Lue keskustelun säännöt.
Mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa...
02.10.2012 |
Vaikeneminen, vetäytyminen ja mököttäminen on julmaa.
Mitä ihmiselle on tapahtunut, että hänestä tulee sellainen?
Ihana mies ystävä, mutta heti jos tulee jotakin pientäkään "vaikeaa asiaa" (ei edes varsinaista riitaa) esim. hän on loukannut minua, niin vetäytyy. Ei vastaa puheluihin ym.
Itse mietin, mitä olen tehnyt...pyytäisin anteeksi jos voisin (vaikka itse toivoin anteeksipyyntöä). Ei tälläistä jaksa (ei ollut eka kerta). Kokemuksia?
Kommentit (32)
jossa on henkistä väkivaltaa?
Itse olen mieluummin suhteessa, missä on lämpöä, rakkautta, välittämistä, kunnioittamista; hauskanpidon ja naurun lisäksi !
Ei sinun TARVITSEKAAN jaksaa tuommoista rallia; löydät kyllä jonkun terveen, tasapainoisen, henkisesti aikuisen ja kypsän humaanin miehen, joka ei harrasta tuommoisia lastenleikkejä, pompottelua,henkistä väkivaltaa, vaan jonka kanssa voit aina olla aidosti onnellinen etkä surkeissaan sen oudoista tempauksista! Et todellakaan ala tuommoiselta turvelolta itse mitään anteeksi pyytelemään, ja kuule, turha odotella siltäkään mitään anteeksipyyntöä (vaikka aihetta olis!). Maailmassa on normaalejakin miehiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmaista aggressiota, passiivisen aggression muoto. Siinä ei suostuta keskusteluyhteyteen toisen kanssa vaan suljetaan hänet (mutta samalla myös oma itse) rakentavan yhteyden ulkopuolelle.
Reaktio on yksi ihmisen suojakeinoista, omaa haavoittunutta minää suojellaan pakenemalla asian käsittelyä. Mykkäkoulusta kannattaa opetella eroon. Se on opittu tapa ja siitä voi myös päästä eroon. Mykkäkoulu ei koskaan tuo hyvää ratkaisua. Sen sijaan hyvää voi olla hetkellinen eristäytyminen, "rauhoittuminen" jossa se ilmaistaan toiselle. Vaikkapa että nyt loukkaannuin niin etten hetkeen pysty puhumaan, soitan sinulle huomenna ja jutellaan tästä. Se ei ole mykkäkoulua vaan oman ajan ottamista.
Jos toinen osapuoli ei mihinkään vastaa, et voi mitään. Mutta sitten kun oletettavasti taas kohtaatte, voit kertoa että tuo vetäytyminen kaikesta tuntuu sinusta hylkäävältä/kohtuuttomalta tms ja että toivoisit selkkausten tullessa että ne selvitetään yhdessä.
Mun ex harrasti sitä varsinkin suhteen alkuaikoina. Vaikka väheni vuosien myötä, en ikinä toipunut siitä ja sen aiheuttamasta pahasta olosta. Oli yksi syy eroomme (tai siihen että vieraannuin hänestä kun ei ollut luottamusta).
Mun äitini harrasti niitä... Vieläkin ahdistaa, kun oli joskus päiviä puhumatta. Ihan hirveää lapselle/nuorelle.
Mun äitini harrasti niitä... Vieläkin ahdistaa, kun oli joskus päiviä puhumatta. Ihan hirveää lapselle/nuorelle.
no varmaan tuli traumat, hirveetä jos oma äiti ei puhu! Mulla vieläkin joskus kuvittelen et nykyinen mies on suuttunut jostain jos ei sekunnisssa vastaa tekstariin, vaikka eihän se ikinä suutu mutta kun on niitä muistoja vanhasta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisessä suhteessa ahdistuin, mutta tässä toisessa osaan jo ajatella, että se on hänen tapansa toimia.
Jos huomaan mykkäkoulun alkaneen, puhun kuten tavallisesti iloisesti puhelimessa ystävieni kanssa, sovin menoja ja teen yhdessä lasten kanssa. En yritä lepytellä tai kantaa syllisyyttä mistään. Kuin ohimennen sanon mykälle, että onneksi huomasin, että sinä olet mykkäkoulussa, koska usein olet sitä aivan turhaan, kun kukaan muu kuin sinä itse ei siitä tiedä. Oma on paha olosi. Opettele puhumaan tai jatka kärsimistäsi. Tietysti vika on myös minussa, mutta enhän minä sitä voi tietää, jos minulle ei kerrota! Vikaa on siis molemmissa. Yritän välillä parantaa tapojani, mutta kaikkea en pysty muuttamaan. Onhan minussa paljon hyviäkin puolia, kuten se, että en mökötä.
Harvemmin meillä on mykkäkouluja nykyisin.
joskus harvoin ja se on kyllä merkki etten jaksa enää yhtään enkä mitään...puhumiset/huutamiset on loppu ja mitään sanomista ei enää ole.
Eikä ole mitään halua puhua/olla tekemissä.
Haluan olla rauhassa hiljaa itsekseni ja miettiä asioita.
