe ja perheellä sama elintaso. Paitsi nähtävästi siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 16v, silloin sen voi pudottaa köyhyysloukkuun.

Eihän omillaan asuva aikuinen ole enää samaa perhettä lapsuuskodin kanssa. Kuinka pitkään sitä lukiota oikein käydään,jos "kaikki" lukiolaiset kulkevat omalla autolla? Täällä aloittavat jo 16-vuotiaana, eikä siinä iässä saa vielä kuin traktori- tai mopokortin. Useimpien tavallisten perheiden tulot ovat pääasiassa palkkatuloja. Muut tulot, kuten puunmyynnistä metsänomistajilla tai muut pääomatulot ovat harvinaisia, ja yleensä käytetään johonkin isompaan hankintaan. Siksi myös perheen nuoriso osaa jo lukioiässä yhdistää työn ja rahan yhteyden. Entiseen aikaan lukioon menivät vain varakkaat, tai sitten sellaiset erikoisen lahjakkaat, jotka saivat jonkun apurahan. Kiitos peruskoulun, nyt on sama mahdollisuus kaikilla. Myös niillä, joilla ei ole varaa ostaa lapselleen opiskeluasuntoa eikä edes autoa, ja kirjojakin yksi kerralla tarpeen mukaan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta? Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

että lukioista ollaan lopettamassa 30% seuraavan 10 vuoden aikana. Yksi ainoa lukio Tampereella aiheuttaa sen, että jokainen lukiolainen ei enää asukaan koulun vieressä.

Oletko lainkaan tutustunut OKM:n suunnitelmiin lakkauttaa lukioita ja muita keskiasteen oppilaitoksia? Tarkoituksena on keskittää koulutus konkreettisesti, joten vaikka Rovaniemelle lukio ehkä jää, niin sen ympäristökunnista lukiot lakkautetaan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta? Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

Koulu-uudistus ei silloin ollut vielä historiaa, vaan tulevaisuutta. 5. kouluvuotenani aloitin keskikoulun 1. luokalla, ja sitten vähän myöhemmin siirryinkin peruskoulun 7. luokalle. Kunnallisvaalit ovat taas tulossa ja pitääkin muistaa äänestää sitä ehdokasta, joka pitää kynsin ja hampain kiinni oman kunnan lukiosta. Hämmästy ja ihmettele, mutta täältäkin pienestä lukiosta lähteen melkein joka vuosi joku opiskelemaan lääketieteelliseen, ja muihin yliopistotiedekuntiin ja ammattikorkeakouluihin kymmeniä. Onneksi nykyään keskiasteen - amiksenkin - tutkinnolla voi lääketieteelliseenkin päästä, jos ei varat riitä lukioon. Ammattikorkeakouluissa ja varsinkin niiden työharjoitteluissa ammattitutkinto on suorastaan etu lukioon verrattuna. Jo nyt on sellaisia amislinjoja, varsinkin ammattilukiolinjoja, joille vaaditaan korkeampaa keskiarvoa peruskoulusta kuin saman paikkakunnan tavallisiin lukioihin.

kuitenkin yliopiston aloittavista opiskelijoista alle 3% on suorittanut ammattikoulun.

Pienet lukiot tullaan seuraavan 10 vuoden aikana lakkauttamaan ja yhdistämään alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Lahteen on tulossa 1 ainoa lukio, samalla lakkautetaan Nastolan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan lukiot. Jo nyt on käytännössä kaikki muu keskiasteen koulutus keskitetty yhdelle ainoalle toimijalle ja opiskelijoiden on käytännössä pakko muuttaa Lahteen. Sama Turussa, Kuopiossa, Seinäjoella jne.

Kun kouluja ja asuntoloita vähennetään ja yhdistellään suuremmiksi yksiköiksi, välimatkat pitenee. Lisäksi yhä useampi menee ammattikouluun, joita ei ole joka kunnassa. Jos julkista liikennettä ei ole ja vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuskata sujuvasti, vaihtoehdoiksi jää hankkia nuorelle joko asunto tai auto, josta jälkimmäinen on useimmiten halvempi. Uuden tai uudehkon hienon auton voi saada melko edullisestikin, ja siitä aiheutuvat kulut ovat tavallisesti vanhoja autoja pienemmät. Se on siis järkevä sijoitus, varsinkin jos (kun) autolla on käyttöä valmistumisen jälkeenkin.



