Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Miehen pitkät työpäivät ahdistaa...
05.10.2012 |
Olen kotona puolivuotiaan vauvan sekä esikoisen kanssa. Mieheni lähtee aamuisin töihin ennen klo 9 ja on kotona usein vasta klo 20, aikaisintaan klo 19. Klo 18 on kotona ehkä kerran kahdessa viikossa jos sitäkään. Lisäksi hän tekee usein iltaisin ja viikonloppuisin töitä kotona.
Vauvan synnyttyä hän piti pari viikkoa isyyslomaa, mutta oli heti sen jälkeen järjettömän pitkiä työpäiviä. Hän on siis yrittäjä, joten mitkään ylityökiintiöt eivät tule vastaan.
Kesällä lomaa oli kaksi viikkoa, joista jälkimmäinen viikko meni osittain töitä tehden. Minä järjestin meille kaiken lomatekemisen, mies ei tehnyt loman eteen mitään.
Kysymys kuuluu, jaksaisitteko te, hyvät palstalaiset tällaista elämää?
Minulla vaihtelee vihan tunteet syyllistymiseen. Toisaalta en halua olla nalkuttava vaimo joka vastaanottaa töistä väsyneen miehen valituksin, mutta toisaalta ahdistaa ihan hirveästi tämä, että olen lasten kanssa koko päivän yksin. Olen itsekin ihan väsynyt ja odotan miehen tuloa töistä kuin kuuta nousevaa.
Kun mies tulee kotiin, syödäänkin jo iltapalaa ja hän laittaa esikoisen nukkumaan. Sitten kello onkin jo 21 ja hän on itse ihan väsynyt eikä jaksa puuhata vauvan kanssa juurikaan.
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Onko minulla oikeus nalkuttaa vai mikä auttaisi?
Kommentit (77)
Siis oikeesti kysyt että "onko oikeus nalkuttaa"?? Saahan sitä elämänsä pilata silläkin. Mut älä viitti vaan ehdotapa että enempi ois miehen oltava perheensä kanssa, jospa jotain tapahtuis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse samassa tilanteessa. Mies vie lapset aamulla kouluun ja tulee illalla puoli 9 aikaan. Ajaa joka päivä 100km suuntaansa töihin. Muutto lähemmäs ei auttaisi kun minulta häviäisi tukijoukot ja asuimme lähempäna aiemmin ja silloin sama juttu, että teki sitten ylitöitä. Vaikka aina sanoi että on tehnyt liian vähän. Eroa olen miettinyt. Sairastanut 2 kertaa jo burnoutin. En tiedä mitä tässä tekisi? Olisiko ero se ratkaisu? Itse vielä haluisin 3. lapsenkin mutta miehen poissaolo jatkuvasti tai muutenkaan läsnäolo perheessä ei auta asiaa ja mies ei muutenkaan ole innokas 3. lapseen. Itsellä kohta tulee ikä vastaan ja pitää ruveta tekemään päätöskiä suuntaan. Luopuako omista unelmista miehen ja perheen takia vai tehdäkö lapset onnettomiksi?
Mies vielä ottaa vk-loppunakin omaa aikaansa. Eli Minä teen ruuat kun hän vetelee sitkeitä aamuisin ruoka-aikaan asti.
t: tyytymätön tilanteeseen.
Oma mieheni lähtee aamuseitsemältä töihin. Tulee ilta kuuden aikaan. Nyt syksyllä lisääntyy työt, hyvä jos tulee kymmenen aikaan kotiin.
On silloin tällöin lauantaisin töissä, tekee välillä komennushommia.
Meillä on 3 lasta. Välillä kaipaan apua mieheltäni, mutta olen tottunut tekemään kaiken yksin, sillä välillä pääsen helpommalla.
Paljonko miehesi tienaa? Olitko ajatellut olla montakin vuotta kotona? Jospa sitten helpottaisi, kun palaat työelämään. Ainahan asiat voisivat olla paremminkin, mutta jos yhtään lohduttaa, on monella huonommin.
Vai oliko niin, että mies on aina tehnyt töitä, mutta vasta kun sinä joudut itsekin jotain leipäsi eteen puuhaamaan, niin alkaa voivoi kamala valitus.
