en ole ollut väitöstilaisuudessa, mutta mitä siitä luen kuulostaa melkoiselta "pelleilyltä"

Parhaimmillaan väitöstilaisuus on laadukasta ja mielenkiintoista tieteellistä keskustelua, pahimmillaan vastaväittäjän oman egon pönkittämistä ja väittelijän nolaamista. Olen nähnyt molempia.

Jos vaan on mahdollista, kannattaa miettiä aika huolella, ketä vastaväittäjäksi lähtee pyytämään.

väitöskirjan materiaali on usein uutta tietoa, kiinnostavaa ja ehkä omaa ajattelua haastavaa. Ja kuvitelkaa millaista on ollut esim Darwinin tai Freudin väittäjäisissä! Mannerlaatat liikkui! :)

Kun olen seurannut vierestä ystävien vuosia kestänyttä väitöskirja-uurastusta, niin kyllä he ovat sen teatterinsa ja juhlansa ansainneet.

Niin, siinä väitellään väitöskirjan pohjalta eikä suinkaan

väitöskirjaan kuulumattomien artikkelien. Siksi olisi kiva, jos olisi itse tehnyt väitöskirjansa ja tietäisi, mihin se perustuu. Kaikki eivät näköjään tiedä.

Tuolla linkitetyssä oppaassakin kerrottiin että asiaan kuuluu myös asiaan liittyvän historian tuntemuksen tenttaaminen esimerkiksi. Ja että kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse osata vastata.

" Usein vastaväittäjä haluaa selvittää, kuinka laaja kuva

väittelijällä on tutkimusaiheestaan ja kysymykset saattavatkin alkaa historiallisista asetelmista. Ennen väitöstilaisuutta on myös hyvä palata oman tutkimusaiheensa alkuaikoihin ja luoda itselleen selkeä kuva siitä miksi ja miten kyseinen tutkimus on lähtenyt liikkeelle. Myös vastaväittäjän oma osaamisalue antaa viitteitä, millaisia kysymyksiä hän mahdollisesti esittää. Kaikkiin kysymyksiin ei toki tarvitse osata vastata, ja parempi onkin selkeästi myötää, jos jotain asiaa ei tiedä."