Alle 20-vuotias lukiolainen kuuluu ihan lainkin puolesta elatusoikeuden piiriin. Varsinkin tuollainen hankinta on jo vanhempien tehtävä eikä opiskelijan. Tämähän ei tarkoita, että nuorelle maksettaisiin se asunto/auto/eläminen täysin vastikkeettomasti - nuorelta voi ja pitääkin odottaa tällöin opintojen ja muiden asioidensa nuhteetonta hoitamista ja vaikkapa sitä, että perusmenoihin kuulumattomiin kuluihin raha hankitaan itse. Sijoitus- tai säästötilin avaaminen heti lapsen synnyttyä on erittäin järkevää. Vaikka vanhemmat olisivat hyvätuloisia lapsen ollessa pieni.



Itsenäistyminen opitaan hiljalleen. Juuri peruskoulun päättänyt on harvemmin henkisesti valmis astumaan omillaan toimeentulevan aikuisen saappaisiin, varsinkin kun siihen ei ole taloudellisia resursseja. Liian raju ja varhainen itsenäistyminen ei ole kasvattavaa, vaan jopa haitallista: Lapsi joka ei saa kotoaan riittävää taloudellista tukea opiskeluun, valitsee todennäköisemmin matalamman sivistys- ja koulutustason kuin silloin, jos opintojen aikana voi luottaa edes viimeisenä keinona vanhempien tukeen.



Eli: Parhaiten menestyvät ne lapset joilta odotetaan vastuuta ja velvoitteita, mutta jotka saavat vastaavan määrän tukea, apua ja palkitsemistakin. Mitä enemmän kasvatus painottuu yksinomaan toiseen ääripäähän, sitä epätodennäköisempää on, että lapsi uskaltaa edes asettaa itselleen tavoitteita.

Bussilla joutuisi lähtemään 6.20, kun koulu alkaa 8.00. Omalla autolla voi lähteä matkaan vasta 7.15. Kotiin pääsisi bussilla noin 18.00, omalla autolla on kotona jo 16.30. Vaihtoehtona on ostaa asunto lukion vierestä.

Tai vaihtee lähilukioon. Itse pyöriskelen yliopistolla ja ihmettelen miten kaikilla on tosi hienoja kännyköitä, kannettavia ja pukeudutaan kalliisiin vaatemerkkeihin. Jotenkin niin uskomatonta. Nyt vasta käsitän miten tosiaan jotkut vanhemmat ostelevat täysikäisille lapsukaisilleen jos vaikka mitä. Itse olen ajatellut lähinnä auttaa rahallisesti ruokakuluissa jne. Jos ostan opiskelijalle kännykän, se ei todellakaan tule olemaan uusinta mallia. Mielestäni on tärkeää jokaisen jossain elämänsä vaiheessa kärsin ns. köyhyyttä ja tunnetta siitä, että ei saa sitä mitä haluaa.

kaikki asumiskulut (ostin kaksion, kun tyttö keväällä kertoi, minne on hakeutumassa). Annan käyttörahaa kuukaudessa noin 400 e ja hankin tietty läppärin, television jne. opiskelijaboxiin. Miksi en maksaisi, kun minulla on siihen varaa?

Siipeiliäluuseria, joka ei ikinä opi todellista elämää...

Eli kasvatat lapsestasi

Siipeiliäluuseria, joka ei ikinä opi todellista elämää...

todellinen elämä on sinun tapuksessasi köyhyyttä, joukkoliikennettä, ankeaa asumista, makaronin ja tonnikalan syöntiä.

Monelle muulle se todellinen elämä on alusta asti uudella autolla ajamista, mukavaa asumista omassa asunnossa, matkustelua ym.

Minun koko elämäni on ollut jälkimmäistä -kiitän vanhempiani- ja lastemme elintaso vasta korkea tuleekin olemaan.

Voit haukkua kateellisena hampaat irvessä -ei kiinnosta.

suurimpaan osaan kyllä jäävät. Hui kuinka kamalaa kun tamperelaiselle tulee koulumatkaa hiukan enemmän. Tampereellakin kulkee linja-autot ja kävellen ja pyörälläkin pääsee.

kohta ilman opiskeluasuntoa käydään lukiota vain pääkaupunkiseudulla. Kerrotko mihin katoaa Tampereen, Turun, Vaasan, Oulun, Lappeenrannan, Kotkan, Mikkelin, Kuopion, Rovaniemen jne. lukiot?