Missä sinulla on ongelma? Sinulla on 2 lasta, koti, rahaa jne. ja mies, joka asettaa perheen etusijalle eli et joudu sossun luukulle.
Suosittelen: mene töihin heti kun voit. Se on teille kaikille parasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin miehellä päivät ovat vielä pidempiä (lähtee yleensä 6.30 ja tulee takaisin 21 aikoihin). Ei ole yrittäjä, vaan opiskelee töiden lisäksi, mutta läksyjä ja tunteja on myös viikonloppuisin. Omaa tilannetta helpottaa se, että opintoihin menee vain rajattu aika, jonka jälkeen tilanne helpottaa. Ensimmäisen vuoden olin aivan loppu, mutta sen jälkeen olen vain kylmästi järjestänyt omaa elämääni niin, että pärjään ilman miestäkin. Ajatuksen tasolla siis kuin yksinhuoltaja, joten kaikki miehen kotona viettämä aika on pelkkää plussaa. Käyn myös itse harrastamassa pari kertaa viikossa, lapsilla on hoitaja sillä aikaa.
Tsemppiä, toivottavasti saatte asiat järjestymään!
Me olemme yrittäjiä molemmat ja mies tekee jatkuvasti 6 päivää viikossa ja monesti on aamusta tai myöhään illasta hälytystä. Mutta tämä oli jo tiedossa kun tapasimme. Olemme molemmat kovia tekemään töitä. En varmaan pystyisi edes katselemaan mitään vetelystä jota ei minkäänlainen työ kiinnosta. Joka notkuu mieluummin päivärahoilla jne jne.
Tämä on meidän elämää ja hienosti 3 lasta on elämässämme mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaativaa ja rankkaa vaihetta, kun hoidat kotona vauvaa ja esikoista. Päivät ovat varmasti uuvuttavia ja samanlaisia, välillä tuntuu, että pää räjähtää.
Ymmärrän väsymyksesi ja uupumuksen, mutta toisaalta näet kai mitä kaikkea ihanaa sulla on elämässä? Rankkuus helpottaa, kun menee töihin. Vaikka sittenkin on kiire, niin saa levätä ihan eri tavalla.
Minusta sun ei todellakaan pidä näyttää miehellesi ja lastesi rakastavalle isälle ovea, vaikka rankalta kuulostaakin.
Olen myös miettinyt tuota, että monissa maissa melkein koko valveillaolo menee töitä tehdessä ja työmatkoissa ja esim. Amerikassa vuosilomat ovat vain pari viikkoa ja se on normaali tapa elää. En tiedä onko ongelmana enemmän mun asenne vai miehen työ. Toisaalta yritän aina ajatella, että ainakin miehellä on töitä eikä ole työtä vieroksuva laiskuri. Silti tämä arki tökkii.
Etta han pitkan ja raskaan tyopaivan jalkeen kaarii hihansa ja alkaa kotihommiin? Pystyisitko itse siihen? Mene ovelle vastaan martinilasin kanssa ja anna miehen edes vahan vetaa henkea ennenkuin alat vaatimaan uutta tyosuoritusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etta han pitkan ja raskaan tyopaivan jalkeen kaarii hihansa ja alkaa kotihommiin? Pystyisitko itse siihen? Mene ovelle vastaan martinilasin kanssa ja anna miehen edes vahan vetaa henkea ennenkuin alat vaatimaan uutta tyosuoritusta.
[/quote]
Että ihan martinilasin kanssa. :D Voi helevtti, yhdessä ne lapset on tehty ja yhdessä ne myös hoidetaan. Piste. Itse en hyväksy/hyväksyisi tuommosta meininkiä. En minä mikään yksinhuoltaja ole.
Etta han pitkan ja raskaan tyopaivan jalkeen kaarii hihansa ja alkaa kotihommiin? Pystyisitko itse siihen? Mene ovelle vastaan martinilasin kanssa ja anna miehen edes vahan vetaa henkea ennenkuin alat vaatimaan uutta tyosuoritusta.
