Oon iloinen, etten päässyt opiskelemaan taidealaa

Ihan sama tilanne. Ja taidetta tarvitaan hoitoalallakin :D

mutta en koe olevani taiteilija. Teen kaupallista työtä asiakkaiden mielihalujen mukaan. Toki myyn omaa näkemystäni ja osaamistani, muttei se mitään taidetta ole.

Uskon että ihminen joka haluaa menestyä ja jolla on kunnianhimoa menestyy millä alalla tahansa. Taideala on sellainen, mikä vetää puoleensa usein "haahulijoita", sellaisia ihmisiä joille ns. "syvällisten" puhuminen aamunkoittoon samalla punaviiniä lipitellen on sitä "oikeaa elämää". Heti jos joku menee ns. tavallisiin töihin (missä monissa voi ja pitää käyttää luovuutta!) hän on myynyt itsensä eikä enää ole "oikea" taiteilija.



Jos rakastaa piirtämistä ja on lahjakas siinä, voi tuostakin tehdä uran. Se ei välttämättä ole sellainen ura missä saa tehdä omia tauluja ja elää niillä, mutta kuitenkin ura missä saa piirtää. Monessa eri ammattissa tarvitaan visuaalista silmää (esim. mainosalalla, kirjojen kuvituksiin&kansiin, erilaisten esitteiden/esineiden suunnittelussa, vaatteiden suunnittelussa, tuotteiden esillepanossa ja ihan kampaajan ammatissakin hyvä värisilmä ja mittasuhteiden taju on iso etu).



Joten sitä omaa intohimoaan voi hyödyntää jos lahjoja on. Monelle vaan ongelmana on se, että jos ei just saa sitä omaa juttua tehdä, niin mielummin makaa kotona ilman työtä.



Jos ap tahtoisi hyödyntää vanhaa unelmaansa ja nykyisiä taitojaan, hän voisi opiskella esim. taideterapeutiksi tmv. jossa voisi yhdistää nuo molemmat.