Ja omasta mielestäni minulla on oikeus vetäytyä omaan rauhaani ja hiljaisuuteen.
En välttämättä kosta tai rääkkää ketään vaan ei ole energiaa eikä mitään sanomista koska olo on niin tyhjä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni voi hyvin vetäytyä omaan rauhaansa, mutta on kohteliasta sanoa, että haluaa olla jonkun aikaa rauhassa, ja niin hän sanookin.
Mököttäminen on aivan erilaista.
8.
Meillä myös yksi mököttäjä. Emme onneksi asu yhdessä, en kestäisi kyllä saman katon alla katsoa. Alussa otin muutenkin miehen toiminnan raskaasti, soittelin perään ja pommitin viesteillä, enää en viitsi, mököttäköön.
Tämänkertainen hiljaisuus on kovasti samantapainen kuin ap:n mainitsema. Mies mököttää minulle siitä että sanoin hänelle (viestillä, asiallisesti ja asian pienuutta korostaen) hänelle eräästä hänen letkautuksestaan. Radiohiljaisuus kestää toista päivää, vaikka asia olisi sellainen että se olisi käsitelty anteeksipyynnöllä.
Turhauttavaa. Kuinka tälläisen kanssa mitenkään tullaan toimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaikea tulla toimeen mykkäkouluilijan kanssa. Koska hän nimenomaan sulkee sinut ulkopuolelle ja katkaisee yhteyden.. Ja kun yrität rakentaa yhteyttä niin hän torjuu sinut. Se nimenomaan on passiivis-aggressiivisuutta ja henkistä väkivaltaa, hiljaisuuden on tarkoitus osoittaa sinulle syvää halveksuntaa (ja olla ehkä kosto jostain). Usein kuitenkin on niin että mykkäkoulun kohde ei tiedä mistä toinen mököttää. Mitään sellaista ei ole tapahtunut, että olisi helppo arvota mökötyksen syy. Syy on voinut olla väärin tulkittu kommentti, loukkaantuminen jostain mitättömästä tai mököttäjän oma paha olo ja stressi mitä haluaa purkaa toisen niskaan.. Ainoa viisas mitä voi tehdä on olla välittämättä koko mykkäkoulusta (joo, helposti sanottu..) tai erota ja jättää moinen lapsellinen mököttäjä mököttämään yksin.
Voisko tähän olla niin yksinkertainen selitys, että ei osaa käsitellä tunteitaan? Tai on jokin esto päällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko tähän olla niin yksinkertainen selitys, että ei osaa käsitellä tunteitaan? Tai on jokin esto päällä?
Voi varmaan johtua siitä että ei osaa käsitellä tunteitaan, sillä ei kukaan tunne-elämältään aikuinen harrasta mykkäkoulua. Mutta se ei poista sitä, että mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa.
Siskoni on tuollainen. Ja hän saattaa mököttää viikkoja. Nytkin on käynnissä mökötys ja taitaa olla ennätys tulossa. Tämä nimittäin alkoi jo kesäkuussa. On pari pakollista kertaa ottanut yhteyttä tässä välissä mutta hyvin lyhytsanaisesti ja viileästi haluten korostaa, että mökötys tulee jatkumaan vielä. Tällä kertaa tiedän syyn. Hyvin monena aikaisempana en edes ole tiennyt syytä. Koska kun hän lopulta leppyy ja laskeutuu takaisin, niin hän jatkaa olemistaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sanallakaan ei viittaa siihen mikä hiersi.
Niin, nyt se on sitten loppu. Niin rakas ihminen kun hän minulle onkin, on tämä vuosien mökötysrumba kyllä vienyt kaiken energian. En jaksa enää koko ajan varoa sanojani ja tekemisiäni. Minussakin on varmasti syytä mutta minulla on yleensä tahto ja kyky käsitellä asiat hiertämästä ettei johonkin mitättömään kahakkaan tarvitse käyttää aikaansa viikkotolkulla. Mutta yksin on hankala asioita käsitellä kun toinen ei suostu vastaamaan puheluihin, ei puhua pukahda. Nakkelee vain niskojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset keskustelee siitä mikä hiertää ja ratkovat yhdessä ongelman (tai sopivat että ok ollaan eri mieltä mutta se ei haittaa). Mököttäjä on kuin lapsi. Ja mököttäjä ei haluakaan ratkaisua ongelmaan, hän haluaa vain päästä osoittamaan mieltään. Ja hän haluaa tehdä toiselle yhtä pahan olon kuin itsellä on.
Mököttäjä toivoo että uhri kärsii, ahdistuu ja miettii päänsä puhki miten saada mökötys loppumaan. Mököttäjä toivoo, että uhri anelee. Mököttäjä toivoo uhrilta huomiota. Mökötys on onnistunut kun mököttäjä näkee uhrin tuskan. Siksi mököttäjän kanssa ei kannata kysellä mikä on ja anella anteeksipyyntöä, kannattaa olla iloinen ja onnellinen ja kuljea omissa kivoissa menoissaan, olla täysin huomaamatta mökötystä. Toki sitten jos mököttäjä on valmis puhumaan niin mahdollinen ongelma kannattaa ratkoa läpi ja pyytää anteeksi jos itse on tehnyt jotain väärin. Osa mököttäjistä lopettaa mykkäkoulutavan, jos huomaa että sillä ei ole mitään vaikutusta toiseen.
