Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä olet mieltä? Mieheni ihanneavioliitto ja ihannevaimo:
01.10.2012 |
Mieheni mielestä ihannetilanne olisi se, että minä ja hän vietämme yhteistä aikaa, jos ja kun sattuu sellainen pieni hetki tulemaan. Muun, haluamamme ajan puuhastelemme omiamme. (Meillä on kaksi kouluikäistä lasta, joten heistä on tietysti huolehdittava.) Hän ei odota, että minä olen kotona vaan voin mennä niin paljon kuin haluan. Jos hänestä tuntuu, että hän haluaakin tehdä jotain muuta, hän voi keskeyttää yhteisen hetken ja lähteä muualle, ja minä jatkaisin sitten omia touhujani ja olisin kiitollinen siitä lyhyestäkin hetkestä. Mies haluaa, että ymmärrän ja hyväksyn häntä, hänen menojaan ja tuntemuksiaan ja olen tyytyväinen siihen mitä saan.
Ongelma on se, että minulle eivät lyhyet satunnaiset hetket riitä, vaan minusta suhdetta pitää hoitaa, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Viime viikonloppuna, esimerkiksi, mies jutteli enemmän naapurikaverin kanssa kuin minun kanssani.
Sopisiko sinulle mieheni esittämä malli? Olisitko sinä kiitollinen ja tyytyväinen satunnaisiin lyhyisiin hetkiin vai kaipaatko enemmän huomiota ja yhteistä aikaa?
Kommentit (78)
Mies oli kolme päivää työreissussa niin, että tuli vain kotiin nukkumaan. Hän oli siis pyytänyt, että en tekisi mitään ratkaisuja vielä. Hän ehdotti, että jutellaan sunnuntai-iltana. Sunnuntai-iltana, kun olimme kahden, mies sanoi käyvänsä ulkona ja tulevansa klo 23, jolloin puhuu mun kanssani. Klo 24.30 mä soitin, että menen nukkumaan. Mies oli nähnyt kaverin ja oli baarissa. Kun hän tuli kotiin, hän sanoi, ettei hänellä ole minulle vastauksia, että hän rakastaa minua ja haluaa, että ymmärrän häntä ja annan tehdä, kuten hän haluaa.
Mitä mun pitää tehdä? Rakastan miestäni valtavasti, mutta hän mitätöi mut ihan täysin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että saatan kylvää epäilyn mieleesi, mutta oletko varma ettei ole toista naista? Ylityöt, työmatkat, oho -näin kaverin baarissa,jäätiin juttelemaan...kuulostaa kyllä siltä että miehesi haluaa syödä kakun ja säästää sen. Haluaa sekä tasaisen parisuhteen että äksöniä. Täysin itsekäs tapa voida itse saada kaiken ilman että välittää toisen tunteista mitään ja siitä miten toinen joutuu uhraamaan omat tarpeensa.
että saatan kylvää epäilyn mieleesi, mutta oletko varma ettei ole toista naista? Ylityöt, työmatkat, oho -näin kaverin baarissa,jäätiin juttelemaan...kuulostaa kyllä siltä että miehesi haluaa syödä kakun ja säästää sen. Haluaa sekä tasaisen parisuhteen että äksöniä. Täysin itsekäs tapa voida itse saada kaiken ilman että välittää toisen tunteista mitään ja siitä miten toinen joutuu uhraamaan omat tarpeensa.
On vaikea selittää, miksi olen varma, mutta olen kuitenkin. Nyt työreissulla oli mukana toinen lapsistamme. Mies sanoo itsekin, että kaikki johtuu hänen itsekkyydestään, mutta mitä se minua lohduttaa. Ei sen tiedostaminen anna lupaa kohdella huonosti. Mä käskin jo eilen miehen tulostaa töissä eropaperit. Oikeasti en tiedä, mitä haluan. Haluan mieheni, mutta en tätä pahaa oloa. En halua myöskään muuttua kynnysmatoksi, jolla kelpaa kaikki, kunhan mies vain pysyy perheessä. -ap
talosta, sopikaa vaikka muutaman kuukauden jäähystä, jolloin hän saa olla juuri niin itsekäs kuin haluaa. Ehkä se auttaisi ymmärtämään, mitä menettää, jos jatkaa käytöstään.
talosta, sopikaa vaikka muutaman kuukauden jäähystä, jolloin hän saa olla juuri niin itsekäs kuin haluaa. Ehkä se auttaisi ymmärtämään, mitä menettää, jos jatkaa käytöstään.
varmasti tosi surullisiksi. Pelkään myös kauheasti ihmisten juoruilua ja mielipiteitä. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne on ollut vähän toisinpäin eli mies on seurallisempi kuin minä. Minua jopa ahdistaa liiallinen läheisyys ja yhdessäolo, kun taas mies sitä kaipaa.
