uusperheet, kysymys asumisesta

omat rahat, koska huomisesta ei kukaan tiedä. Saattaa olla takana pettymyksiä, esimerkiksi yksi tuttu seurusteli yliopisto opintojen ajan miehen kanssa joka asui omistusasunnossa ja tienasi hyvin. Mies rakasti ja uskoi että ollaan yhdessä aina =maksoi aivan kaiken elämisen sekä myös lomamatkoja. Kappas, tuli ero ja tuttu muutti pois ja alkoi elää omaa elämäänsä. Hyväksikäytti tuota miestä, en ihmettele jos kyseinen mies ei enää yhtä sinisilmäinen ole, vaan haluaa omia rahoja tai vastaavaa suhteissaan.



Mutta kysymys johon tahtoisin vastauksen: miten menetellään jos asunto omistetaan esim. suhteessa 40% ja 60%? Eikös tuossa käytännössä kaikki oikeudet ole sillä 60% omistavalla? Tehdään rmeontti, ei vastustan ja omistan 60% (kärjistetty esimerkki). Ja entä jos tulee ero, miten helppoa on saada ns. omansa pois jos omistaa vain 40%? Pakottaako mitään sitä 60% omistavaa ostamaan ulos se 40%? Jos ei, niin aika heikoilla hangilla on, koska ei kukaan osta 40% osuutta asunnosta. Olisi siis fiksua omistaa 50% jos tuo menee noin, en tiedä.

lainat, ruuat, vaatteet, kaikki. Ei katsota kenen lapselle mikäkin menee vaan kuka tarvitsee juuri sillä hetkellä hankintoja.

onko reilua maksaa sitä tai tätä puoliksi.



Se, mikä sun mielestä on epäreilua, ei tule loppumaan tähän, jos noilla mietteillä tähän ryhdyt.



Te ette ole vielä valmiita. Jättäkää toisenne kasvamaan ja antakaa lasten olla rauhassa.

Puoliksihan minä omistankin tämän talon. Jos se myydään, niin puolet myyntivoitosta kuuluu minulle jne.. No nyt meillä on yhteinenkin lapsi, mutta aluksi oli tilanne se, että vain miehellä oli tytär. En kyllä joutunut tinkimään mistään talon oston yhteydessä. Oltais ostettu tältä alueelta ja tämän kokoinen ilman miehen tyttöäkin.

Meilläkin käytössä taloustili, jonne laitamme yhtäläisen summan rahaa. Tässä käytännössä näkyy se, että minä "maksan enemmän", koska miehellä on suuremmat tulot, joten hänelle jää enemmän omaa rahaa käyttöön. Kuitenkin tämä taloustili on yhteisessä käytössä, sieltä maksetaan asumiskulut ja ruoat. Sopii näin molemmille!

lapsen koulun takia sijainti on todella rajattu (kallis alue) ja neliöitä tarvitaan enemmän. Onko tämä jotenkin luonnotonta, että ajattelen, että lapsen huoltaja vastaa lapseen liittyvistä lisäkuluista.



ap

lapsen koulun takia sijainti on todella rajattu (kallis alue) ja neliöitä tarvitaan enemmän. Onko tämä jotenkin luonnotonta, että ajattelen, että lapsen huoltaja vastaa lapseen liittyvistä lisäkuluista.

ap

Mitäs jos miettisitte jotain ihan muuta asumiskuviota?

Pysy sinä siellä halvalla alueella ja annamiehen muutaa lapsineen kalliille alueelle vähän pienempiin neliöihin. Käyt sitten vain kylässä siellä viemättä tilaa.

eli se vanhempi, jolla on lapsia, maksaa enemmän. Olen leski, miehellä ei ole omia lapsia. Minusta olisi väärin, että mies joutuisi osallistumaan toisen miehen lasten kuluihin, niihin riittää eläke vallan mainiosti.



Tilanteessasi minä äitinä maksaisin enemmän, mutta toki myös omistaisin silloin asunnosta enemmän.

pitäisi käsittääkseni olla ihan yhteinen talous.



Tai sitten sun pitäis ryhtyä suhteeseen vain lapsettoman kanssa. Et ole selvästi sisäistänyt ottavasi koko pakettia.



Voin kuvitella, miten ikävänä lapsi myöhemmin kokee sen, että äitipuoli "laskuttaa" kaikki hänen asiansa isältä, eikä siis välitä lapsesta tippaakaan. Toi sun matematiikkas nimittäin ihan selvästi johtaa koko ajan lisää vastaaviin tilanteisiin.

ensinnäkin, kaikilla ei ole parisuhteessa "yhteinen talous", miksi pitäisi?



Ja toisekseen, lapsi ei taida mitata välittämistä rahassa, vaan muut seikat on kyllä tärkeämpiä kuin se, miten vanhemmat lyhentävät asuntolainaansa.

kyllä mä vähän sairaana pidän sitä, että perheen sisällä on montaa eri elintasoa. Tiedän, että jääkaappiin voi kaikki ruuat nimikoida ja mies voi syödä hyvän pihvin vaimon ja lasten vetäessä kaalikeittoa, mutta se on mun mielestäni pelkästään sairasta. Ja parisuhteeseen monesti yhdistetty rakkaus on siitä kaukana

kyllä mä vähän sairaana pidän sitä, että perheen sisällä on montaa eri elintasoa. Tiedän, että jääkaappiin voi kaikki ruuat nimikoida ja mies voi syödä hyvän pihvin vaimon ja lasten vetäessä kaalikeittoa, mutta se on mun mielestäni pelkästään sairasta. Ja parisuhteeseen monesti yhdistetty rakkaus on siitä kaukana

vaikka kaikkea ei laiteta tasan? Miksi ihmeessä yhtä lasta elättämässä täytyy olla 3 aikuista eli bioogiset vanhemmat ja lähivanhemman uusi puoliso?

