Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perhe-elämämme yhtä helvettiä
04.10.2012 |
Eilen taas oli jokailtainen huuto ja raivokonsertti. Meillä on 10 ja 11-vuotiaat tytöt, joista varsinkin nuorempi käyttää todella törkeää kieltä ja jatkuvasti solvaa, haukkuu ja käy käsiksi isosiskoonsa. Sitten alkaa isompi myös huutaa ja käy käsiksi pienempään. Minua kumpikaan ei tottele vaikka huutaisin heille tai komentaisin nätisti. Minua haukutaan ja saatetaan jopa lyödä. Olen taas läski rillipää äiti, jonka kuolemaa nuorempi toivoo. Tämä elämä on helvettiä, kun nuorempi kiljuu ja huutaa aloittaa sitten toinen ja sitten minä. Naapurit varmaan kohta hälyttää sossun kun kuvittelevat huudoista päätelleen, että meillä pahoinpidellään lapsia. Mutta ei, hakkaavat vain toisiaan ja kun erotan toisistaan, on minunkin pakko käyttää kovia otteita. Tiedän, että teen väärin, kun lähden näihin leikkeihin mukaan ja menetän malttini. Ehkä siksi minun sanomisillani ei ole mitään virkaa, sanovat vain koko ajan vastaan. Heidän käytöksensä ei todellakaan ole enää mitään ikätasoisensa. En tiedä miten eteenpäin, voimat ovat loppu! Kauhulla ajattelen, mitä on muutaman vuoden päästä.
Vanhempi itkee jatkuvasti miksi emme käy perheenä enää missään, mutta en kehtaa lähteä, kun alkavat tappelemaan jo kaupassa ja kumpikaan ei koskaan pääse yhteisymmärrykseen. En kehtaa edes liikkua enää pihalla, häpeän lapsiani ja perhettäni. Naapurit katsovat pitkään eikä edes tervehdi enää.
Kommentit (70)
Kiinnostaa, tuntuu ainaki et pk seudulla sinne ei saa edes eroamassa olevat tutut aikoja.
Voisitko koittaa viettää kahdestaan aikaa kummankin tytön kanssa esim. kerran vkossa? Niin että voisit rakentaa hyvää suhdetta kumpaankin ja että kommunikointi ei olisi aina vaan huutoa ja raivoa.
Käsiksi ei saa käydä kehenkään, ei lapsiin eikä aikuisiin. Selkeät säännöt, jos teet näin, siitä seuraa tämä. Ja sitten toteutat sen. Koitat pysyä hyvin tyynenä, käytät tyyntä asiallista ääntä, kerrot vaan että tämä on ensimmäinen varoitus, jos vielä jatkat niin tulee seuraus. Meillä toimii esim. se että i pod menee takavarikkoon seuraavaan aamuun asti. Lasten on tiedettävä selkeästi mitä heiltä odotetaan ja mitä siitä seuraa. He tietysti testaavat aluks oletko tosissas, joten ekat päivät voi olla tavallista hankalampia, mutta kyllä se siitä.
Vastaavasti joku porkkana kun tietyt jutut menee hyvin määrätyn ajan. Vaikka yhteinen leffailta viikonloppuna. Lopeta itse huuto ja käsiksi käynti, se ei auta kuten itse sanoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu kauhealta kun suurin osa vastaajista olettaa että lapset ovat tahallaan pahoja tai ilkeitä ja käyttäytyvät hankalasti muiden kiusaksi. Ap:n tilanteessa miettisin milloin tuollainen käytös on alkanut ja mikä voisi olla syynä. En halua olla hysteerikko tai pelotella, mutta kokemuksesta sanoisin että mahdollinen ahdistelukin voi näyttäytyä itseinhon sijasta myös vihana äitiä tai sisarta kohtaan kun koetaan että ei ole saanut suojaa tai että itse joutuu salailemalla suojaamaan äidin tunteita tms.
kummalla lapsistasi on ongelmia, joihin tarvitaan ulkopuolista apua.
voi elämä olla todella kuluttavaa.
en nyt vielä sanois, että ei ole normaalia. minusta vielä on.
onneks molemmat kasvaa ja toivottavasti järkevöityy. se on sisarusrakkautta :).
t. 5 lapsen äiti, jonka 2 lasta jo onnellisesti ohittaneet teini-iän
Meidän kovapäiselle 8v. tytölle ei huutaminen, etujen karsinta jne auttanut, viliintyi vain pahemmin.