Vuosien myötä on molemmat tultu omista ääripäistämme toinen toistamme vastaan ja päädytty oikein hyvään kompromissiin, jossa kumpikin vähän joustaa omista mieltymyksistään mutta ei niin paljon että ahdistaisi. Minä siis saan riittävästi omaa tilaa ja aikaa, ja mieskin läheisyyttä.
Me ihmiset ollaan erilaisia ja kyllä yleensä jotain asioita parisuhteessa tulee missä puolisot eroavat ja sitten täytyy miettiä miten näiden erojen kanssa eletään. Tuollaisessakaan tilanteessa kumpikaan ei ole oikeassa tai väärässä, vaan tarpeet vaan on erilaiset.
On se yhteinen elämä ja sitten ne omat. Kuka helvetti edes jaksaa nyhjätä 24/7 kylki kyljessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOS joskus jää pieni hetki, silloin on yhteistä aikaa. Omat menot ei ole ongelma vaan yhteisen ajan puute. -ap
On se yhteinen elämä ja sitten ne omat. Kuka helvetti edes jaksaa nyhjätä 24/7 kylki kyljessä?
en roiku miehessäni kerjäten häneltä huomiota enkä todellakaan toivo, että hän kyhnäisi kyljessäni. Joskus meillä menee koko viikonloppu siten, että emme edes näe toisiamme. Ja silti olemme ihan onnellisia tällä tavalla, itsenäisesti yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en roiku miehessäni kerjäten häneltä huomiota enkä todellakaan toivo, että hän kyhnäisi kyljessäni. Joskus meillä menee koko viikonloppu siten, että emme edes näe toisiamme. Ja silti olemme ihan onnellisia tällä tavalla, itsenäisesti yhdessä.
siltä kuin sun miehes eläis vielä kotona vanhempiensa kanssa.
Hän menee miten tykkää ja vanhemmat on iloisia edes siitä pienestä hetkestä jolloin poika vielä haluaa olla vanhempiensa kanssa.
"haluan että musta tykätään juuri sellaisena kuin olen" sanoo lapsi vanhemmilleen. Silloin ei itse tarvitse kantaa mitään vastuuta siitä millainen todellisuudessa on muita kohtaan.
On ok löytää ympärilleen itsensä kaltaisia ihmisiä ja olla siten pidetty tietynlaisena. Ei ole ok vaatia muilta aikuisilta lapsi-vanhempi -tyyppistä kiintymystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mä olen tällainen / olen liian vanha muuttumaan /haluan, että hyväksyt minut sellaisena kuin olen..." Paitsi että mieshän ei hyväksy minua sellaisena kuin minä olen, omine tarpeineni. -ap
siltä kuin sun miehes eläis vielä kotona vanhempiensa kanssa. Hän menee miten tykkää ja vanhemmat on iloisia edes siitä pienestä hetkestä jolloin poika vielä haluaa olla vanhempiensa kanssa. "haluan että musta tykätään juuri sellaisena kuin olen" sanoo lapsi vanhemmilleen. Silloin ei itse tarvitse kantaa mitään vastuuta siitä millainen todellisuudessa on muita kohtaan. On ok löytää ympärilleen itsensä kaltaisia ihmisiä ja olla siten pidetty tietynlaisena. Ei ole ok vaatia muilta aikuisilta lapsi-vanhempi -tyyppistä kiintymystä.
ei yhteisissä hetkissä mitään vikaa mutta ei meillä nykyisin ole mitään puhuttavaa koko viikonlopuksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli jollekin minimi on se, että ollaan miehen kanssa yhdessä koko viikonloppu, ja siinä pitää olla sisällöllisesti paljon halauksia, pitkiä keskusteluja ja kylki-kyljessä sohvalla pötköttelyä ja leffaa hartia/jalkahierontoineen, ja seksiä sitten illalla/aamulla, tai ravintolaillallinen jne.
Toiselle riittää se että puristetaan pyllystä/tissistä ohimennen, suikataan suukko aamulla/illalla suulle, ja sekstaillaan.
