Onko ratsastuksenopetuksen kulttuuri vielä tylyttävää?

Mutta miten se huutaminen ja raivoaminen sitten edesauttaa oppimista, tätä ei kukaan ole vielä pystynyt selittämään. Yleensä se raivoaja ei edes kerro, mitä oikein pitäisi tehdä, huutaa vaan pää punaisena.

Usein siviilissä sitten aika mitättömissä töissä. Mutta saavatpa päteä jossain.

Olisin tosi pettynyt enkä menisi toista kertaa, jos nykyisillä rats.tuntihinnoilla opetus olisi samaa tasoa kuin 20-30 vuotta sitten.

Nykyään ratsastuskoulujen oppilaat ovat Aasiakkaita, joita kuuluu palvella ja mielistellä. Harva haluaa oppia mitään, joten yleensä kaikki ovat tyytyväisiä kun opettaja vain kehuu. Jos joku erehtyy huomauttamaan virheistä saati jos ääni vähän kiristyy siinä vaiheessa kun on huomauttanut samasta asiasta sadannen kerran ja täti vain vikisee "mutku ei tää mee" niin johan on reaaliaikainen haukkumaketju nimineen päivineen ht-netissä.

Itse olen opetellut ratsastamaan 70-luvulla jolloin vielä haluttiin oppiakin, ja onneksi yhä on olemassa myös valmentajia jotka haluavat korjata virheitä, vaikka se sitten tarkoittaisi että pitää sanoa, että oppilas tekee virheen.

Huutaminen, solvaaminen ja simputtaminen on vähän eri asia kuin virheiden korjaaminen.

Joo mutta siis huutaminen, raivoaminen ja nöyryyttäminenhän on kyllä tunnetusti toimiva pedagoginen tyyli. Se on kyllä ihan opettajan ongelma jos ei osaa rakentavaa kritiikkiä antaa. On aika paljon harmaan sävyjä tuossa simputuksen ja mielistelyn välissä.

ap

ratsastuksenopetus on ihan toista tasoa kuin ennen. Hyvässä mielessä. Taso on noussut, ja tietotaito parantunut!



Ihan jo pelkästään ratsastusopettajien taito itsekin ratsastajina parempi. Ja jos ei osaa itse kunnolla, niin miten sitä voisi osata opettaa?



Itse olen ollut aloittanut ratsastuksen 1983. Ja niistä päivistä on sekä hevosten taso, että opetuksen taso noussut. Hevosia pidetään paremmin, tallit ovat laadukkaampia, ylipäätään kaikki parantunut opetusta myöten! Ennen ei ollut niin hyviä ulkokenttiä kuin tänäpäivänä, ja maneesia ei ollut kuin erittäin harvoissa tallessa, ja nekin eivät olleet eristetty.



Ainoa mikä silloin oli paremmin, olivat kunnon maastot. Niitä riitti enenmmän. Nyt asutus vallannut alaa, ja ratsupolut vähentyneet.

Niihin hommiin hakeutuu varmasti paljon ihmisiä, jotka haluaa valtaa ja nauttii sadistisesti pienten ihmisten ohjailusta ja pienestä rääkkäämisestäkin. Ja tarkoitan, että sellaiset ammatit houkuttelevat tällaisia kumartelua kaipaavia pikkunilviäisiä. Ehkä sitten heppajutut on olleet sen verran maalaisten touhuja, että siellä on ollut luontaista myös olla "maanläheisen junttimainen", sivistymätön ja ronskiotteinen.



Tietysti niissä myös muunlaisia, tervejärkisiä, lapsista ja hevosalalla eläimistä pitäviä ihmisiä.

että kokemusta myös omista hevosista yksityistalllilla, sekä ratsastustallilla pitämisestä ja valmentautumisesta.



Olen itse näiden lähes kolmenkymmenen vuoden aikana ratsastanut lähes kaikilla pk-seudun talleilla, isoilla ja pikkutalleilla.