Että ihan martinilasin kanssa. :D Voi helevtti, yhdessä ne lapset on tehty ja yhdessä ne myös hoidetaan. Piste. Itse en hyväksy/hyväksyisi tuommosta meininkiä. En minä mikään yksinhuoltaja ole.
yhdessa miehen kanssa tienaamaan sita rahaa mika tarvitaan huushollin pyoritykseen. Miksi miehen pitaa jaksaa kahta tyota siina missa naiselta hajoaa paa lapsia kotona hoitaessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse teen pitkää päivää , jopa12 tunnin päiviä. Myös olen työreissulla useasti. Ensiviikolla lähden reissuun tiistaina ja palaan vasta sunnuntaina. Mies hoitaa kodin ja lapset. Meillä 2 lasta , alakoulussa molemmat. Omatunto välillä kolkuttaa kun en ole kotona ja mukana lasten arjessa, mutta mies hoitaa homman hienosti.
Useinhan yrittäjyys vaatii ylipitkää työpäivää, sillä vaihtoehtona ei suinkaan ole kohtuutyömäärä, vaan se että joko tekee hulluna töitä tai sitten firma ei kannata ollenkaan, ja seuraus on perheen talouden romahdus kokonaan. Onko töitä tehtävä, että perheen elintaso pysyy tarvittavana? Onko mahdollista downshiftata, jos mies vähentää töitä, mitä siitä on seurauksena tulevaisuudessa? Joudutteko luopumaan nykyisestä kodista? Läheskään aina ne miehet eivät kiusallaan vetäydy perhe-elämästä, vaan se on vaan seuraus siitä että yritetään pitää perheen talous kasassa jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsenne ovat varmasti tosi läheisiä isänsä kanssa
Vierailija - 05.10.12 02:37 (ID 15682113)Palataan asiaan, kun lapsia on kolme ja edellisestä yli kahden päivän mittaisesta lomasta aikaa 7 vuotta. Mieheni on yrittäjä, oli jo tavatessamme. Minä olen hyväksynyt asian enkä ryhdy miestä muuttamaan. Lapset hoidan minä, lomat (yleensä ilman miestä) hoidan minä, talouden pyöritän minä. En rutise enkä raivoa, koska ei mies mitään yllätystä ole tuottanut, hän oli tuollainen jo tavatessamme. Normaalisti läheet aamulla 6.00, käväiseen kotona noin 15.00 ja palaa töihin noin 17.00 ja kotiutuuu joskus. Viikonloppuisin saattaa olla kotona jo 12.00, mutta tekee sitten iltapäivän paperitöitä. Miehesi on jopa aika paljon aamuisin kotona, joten nauti siitä, että ei lähde jo 5.00.
Lapset ovat isänsä kanssa läheisiä, usein isän matkassa mukana ja iso osa leikeistä kertoo siitä, mitä isän kanssa tehtiin tai seuraavaksi tehdään.
Missä ja milloin lapset ovat isänsä kanssa, jos kerran isä on aina töissä kuten kirjoitit?
Lapsenne ovat varmasti tosi läheisiä isänsä kanssa Vierailija - 05.10.12 02:37 (ID 15682113)
Palataan asiaan, kun lapsia on kolme ja edellisestä yli kahden päivän mittaisesta lomasta aikaa 7 vuotta. Mieheni on yrittäjä, oli jo tavatessamme. Minä olen hyväksynyt asian enkä ryhdy miestä muuttamaan. Lapset hoidan minä, lomat (yleensä ilman miestä) hoidan minä, talouden pyöritän minä. En rutise enkä raivoa, koska ei mies mitään yllätystä ole tuottanut, hän oli tuollainen jo tavatessamme. Normaalisti läheet aamulla 6.00, käväiseen kotona noin 15.00 ja palaa töihin noin 17.00 ja kotiutuuu joskus. Viikonloppuisin saattaa olla kotona jo 12.00, mutta tekee sitten iltapäivän paperitöitä. Miehesi on jopa aika paljon aamuisin kotona, joten nauti siitä, että ei lähde jo 5.00.
Lapset ovat isänsä kanssa läheisiä, usein isän matkassa mukana ja iso osa leikeistä kertoo siitä, mitä isän kanssa tehtiin tai seuraavaksi tehdään.