Itse olen nainen kanssa, jolla mies todella läheisyydenkipeä, minulla taasen tarve säännöllisesti omaan yksinäisyyteen vetäytymiseen ja lisäksi paljon juttuja ihan itsekseni; kirjan lukemista, lehtien lukemista, nettiä, ja käsitöihin uppoutumista, yksinäisiä kävelylenkkejä koiran kanssa jne. Tarvitsen paljon siis yksinoloa, jotta jaksan miehen läheisyyttä. Mieheni haluaisi joka ikininen viikonloppu nyhjätä kyljessä kiinni, jutella tuntikausia taivaan ja maanväliltä olevista jutuista (historiaa, politiikkaa, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia huomioita, juorouja jne) (joo, on aika harvinainen tapaus!). Mieheni myös kaipaa paljon hellyyttä, haleja ja puseja (itse en pidä suutelemisesta, haluan vaan seksiä).
Ja voin sanoa, että oikeasti molemmat tunteet yhtä tärkeitä, eli oikeasti AP kunnioita sinä miehesi tarvetta jakaa elämäänsä muidenkin kun sinun kanssasi, etenkin yksinoloon ja miehesi pitäisi taas yrittää tsempata siinä, että antaa haluamaasi läheisyyttä ja läsnäoloa.
Miehelläni onkin omia menoja ja harrastuksia, tällä hetkellä kolme päivää/iltaa viikossa korvamerkittynä ja lisäksi hän ottaa joka ilta itselleen ainakin pienen hetken. Mies tulee töistä klo 19-20 ja lauantaisin klo 17-18. Lapset saavat osansa tietysti. Tämän kaiken ymmärrän (paitsi noita jokailtaisia en niin hyvin, mutta joustan). Jäljelle jäävä aika ei miehen mielestä kuulu minulle ja meille vaan miehelle, ja jos siltä tuntuu ja sopivasti kohdalle osuu, hän voi antaa minulle huomiota, mutta varaa oikeuden lopettaa yhteisen hetken, jos ei se häntä huvita. Mistään 24/7 nyhjäämisestä ei siis ole kyse. -ap
Miehelläni onkin omia menoja ja harrastuksia, tällä hetkellä kolme päivää/iltaa viikossa korvamerkittynä ja lisäksi hän ottaa joka ilta itselleen ainakin pienen hetken. Mies tulee töistä klo 19-20 ja lauantaisin klo 17-18. Lapset saavat osansa tietysti. Tämän kaiken ymmärrän (paitsi noita jokailtaisia en niin hyvin, mutta joustan). Jäljelle jäävä aika ei miehen mielestä kuulu minulle ja meille vaan miehelle, ja jos siltä tuntuu ja sopivasti kohdalle osuu, hän voi antaa minulle huomiota, mutta varaa oikeuden lopettaa yhteisen hetken, jos ei se häntä huvita. Mistään 24/7 nyhjäämisestä ei siis ole kyse. -ap
En ymmärrä mitä tarkoittaa, että varaa oikeuden lopettaa yhteisen hetken. Mitä teillä tarkoittaa "yhteinen hetki"? Menettekö ulos syömään? Puhutteko sohvalla? Menettekö makuuhuoneeseen? Vai mitä?
Ja miehesi siis varaa oikeuden kesken kaiken poistua pelaamaan tennistä?
Kuulostaa tylyltä ja junttimaiselta.
Vai kerro joku esimerkki?
Meillä tilanne on ollut vähän toisinpäin eli mies on seurallisempi kuin minä. Minua jopa ahdistaa liiallinen läheisyys ja yhdessäolo, kun taas mies sitä kaipaa.
Vuosien myötä on molemmat tultu omista ääripäistämme toinen toistamme vastaan ja päädytty oikein hyvään kompromissiin, jossa kumpikin vähän joustaa omista mieltymyksistään mutta ei niin paljon että ahdistaisi. Minä siis saan riittävästi omaa tilaa ja aikaa, ja mieskin läheisyyttä.
Me ihmiset ollaan erilaisia ja kyllä yleensä jotain asioita parisuhteessa tulee missä puolisot eroavat ja sitten täytyy miettiä miten näiden erojen kanssa eletään. Tuollaisessakaan tilanteessa kumpikaan ei ole oikeassa tai väärässä, vaan tarpeet vaan on erilaiset.
mulle kävis kans aivan loistavasti apn kuvailema tilanne!
Alue: Aihe vapaa
Mun mieheni soitti mulle tuon laulun. -ap