[Miksi perheessä pitäisi olla yksi, jolla on paljon muita alhaisempi elintaso? Eihän mammat hyväksy sitä, että jos äiti on kotona ja isi töissä, niin äiti joutuisi jotain maksamaan. Ehei, sitä ollaan perhe ja perheellä sama elintaso. Paitsi nähtävästi siinä vaiheessa kun lapsi täyttää 16v, silloin sen voi pudottaa köyhyysloukkuun.

Eihän omillaan asuva aikuinen ole enää samaa perhettä lapsuuskodin kanssa. Kuinka pitkään sitä lukiota oikein käydään,jos "kaikki" lukiolaiset kulkevat omalla autolla? Täällä aloittavat jo 16-vuotiaana, eikä siinä iässä saa vielä kuin traktori- tai mopokortin. Useimpien tavallisten perheiden tulot ovat pääasiassa palkkatuloja. Muut tulot, kuten puunmyynnistä metsänomistajilla tai muut pääomatulot ovat harvinaisia, ja yleensä käytetään johonkin isompaan hankintaan. Siksi myös perheen nuoriso osaa jo lukioiässä yhdistää työn ja rahan yhteyden. Entiseen aikaan lukioon menivät vain varakkaat, tai sitten sellaiset erikoisen lahjakkaat, jotka saivat jonkun apurahan. Kiitos peruskoulun, nyt on sama mahdollisuus kaikilla. Myös niillä, joilla ei ole varaa ostaa lapselleen opiskeluasuntoa eikä edes autoa, ja kirjojakin yksi kerralla tarpeen mukaan.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta? Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

että lukioista ollaan lopettamassa 30% seuraavan 10 vuoden aikana. Yksi ainoa lukio Tampereella aiheuttaa sen, että jokainen lukiolainen ei enää asukaan koulun vieressä.

Oletko lainkaan tutustunut OKM:n suunnitelmiin lakkauttaa lukioita ja muita keskiasteen oppilaitoksia? Tarkoituksena on keskittää koulutus konkreettisesti, joten vaikka Rovaniemelle lukio ehkä jää, niin sen ympäristökunnista lukiot lakkautetaan.

Lahti-Heinola-väliäkin menee koko ajan linja-autoja. Niin ne muutkin on kouluja käyneet vaikka matkaa on ollut.

Keskiasteen uudistus oli se muutos, jonka ansiosta jokaisella on mahdollisuus lukioon. Missä olit, kun historiantunnilla puhuttiin suomalaisesta koulu-uudistuksesta? Valitettavasti nykypäivänä keskiasteen opinnot ovat katoamassa entistä kauemmas oppilailta. Oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään, jolloin koulumatkat pitenevät eikä ilman opiskeluasuntoa kohta voi käydä lukiota kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla siitä on tulossa vain rikkaiden valinta, köyhillä ei ole varaa takuuvuokraan.

Koulu-uudistus ei silloin ollut vielä historiaa, vaan tulevaisuutta. 5. kouluvuotenani aloitin keskikoulun 1. luokalla, ja sitten vähän myöhemmin siirryinkin peruskoulun 7. luokalle. Kunnallisvaalit ovat taas tulossa ja pitääkin muistaa äänestää sitä ehdokasta, joka pitää kynsin ja hampain kiinni oman kunnan lukiosta. Hämmästy ja ihmettele, mutta täältäkin pienestä lukiosta lähteen melkein joka vuosi joku opiskelemaan lääketieteelliseen, ja muihin yliopistotiedekuntiin ja ammattikorkeakouluihin kymmeniä. Onneksi nykyään keskiasteen - amiksenkin - tutkinnolla voi lääketieteelliseenkin päästä, jos ei varat riitä lukioon. Ammattikorkeakouluissa ja varsinkin niiden työharjoitteluissa ammattitutkinto on suorastaan etu lukioon verrattuna. Jo nyt on sellaisia amislinjoja, varsinkin ammattilukiolinjoja, joille vaaditaan korkeampaa keskiarvoa peruskoulusta kuin saman paikkakunnan tavallisiin lukioihin.

kuitenkin yliopiston aloittavista opiskelijoista alle 3% on suorittanut ammattikoulun.

Pienet lukiot tullaan seuraavan 10 vuoden aikana lakkauttamaan ja yhdistämään alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Lahteen on tulossa 1 ainoa lukio, samalla lakkautetaan Nastolan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan lukiot. Jo nyt on käytännössä kaikki muu keskiasteen koulutus keskitetty yhdelle ainoalle toimijalle ja opiskelijoiden on käytännössä pakko muuttaa Lahteen. Sama Turussa, Kuopiossa, Seinäjoella jne.