Vielä 80-luvulla monissa talleissa oli vihaisia, epävarmoja hevosia. Nyt en ole vuosikausiin törmännyt vihaisiin hevosiin ratsastustallilla, yksinkertaisesti niitä ei joko ole määrällisesti olemassa niin paljon ja lisäksi niitä ei enää osteta hevostalleille. Laatukriteerit on muuttuneet tiukemmiksi. Lisäksi ymmärretään paremmin stressi- ja allergiahevosia. Nyt osalla yksityistalleissa mennään jo äärilaitaan, ja kaikenmaailman fengshuit saavat ilmiöinä jalansijaa, hevosille syötetään mysliä ja talviloimitetaan, eikä anneta tavispullahevoselle kasvaa talvikarvaa (siis en puhu valmennushevosista, jotka hikoilevat treenatessa).

Koska ihan mukava harrastushan tuo muuten olisi.



Vaikka voin kyllä kuvitella, ettei tuo kulttuuri niin nopeasti muutu. Kai se raha kuitenkin puhuu jonkin verran. Kuten joku sanoikin, niin ei ainakaan aikuiset simputusta varmaan katsele maksavina asiakkaina. En sitten tiedä miten lasten ja nuorten kesken, onko tallityttöhierarkia vielä yhtä raadollinen kuin ennen vanhaan.



ap

eilen lapseni kieltäytyi menemästä tunnille, kun oli sen open vuoro joka ei edes tervehdi.



Jos joku ratsastuksenopettaja tämän lukee, niin muistattehan siellä talleilla, että ne asiakkaat sen teidän palkan maksaa.

ja ihmettelen aina naita kummallisia uussanoja. Miksei voi sanoa "tyly"?

Ja sille joka ihmetteli sanaa "tylyttävä". "Tylyttää" ei varmaan ole oikea sana mutta suurin osa ymmärsi mitä tarkoitin. Ihan normaalissa puhekielessä sitä käytetään, ei siis ole mikään ratsastustermi. Tarkoitan sillä siis komentelevaa, tylyä, sättivää käytöstä. (Sikäli kun oikeasti olit tietämätön mitä tuo tarkoittaa etkä vain soittanut suutasi muuten vaan.)

ap

ja ihmettelen aina naita kummallisia uussanoja. Miksei voi sanoa "tyly"?

ja kehittyä. Jos kieli ei enää muutu, se on kuollut kieli, aivan kuin latina.

ole minäkään tiennyt, että se on ihan kulttuuriin kuuluva juttu ollut. Toivottavasti ei enää kun vanhin tyttöni haaveilee ratsastuksen aloittamisesta.



Itse alaluokilla ollessani halusin palavasti oppia ratsastamaan ja ensimmäisellä kerralla kohdalle sattui juuri tämmönen simputtaja, nuori tyttö. Karjui minulla naama punaisena päkiöistä ja niiden asennosta, jossain vaiheessa sain hädissäni kakistettua että mikä on päkiä, niin tää alkaa kirkumaan että "etkö sä tiedä mikä on päkiät! Nyt laitat ne päkiät alas!" Ei suostunut kertomaan eikä ohjaamaan minua eri sanoilla.



Jossain vaiheessa hevonen sitten päätti pysähtyä syömään enkä saanut sitä liikkeelle. Tyttö taas karjui aivan raivoissaan miten minun pitää näyttää sille kuka siellä määrää, mutta enhän mä sitä liikkeelle saanut kun ei kerrottu miten se tapahtuu. Tyttö sitten paineli sisälle, että "olkaa sitten siinä!", hetken aikaa siellä ihmeissään hevosen kanssa oltiin kahdestaan. Jonkun ajan päästä tyttö tuli takaisin ja alkoi heti raivoamaan että "sielläkö te vieläkin seisotte!!!".



Voi herranjumala mitä touhua. Siitä minäkin sitten kiltisti maksoin. Enkä kertonut kenellekään, häpeä oli niin hirveä. Enkä mennyt enää toista kertaa ratsastamaan.

Se on niin hassua miten ihmiset omaksuvat tietyn kulttuurin niin helposti ilman, että sitä sen kummemmin kyseenalaistetaan. Vaatii varmasti aikaa ja rohkeita, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä että muutoksia tapahtuu.

tai hetken aikaa tallia tehnyt Suvi...



Vanhat hyvät ajat tuli mieleen - olihan tuo tallielämä melkoista korkeakoulua tulevaa elämää varten. En sitä lainkaan pahalla muistele.