Eräänä päivänä päätn kääntää laivan sunnan, rauhoituin, hölläsin, kehitin palkitsemissysteemin, olin läsnä lapselle ja puhuin vain kauniisti. Toki edelleen pysyin tukasti vaatimukseni takana, mutten menettänyt malttia missään tilanteessa.
Pari päivää lapsi testaili hermojani, sitten rauhoittui. Nyt lapsi on kiltti, ihana itsensä. Suosisttelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tainnut käyttää jo kaikki uhkailut yms loppuun. Olen uhannut heitä lastenkodilla ja yms..Olen jopa välillä pahassa tilanteessa alkanut pakkaamaan heidän tai toisen tavaroita ja uhannut,että kohta tulee täti tai setä hakemaan. Yksinkertaisesti keinot taitaa olla jo käytetty. JOs otan puhelimen pois yms.. siitähän vasta sota syttyy ja näitä puhelimen pois ottoja tapahtuu vähän väliä. Telkka on pysynyt kiinni visusti kiinni, pelejä ei pelata eikä tietokoneella olla ollenkaan myöskin viikkorahat on menettäneet. Tosin rahatilanteemme on aika tiukka, joten viikkorahaa ei joka viikko voida antaa ja siitäkin sota syttyy, koska isompi on luokalla, jossa kaverien vanhemmat ovat erittäin hyvin tienaavia ja muksut saavat vaikka mitä ja käyvät shoppailemassa. Tähän tilanteeseen tuo lisätuskaa myös meidän taloustilanne, jota kumpikaan ei ymmärrä ettei meillä ole varaa oikeastaan mihinkään ylimääräiseen, vaikka kumpikin vanhempi on töissä. On vain muutama homma mennyt hieman vikatikkiin, mistä nyt maksamme
voi elämä olla todella kuluttavaa. en nyt vielä sanois, että ei ole normaalia. minusta vielä on. onneks molemmat kasvaa ja toivottavasti järkevöityy. se on sisarusrakkautta :). t. 5 lapsen äiti, jonka 2 lasta jo onnellisesti ohittaneet teini-iän
Mulla on 18v täyttänyt lapsipuoli, jolla oli paha murrosikä, mutta koskaan ei käynyt keneenkään käsiksi tai huudellut solvauksia. Sai tosin avun sitten mielenterveyspuolelta ja voi nykyään tosi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tainnut käyttää jo kaikki uhkailut yms loppuun. Olen uhannut heitä lastenkodilla ja yms..Olen jopa välillä pahassa tilanteessa alkanut pakkaamaan heidän tai toisen tavaroita ja uhannut,että kohta tulee täti tai setä hakemaan. Yksinkertaisesti keinot taitaa olla jo käytetty. JOs otan puhelimen pois yms.. siitähän vasta sota syttyy ja näitä puhelimen pois ottoja tapahtuu vähän väliä. Telkka on pysynyt kiinni visusti kiinni, pelejä ei pelata eikä tietokoneella olla ollenkaan myöskin viikkorahat on menettäneet. Tosin rahatilanteemme on aika tiukka, joten viikkorahaa ei joka viikko voida antaa ja siitäkin sota syttyy, koska isompi on luokalla, jossa kaverien vanhemmat ovat erittäin hyvin tienaavia ja muksut saavat vaikka mitä ja käyvät shoppailemassa. Tähän tilanteeseen tuo lisätuskaa myös meidän taloustilanne, jota kumpikaan ei ymmärrä ettei meillä ole varaa oikeastaan mihinkään ylimääräiseen, vaikka kumpikin vanhempi on töissä. On vain muutama homma mennyt hieman vikatikkiin, mistä nyt maksamme
Siis voi vittu, ihanko tosissasi olet uhannut lapsiasi lastenkodilla ja nyt ihmettelet, kun hyppivät silmille, eivätkä usko mitään?
Ei saatana mikä imbesilli sä olet.
Ihan ensimmäinen sääntö: uhkaa vain sellaisella, minkä voit toteuttaa ( JA MINKÄ TOTEUTAT!!!)
Toisekseen, tuo teidän negatiivinen kierteenne on jo sillä tasolla, että ei tuossa auta mikään uhkailu ja rangaistukset enää.