Missä ja milloin lapset ovat isänsä kanssa, jos kerran isä on aina töissä kuten kirjoitit?
Lapsenne ovat varmasti tosi läheisiä isänsä kanssa Vierailija - 05.10.12 02:37 (ID 15682113)
Palataan asiaan, kun lapsia on kolme ja edellisestä yli kahden päivän mittaisesta lomasta aikaa 7 vuotta. Mieheni on yrittäjä, oli jo tavatessamme. Minä olen hyväksynyt asian enkä ryhdy miestä muuttamaan. Lapset hoidan minä, lomat (yleensä ilman miestä) hoidan minä, talouden pyöritän minä. En rutise enkä raivoa, koska ei mies mitään yllätystä ole tuottanut, hän oli tuollainen jo tavatessamme. Normaalisti läheet aamulla 6.00, käväiseen kotona noin 15.00 ja palaa töihin noin 17.00 ja kotiutuuu joskus. Viikonloppuisin saattaa olla kotona jo 12.00, mutta tekee sitten iltapäivän paperitöitä. Miehesi on jopa aika paljon aamuisin kotona, joten nauti siitä, että ei lähde jo 5.00.
Lapset ovat isänsä kanssa läheisiä, usein isän matkassa mukana ja iso osa leikeistä kertoo siitä, mitä isän kanssa tehtiin tai seuraavaksi tehdään.
Missä ja milloin lapset ovat isänsä kanssa, jos kerran isä on aina töissä kuten kirjoitit?
onhan teillä sitten aivan eri tilanne kuin ap:llä, jos miehesi kerta kuljettaa lapsia mukanaan töissä!! Ap:n mies on koko päivät töissä, jolloin ap yksinään hoitaa lapset ja kaiken.
Hienoa kuulla että homma toimii näinkin päin, ihmettelen monesti maailmalla esimerkkinä pidettyä pohjoismaalaista tasa-arvoa joka ei käytännössä toimi ollenkaan!! Jaamme oman ulkomaalaisen mieheni kanssa KAIKKI kotityöt, silitys, imurointi, ruoanlaitto jne... Sen sijaan kaikissa tuntemissani suomalaisissa kaveriperheissä roolit ovat todella perinteiset, vaimo hoitaa kodin ja lapset oman työnteon ohella, jos nyt sitten pikkuisen autellaan...
Onpa tullut vilkasta keskustelua ja uusia näkökulmia. Päivän hupaisin ehdotus oli tuo martinin tarjoaminen miehelle. Jos olisin joskus miestä vastassa martinilasi kädessä, mies varmaan pyörtyisi hämmästyksestä. Kun nyt täällä on väsähtänyt ja usein ärtyisä vaimo.
En toki ole jättämässä miestä tai tekemässä muuta harkitsematonta. Enkä aio jatkaa kotona olemista pitkään. Alun perin ajattelin niin, mutta luulen että töihin meno kohtuullisen ajoissa voisi tehdä päänupilleni hyvää. Siinä onkin sitten arkirumbassa järjestelemistä.
Tällä hetkellä töiden vähentäminen ei ole kuulemma mahdollista. Tulemme toimeen, mutta ainakaan vielä yritystoiminta ei ole mikään rahasampo, firma on ollut pystyssä vasta pari vuotta. Miehelle työ on tosi tärkeä enkä voisi vaatia työn vaihtamista.
Esim. MLL:n lastenhoitaja tai naapurin lukiolainen kerran tai kaksi viikossa lasten (tai ainakin vanhemman lapsen kanssa) esim. kolmeksi tunniksi niin, että saisit vähän hengähtää.
Olen myös miettinyt tuota, että monissa maissa melkein koko valveillaolo menee töitä tehdessä ja työmatkoissa ja esim. Amerikassa vuosilomat ovat vain pari viikkoa ja se on normaali tapa elää.
En tiedä onko ongelmana enemmän mun asenne vai miehen työ. Toisaalta yritän aina ajatella, että ainakin miehellä on töitä eikä ole työtä vieroksuva laiskuri. Silti tämä arki tökkii.