Vai onko teillä niin, että perhe hankkii auton, maksaa sen kulut puoliksi, vaikka autoa käyttää vain mies ja neinen menee fillarilla töihin.

Teistä tulee PERHE, mikä tarkoittaa että talouskin on yhteinen. Tämä ei tarkoita että kaikki pitäisi jakaa/maksaa puoliksi tmv. se tarkoittaa sitä että te PERHEENÄ teette ratkaisut joissa KOKO perhe (myös esim. sen lapsen koulu) huomioidaan.



Minusta esim. tuossa asunto asiassa ostatte joko kimpassa koko perheelle sopivan asunnon TAI sitten mies ostaa oman asunnon ko. alueelta ja sinä oman asunnon muualta.



Huomioi se, että asia on pätee myös toisinpäin: jos taloudessa asuisi vain mies+tyttö heille riittäisi pienempi asunto vert. sinä+mies+tyttö asuu samassa taloudessa. Nyt tilanne lienee se, että miehellä+tytöllä on asunto, koska SINÄ muutat samaan tarvitaan lisätilaa. Joten jos haluat heidän elämäänsä mukaan, niin kannattaa sinunkin joustaa (he vahtavat kotiaan vuoksesi, ei reilua jos vaadit nyt heitä muuttamaan ties minne halpislähiöön, mielummin jäisivät asumaan kaksin nykyiseen kotiinsa?).



Ja sekin hyvä ymmärtää, että kaksi asuntoa maksaa joka tapauksessa enemmän mitä yksi, eli asumalla samassa asumiskulut teillä molemilla luultavasti tippuvat? Ihan asumisen kulut, mutta myös siinä kun ei tarvitse tilata kahta lehteä, ei tarvita kahta nettiliittymää jne.

Ajattelen myös niin, että jos menette komistaan matkalle, niin silloin mies maksaa omansa+lapsen matkan ja sinä vai omasi.

kyselin, miten muut ovat tehneet, ja vastauksista käy ilmi, että joillakin kulut tosiaan jaetaan muutenkin kuin kaikki puoliksi aikuisten kesken. Kummasti täällä aina tiedetään, kuka on valmis mihinkin, aika vähillä tiedoilla. Ja perheessä on poika, ei tyttö.

Kiittimoi.

Ei pelkästään lapsiperheaikaa. Meillä se omistaa kotimme 100 %, jolla ei ole lainkaan lapsia. Hän siis tarjoaa kodin puolisolleen ja tämän lapsille. Toinen tulee vastaan muissa perheen kuluissa niin, että lapsettomalla ei ole juuri muita kuluja kuin asumiskulut ja omat yksityiset menonsa (vaatteet, omat harrastukset ja lääkkeet yms.)



Toisen lapset eivät ehdi asua perheessämme kovin monta vuotta. Lisäksi koti on sen kokoinen ja sellainen kuin on ihan heistä huolimatta. Sen takia emme viitsi laskea heidän osuuttaan asumiskuluista ollenkaan.

kans miehellä lapsia, mutta silti minä ostin puolet asunnosta ja maksan kulut puoliksi. Tämä siksi, että asunto on sijainniltaan ja muutenkin se minkä halusin ja oletan saavani siitä myyntivoittoa muutaman vuoden kuluttua. Sinun tilanteessasi ostaisin esim. 30-40% asunnosta ja maksaisin kuluja noin samassa suhteessa, eli yhteiselle tilille, mistä maksetaan talon laskut, mies laittaisi enemmän, esim. sinä 400€ ja mies 500€. Tuskin sinunkaan miehesi, kuten ei minunkaan mieheni halua elättää lastaan sinulla. Mieheni aina kyselee meneekö kulut nyt mielestäni reilusti.

Huomioi se, että asia on pätee myös toisinpäin: jos taloudessa asuisi vain mies+tyttö heille riittäisi pienempi asunto vert. sinä+mies+tyttö asuu samassa taloudessa. Nyt tilanne lienee se, että miehellä+tytöllä on asunto, koska SINÄ muutat samaan tarvitaan lisätilaa.

Omistusasunnossa se jako on helpoin tehdä siten, että asuntoa ei osteta puoliksi.Niinpä se, kenen takia pitää olla isompi asunto, maksaa enemmän, mutta maksaa sitä kuitenkin itselleen.



Lapsen vanhemmat myös pääasiallisesti hoitavat lapselle vaatteet, matkat ja sen sellaiset, mutta uusvanhemman tulotason mukaan toki myös hän osallistuu ihan vaan, koska esim. ruoka nyt on helpompi vain ostaa sen enempää jakamatta, että kuka syö mitäkin tms.



Lähivanhempi saa kuitenkin elatusmaksut ja lapsilisät, joten sitten pitäisi nekin vielä tasata jne, jos puoliksi haluttaisiin mennä. Kuulostaa hankalalta ja vaivalloiselta.