Lisäksi sun viesteistä huokuu täysin läpi se, että sä olet kuin tuuliviiri noiden lastes pyöriteltävissä, jakelet rangaistuksia ja uhkauksia miten sattuu, ja kun sulle tarpeeksi huutaa, niin sen puhelimen saa takaisin tms.
Katso nyt hyvä ihminen peiliin. Sä olet ihan itse tuon tilanteen aiheuttanut.
älä välitä tämän ketjun solvaajista. He ovat samalla tasolla kuin tyttäresi haukkuessasi sinut lyttyyn. Ota tästä ketjusta vain rakentava palaute vastaan ja jätä muut oman arvonsa mukaan.
Tiettyjen lasten kasvatus on vaikeaa. Toisiin ei tehoa mitkään uhkailut tai rangaistukset. Minulla on tällainen poika, ollut sellainen jo ihan pienestä pitäen. Mitkään tarrat eikä rangaistukset tehonneet. Hän ajatteli, että enää ei ole mitään väliä, koska sain jo rangaistuksen - ja lisäsi ruutia pesään. Häntä ei voi käskyttää.
Luepa kirja Tulistuva lapsi. Sen avulla minä olen oppinut lapseni kanssa pärjäämään.
Minä haluan vain sanoa, että ehkä sinun pitäisi lähteä tyttäriesi kanssa ihmisten ilmoille. Sitten he tappelevat ja saavat kokea julkisen häpeän käyttäytymisestään. Se voisi olla heille silmiä avartavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulen, että puhumme tämän vastaajan kanssa samasta asiasta. Neuvotteleva puhetapa on kaiken a ja o. Ja sen opit Tulistuva lapsi-kirjasta.
Meidän kovapäiselle 8v. tytölle ei huutaminen, etujen karsinta jne auttanut, viliintyi vain pahemmin.
Eräänä päivänä päätn kääntää laivan sunnan, rauhoituin, hölläsin, kehitin palkitsemissysteemin, olin läsnä lapselle ja puhuin vain kauniisti. Toki edelleen pysyin tukasti vaatimukseni takana, mutten menettänyt malttia missään tilanteessa.
Pari päivää lapsi testaili hermojani, sitten rauhoittui. Nyt lapsi on kiltti, ihana itsensä. Suosisttelen.
Ei saatana mikä imbesilli sä olet. Sä olet ihan itse tuon tilanteen aiheuttanut.
En ole ap, mutta sen verran elämää ja kasvatuspulmia nähnyt, että tiedän tuollaisen solvaamisen olevan täysin tarpeetonta ilkeilyä.
Se on niin helppoa hakea toisen virheitä ja jättää omansa huomiotta. Olisi mukavaa, jos näillä palstoilla joku lapsiperhe saisi oikeasti tukea sekä apua!
AP:lle lisää voimia, tsemppiä ja itsekuria! Ihmettelen vähän, mikä lasten isän rooli on tässä perheessä? Vedättekö yhtä köyttä säännöissä? Keskustele lasten isän kanssa, että pidätte sääntökokouksen lasten kanssa, jossa kirjoitatte paperille ylös kaikki sovitut asiat. Siihen voi pyytää perheneuvolasta tädin mukaan, jos haluatte "virallisuutta". Ja joku sovittu rangaistus sille, joka alkaa räyhäämään. Aikuisten on myös noudatettava sitä.
Voisitteko tehdä perheen kesken jotain mukavaa, joka toisi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vaikka metsäretki laavulle yöksi? Tai pyöräilyretki? Yhteiset peli-illat viikolla? Senhän ei tarvitse olla kallista.
Jos teillä on riiitoja miehen kanssa, se saattaa tuoda myös turhaa pahaa oloa koko sakkiin, joten sopikaa mahdolliset vihat pariterapiassa.
Yritä kiittää itseäsi aina, kun olet tehnyt pienenkin askeleen kohti parempaa muutosta, sillä sen avulla jaksat pitää yllä positiivista ilmapiiriä! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä tässä lapsen kasvatuksessa on vaikeeta! :O
Paljon rakkautta ja läheisyyttä lapselle. Mitä läheisempi lapsi on, sitä vähemmän lapsen tekee mieli vanhempiaan vastustaa. Lapsissa on sellainen sisäänrakennettu miellyttämmishalu yleensä.
tämä yllä oleva pisti ketjusta silmään, siinä ei ole alkeisymmärryskään ihmismielestä hallussa. Sillä lapsi (ja aikuinen) haluaa yleensä miellyttää vieraampia ja etäisiä, ja kaikkein läheisimmille säästää ne vaikeimmat tunteet ja niiden purkamisen!!! Yleensä ns. terveet lapsoset ovat muualla (koulussa, sukulaisissa, harrastuksissaan, kylässä etc.) kuin herrantertut, mutta vanhempia sitten koetellaan kotona, koska vanhemmat ovat niin turvallinen ja läheinen peruskallio. Vanhemmat kestää kaiken (turvallisesti kiinnittyneen lapsen mielestä), rakastavat vanhemmat ei koskaan hylkää ja tämän lapsi tietää.