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/mykkakoulu_on_vallankayttoa
– Kun mykkäkouluun ryhdytään, hiljaisuuteen linnoittautuva hylkää toisen julmasti tulkitsemaan asioita yksin. Hän ei auta tätä ymmärtämään tilannetta ja siihen johtaneita syitä, vaan muuttuu pelottavasti arvaamattomaksi ja hävittää suhteesta ennustettavuuden. Siksi mykkäkoulu on pahaa hiljaisuutta, perheterapeutti ja pappi Matti J. Kuronen määrittelee.
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini harrasti niitä... Vieläkin ahdistaa, kun oli joskus päiviä puhumatta. Ihan hirveää lapselle/nuorelle.
Sama. Kerran oli 3kk puhumatta ja kun itku silmässä kysyin syytä rouva vain pihisi että kyllä hyvin tiedät. No, äitini oli mt-ongelmainen totaali-yh ja minä sitten ilmeisesti "terapeutti". Jossain vaiheessa asia kylläkin kääntyi niinpäin että minä saatoin alkaa pitää mykkistä ja vaikka tämä iso lapsi esitti kaikki temppunsa kyyneleistä makeiluun ja raivareihin, en enää tullut vastaan. Minkä hän sitten kosti erittäin rumalla ja traumatisoivalla tavalla. (Vei koirani piikille)
Kannattaa kuunnella kun hälytyskellot alkaa huutaa. Aikuisen ei ole mikään velvollisuus jäädä alistettavaksi.
http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ihmissuhteet/pariterapeutti_myk…
– Se on tilanne, jossa toinen saadaan voimakkaaseen tunnetilaan uhkaamalla hylkäämisellä. Mykkäkoulu on kovimpia aseita väkivallan jälkeen. Se on kuin henkinen isku päähän, Markova toteaa.
Mykkäkoululaisen kumppani menee helposti paniikkiin hylätyksi tulemisen pelossaan. Hän saattaa myöntyä tekemään asioita niin kuin mykkäkoulussa oleva haluaa. Siten mykkäkoulu on hyvin vahva keino hallita toista.
Jos et jaksa edes nyt, kun romanssi on vasta puheluiden asteella, anna olla.
Älä kiusaa sitä miestä enää puheluilla äläkä ahdistele muutenkaan, jätä sikseen koko homma. Tämä oli nyt tässä, mies ei vaan saa sitä sanotuksi ääneen, eikä laita edes tekstaria.
Meillä mökötys on täysin tuntematon toimintatapa. Lähinnä siihen viittaavaa on se, kun mies ei vastaa mihinkään muuta kuin " entiiä". Vastuu päätöksistä on sitten yksin minulla. Helppo nakki, kun minä osaan kyllä päättää. Huonompi siinä tapauksessa, että asiassa tarvitaan jotenkin ratkaisevasti miehen myötävaikutusta, kuten allekirjoitus jossakin virastossa tms.
Mikä pakkomielle eräillä teistä on "rakentaa yhteyttä " sellaiseen ihmiseen, joka ei sitä selvästi halua? Ihmisellä on oikeus kieltäytyä hoidosta, oikeus valita asuinpaikkansa ym . Miksi ette hyväksy sitä tosiasiaa, että tämä mököttäjä on teidän ulottumattomissanne, omalla alueellaan, jonne ei halua teitä päästää?
Vierailija kirjoitti:
http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ihmissuhteet/pariterapeutti_myk…
– Se on tilanne, jossa toinen saadaan voimakkaaseen tunnetilaan uhkaamalla hylkäämisellä. Mykkäkoulu on kovimpia aseita väkivallan jälkeen. Se on kuin henkinen isku päähän, Markova toteaa.
Mykkäkoululaisen kumppani menee helposti paniikkiin hylätyksi tulemisen pelossaan. Hän saattaa myöntyä tekemään asioita niin kuin mykkäkoulussa oleva haluaa. Siten mykkäkoulu on hyvin vahva keino hallita toista.
Mistä tulee hylätyksitulemisen pelko? Kun on vahva itseluottamus ja muutakin elämää kuin se parisuhde, ei mykkäkoululla ole tuollaista vaikutusta. Sellaista ihmistä ei pysty hallitsemaan mykkäkoululla, joka elää ensisijaisesti OMAA elämäänsä eikä ole riippuvainen toisesta ja hänen puheistaan.
Ja mistäkö tiedän? Kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt alistaa minua mykkäkoululla. Tai no, olihan se yksi, joka kokeili sitä huonolla menestyksellä.
Mun exä harrasti sitä. Saatto olla monta päivää mykkäkoulua ja yleensä mulla ei ollut hajuakaan, että minkä takia. Kun sitten yritin asiaa selvittää, se sano että "kyllä sun pitäis tietää". Todella rakentavaa... Ihan hanurista.