2TUNTIA lisäaikaa yo-tutkinnossa sairaus tai vamma

tulipa tänne nyt monta vammaisäitiä vastaamaan.



minusta on hienoa että vammaisille jne annetaan lisäaikaa.



Itse ja omat lapsemme ovat saaneet älliä ja eetä ihan normaaliajassa.



Mutta pointti oli se että työelämässä ei noita lisäaikoja jaeta, työ voi olla paljon vaativampaa kuin ranskan tai äikän kirjoitus.

moni ap:nkin kaltainen, jolla ei ole edes mitään hyvää selitystä.

kummilapsi parka, jolla tuollainen ilkeämielinen kummitäti : (

Että jos vajaakuntoinen joutuu muita huonompaan asemaan työelämässä niin se on ehdottomasti aloitettava jo yo-kirjoituksissa että tottuisi ajoissa?

Sitä paitsi, kyllä siellä "työelämässä" (jota myös on hyvin monenlaista) myös huomioidaan ihmisten välisiä eroja! Esim. omalla työpaikallani, jossa tehdään ns. asiantuntijatyötä, on työmääriin ja työtapaan mahdollista saada muutoksia terveyssyiden perusteella. Meille on mm. rekrytoitu näkövammainen henkilö.

Että jos vajaakuntoinen joutuu muita huonompaan asemaan työelämässä niin se on ehdottomasti aloitettava jo yo-kirjoituksissa että tottuisi ajoissa?

Ei pitäisi antaa lisäaikaa, koska silloin todistus ei ole verrattavissa muiden samasta kokeesta valmistuneiden todistuksiin. Myös työnantaja ja jatkokoulutuspaikat saavat väärän kuvan osaamisesta.

Esimerkiksi tentteihin voi saada oman huoneen tai jopa lisäaikaa perustellusta syystä. Yllättikö?

Ei pitäisi antaa lisäaikaa, koska silloin todistus ei ole verrattavissa muiden samasta kokeesta valmistuneiden todistuksiin. Myös työnantaja ja jatkokoulutuspaikat saavat väärän kuvan osaamisesta.

koemenestys on kiinni sairaudesta eikä osaamisesta koska lisäaikaa ei ole.

Mietipä nyt itse ap: esim. katkaiset kätesi, etkä pysty kirjoittamaan yo-kokeissa. Osaatko sen takia huonommin oppimasi asiat (esim. kielitaito, matematiikka)?

Saavat ne väärän kuvan osaamisesta silloinkin jos koemenestys on kiinni sairaudesta eikä osaamisesta koska lisäaikaa ei ole.

kaksinkertaisena, ei tulos olisi tavanomaista kummoisempi. Koeaika ei näet oikeasti ratkaise, kuinka hyvin kokelas yo-kokeessa menestyy.



t.Lukion ope

Minä ihan tavallinen kirjoittelin kaksi L:ää ja kolme E:tä. Enkä tarvinnut edes sitä normaalia koeaikaa. Olin kaikista kokeista ulkona pari tuntia ennen kokeen loppumisaikaa.

Lukiossamme lukihäiriöinen tyttö sai pari tuntia lisäaikaa, eikä siitä tainnut juuri apua olla.

Kun käsiä käyttää sekä lukemiseen että kirjoittamiseen eikä näitä toimintoja voi tehdä yhtä aikaa, on selvää, että hieman enemmän sitä aikaa tarvitaan.

hänen isälleen tuli aivoverenvuoto. Isä oli todella huonossa kunnossa, eivätkä lääkärit antaneet paljoa toivoa.



Kysyin koulusta, otetaanko huomioon, että poika on valtavassa mielenmyllerryksessä kokeessa, niin sain vastauksen, että jos koetulos jää vaikka pisteen päähän jostain arvosanasta, se pyöristetään tässä tapauksessa ylöspäin.



Sitäpaitsi ylioopilastodistuksella ei tänä päivänä ole juuri mitään arvoa. Minun alallani ainakin katsotaan lukion päättötodistusta, jos jotain katsotaan.

yo-kokeessa. Hänellä on lievä kuulovamma.



Toivottavasti et ole kateellinen tästäkin.

Ja sen todistamiseksi ei riitä mikään koulupsykologin kirjoittama paperi vaan oli käytävä erikseen ja omalla rahalla yksityisellä neurologilla, josta kela ei korvannut senttiäkään.

Maksoi muistaakseni 150 euroa se käynti.

Se ylimääräinen aika menee kyllä vastausten tarkistamiseen, ei laatimiseen. Jos ei normiajassa saa sorvattua vastauksia kysymyksiin, ei niitä sillä lisäajallakaan enää keksitä.

Jos kokeen tarkoitus on testata tietyssä ajassa osaamista, niin silloin sen on oltava kaikille sama. Kysymys on siitä, että mitataan osaamista. Noin ääriesimerkkinä: jos jollain on huono motoriikka, niin pitääkö hänen opintojaan helpottaa, jotta saa työskennellä kirurgina, koska haluaa kirurgiksi ja hänellä on oikeus helpotuksiin, koska käsissä on vaikka joku vamma?



Peruskoulussa yksilöllisyyttä voidaan huomioida. Jatko-opinnoissa pitää olla varovainen. Siinä vaiheessa kunkin tulee suuntautua sellaiseen, johon soveltuu.

pointtini oli että akat. vanhemmat osaavat viedä lapsensa neurologille, mutta osaavatko kaikki?



Missä vedetään raja kuka tarvitsee lisäaikaa? Meillä melkein kaikilla on joku "vika".



En ole kateellinen, ei ole mitään tarvetta siihen.

Eli kohdellaanko kätensä onnettomuudessa katkaissutta abiturienttia sitten samoin? Käsi paranee aikanaan, kuten moni sairauskin saattaa parantua, tai voi löytyä parempi hoito.

Jos kokeen tarkoitus on testata tietyssä ajassa osaamista, niin silloin sen on oltava kaikille sama. Kysymys on siitä, että mitataan osaamista. Noin ääriesimerkkinä: jos jollain on huono motoriikka, niin pitääkö hänen opintojaan helpottaa, jotta saa työskennellä kirurgina, koska haluaa kirurgiksi ja hänellä on oikeus helpotuksiin, koska käsissä on vaikka joku vamma? Peruskoulussa yksilöllisyyttä voidaan huomioida. Jatko-opinnoissa pitää olla varovainen. Siinä vaiheessa kunkin tulee suuntautua sellaiseen, johon soveltuu.

Mä tuun saamaan helpotusta pisteytyksessä kielten kuuntelukokeissa, muistaakseni muutama piste menee automaattisesti ikäänku ylemmäs helpotuksena.



Syy lievä kuulonalenema. Mulla se on aidosti koko iän haitannu kielten oppimista, eri kielissä asia äännetään sen verran eri tavalla et on ollu aina hiukan vaikeuksia kuunteluissa, joskus tuntuu et vaik tämä on lievä vika vielä (mun kohdalla epäillään tosin sairautta joka johtaa kuurouteen ilman leikkausta), niin tuntuu etten aina kunnolla erota samankaltasia sanoja vierais kielissä niin helposti.



Toivottavasti kierit kateudessasi :) eikö olisikin ihanaa jos sullakin olisi jokin elämää hankaloittava tekijä joka tuo sulle helpotusta joissain asioissa?



mut tosiaan, mietipä onko tuollaiset sairauden takia saatavat lisäajat tai muut huomiot niin kamalasti sulta pois.

aapee vastaa



mulla on monta vikaa ja vaivaa mutta pärjäilen, en saa niistä mitään helpotuksia työssä