Etäisemmässä vanhempi-lapsi suhteessa asia on usein päinvastoin: lapsi haluaa pakonomaisesti miellyttää vanhempaansa saadakseen tältä edes murusia aikaa/huomiota/rakkautta. Ongelmat patoutuvat sisälle tai näkyvät siellä, missä lapsi uskaltaa sitten kodin sijaan näyttää ne, esim. turvalliselle opelle koulussa.
ne tyttölapset ole niin hyväkäytöksisiä ja pojat reuhaajia ja meuhaajia, ilman poikkeuksia. Tässähän se todellisuus nyt paljastui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on aika viheltää peli poikki.
Kirjoitat molemmille tytöille kaksi kutsua.
Toinen on perheneuvotteluun, toinen tyttöjen meikki-/hemmotteluiltaan. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta pitää osallistua molempiin, jos osallistuu.
Perheneuvottelussa laaditte teidän perheen säännöt, johon kuuluu esim. väkivallattomuus. Sinä johdat keskustelua ja esität ne asiat, jotka on muututtava, otat myös kritiikin vastaan.
Sovitte vaikka, mitä tehdään, jos ärsyttää. Mikä on sopiva rangaistus. Ja esim. seinälle kaksi taulua, johon toiseen kirjoitetaan rikos, syy ja rangaistus Tyyliin Löin äitiä, koska minusta tuntui, ettei minua kuunnella. Pyysin anteeksi ja jätin suosikkisarjani väliin.
Toinen on taulu, jossa kehutaan perheenjäseniä. Voit kirjoittaa esim. Olin ylpeä tytöstäni, joka käyttäytyi hienosti koko päivän, on kaunis, älykäs, teki itse välipalaa tms.
Kun taulut on ollut seinällä kuukauden, pidätte uuden kokouksen.
Suunnittelette yhdessä myös hemmotteluillan, tytöt saavat valita esim. huulikiiltoa jne. Tai käytte ihan jossain meikkipaikassa, jossa teidät meikataan ikään sopivalla tavalla, sinutkin.
Tai teette jalakhoidot kotona ja juotte mansikkapirtelöä.
Sitten myös sanot, että viettäisit aikaa mielellään molempien kanssa yksin vaikka kerran viikossa. Käytte vaikka iltakävelyllä tai katsotte leffan. Tässä juttelette lapsen asioista.
Älä murehdi nyt menneitä, vaan katso tulevaan.
Tärkeintä on, että jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi ja sinä pysyt tiukkana.
Tsemppiä1
Mun piti just ehdottaa jotain samansuuntaista, mutta olitkin ehtinyt ensin.
Muammar Gaddafilla, mutta eihän siitä ole mitään hyötyä, koska sinä et sitä voi toteuttaa ja lapsesikin tietävät sen.
Ja toisekseen, mitä väliä vaikka puhelimen pois otosta tms syttyykin sota? Perutko heti kaikki rangaistuksesi jos siihen reagoidaan ja siitä valitetaan?
Lapsesi ovat sun luomuksia, sun täytyy muuttua.
Pelkäätkö lapsiasi ja heidän reaktioitaan? Miksi? Sinä olet kuitenkin aikuinen, he lapsia.
ja tuskin tytöt edes olis tienneet, kuka se on :) mä uhkaisin mieluumin mikko alatalolla
Katsoo sivusta ja pakenee omaa kasvatusvastuutaan kokonaan?
Pk-seudulla on vakavammissakin tilanteissa yli puolen vuoden jonot perheneuvolaan, joten sinne ei ehkä pääse.
Alue: Aihe vapaa
alat pitää kuria, niin se sun solvaaminen ja läimiminen ei lopu ihan pian. Kunnioitus tulee ajan kanssa. Siihen asti olet vitun ilkeä ämmä, joka yrittää vaan vittuilla.