Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko anteeksi?
01.10.2012 |
Antaisitko kaiken anteeksi kaverillesi jos syy olisi skitsofrenia?
Siis kaikki vaikeat haluttomuudet puhua omista asioistaan ja muutenkin, jos puhelut kiertäisi aina omia asioitasi.
Jos toisesta ei saa oikeen mitään, ja keskustelut todella olisi vaan; Mitä sinulle kuuluu?
Sitten kerrot omat kuulumisesi ja yrität saada kaverista jotain hyvääkin kuulumista niin ei.
Yleensä vaan kertoo sairauden oireista :(
Jotenkin jo ahdistaa ja haluaisin jatkaa eteenpäin ilman tämän kaverin myötävaikutusta.
Olen siis itsekin saanut skitsofrenia diagnoosin joskus, mutta yritän kuitenkin muustakin kavereiden kanssa keskustella :)
En koe olevani mikään vertaistuki!
Kommentit (7)
että kun yritän kysellä vaikka jotain asiaa hänelle kaiketi positiivista ja "läheistä", niin menee vaikeaksi ja lopettaa puhelun kuin seinään. Näin on käynyt kohtuu usein ja viimeisimmän puhelun jälkeen seisoin luuri kourassa kasvavan ahdistuksen vallassa, että mitä nyt taas sanoin väärin??!
Surullista, ja kun laitoin viestin että näin juttelen myös muidenkin kavereideni kanssa niin laittoi takaisin että, hän ei keskustele asioistaan kavereiden kanssa..Ja parisuhdettahan tämä keskustelu sivusi, mutta olisin iloinen jos hän vähän edes luottaisi :(
Olen nyt itse surullinen asian vuoksi ja tavallaan ahdistunut, koska hän soittaa itse, jos ei nyt välillä päivittäin, niin ainakin kerran viikossa ja kysyy kuulumisia, mutta ei omistaan juurikaan avaudu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kyselet väkisin asioita, joista hän ei selvästi ole valmis puhumaan? Ei ihme, että menee vaikeaksi ja lopettaa puhelun!
Ja kyse ei todennäköisesti ole siitä, että hänellä on skitsofrenia, myös terve ihminen reagoisi noin, jos joku yritäisi väkisin repiä tietoja, joita hän ei halua kertoa. Ehkä kyse onkin siitä, että sinä et ole vielä ihan terve, etkä miellä, kuinka pitkälle toisen ihmisen yksityiselle reviirille voi tunkea? Luottamus ei koskaan herää pakottamalla. Päinvastoin, sinä tuhoat noin sen viimeisetkin rippeet.
Ja kai sun nyt itse mielenterveyden ongelmista kärsineenä TÄYTYY ymmärtää, että ihan aina se parisuhdekaan ei ole pelkkää herkkua ja mukavaa ja positiivista. Ja moni voi kokea myös, että juuri sen parisuhteen ongelmista ei laverrella ulkopuolisille, vaan ne käsitellään osapuolten välillä.
On jokaisen ihmisen, myös skitsofreenikon, oikeus päättää minkä verran omista asioistaan avautuu ja kenelle avautuu. Et sinä voi vaatia häntä avautumaan.
juuri se ongelma ei niinkään ole parisuhdeasioiden kertominen, vaan kun yritän edes jotenkin saada muutakin puhuttavaa kun omat asiani, joissa olen mennyt ehkä itsekin jo liian pitkälle avautumisissani... :(
Ja kun en enään oikein sitten keksi muutakaan sanottavaa, aln kyselemään ehkä sitten sellaisia asioita mitä en niin muilta kavereiltani kysele, itseasiassa nyt en keneltäkään muulta.
Mutta muuten kaverini sivuaa jotain negatiivista omissa puheluissaan kuten sairauden oireita, sitä olenko minä jo työkyvytön vai peräti työkyvyttömyyseläkkeellä. Se kysymys tässä ehkä eniten kaivelee koska se on minulle tosi arka paikka. Ei näin maalla asuvana tule toimeen sillä jos on työkyvyttömyyseläkkeellä :(
Mutta kaverin neuvo oli että menet sitten sossuun, ja kun soittelee vielä niin usein niin välillä oikeasti meinaa tulla ahdistus, kun aina vaan kysyy mitä kuuluu ja thats it!
Jos en siis minä keksi mitään kuulumista.
juuri se ongelma ei niinkään ole parisuhdeasioiden kertominen, vaan kun yritän edes jotenkin saada muutakin puhuttavaa kun omat asiani, joissa olen mennyt ehkä itsekin jo liian pitkälle avautumisissani... :(
Ja kun en enään oikein sitten keksi muutakaan sanottavaa, aln kyselemään ehkä sitten sellaisia asioita mitä en niin muilta kavereiltani kysele, itseasiassa nyt en keneltäkään muulta.
Mutta muuten kaverini sivuaa jotain negatiivista omissa puheluissaan kuten sairauden oireita, sitä olenko minä jo työkyvytön vai peräti työkyvyttömyyseläkkeellä. Se kysymys tässä ehkä eniten kaivelee koska se on minulle tosi arka paikka. Ei näin maalla asuvana tule toimeen sillä jos on työkyvyttömyyseläkkeellä :(
Mutta kaverin neuvo oli että menet sitten sossuun, ja kun soittelee vielä niin usein niin välillä oikeasti meinaa tulla ahdistus, kun aina vaan kysyy mitä kuuluu ja thats it!
Jos en siis minä keksi mitään kuulumista.
Ei sinun ole pakko kertoa asioistasi noin paljon ja voit ihan suoraan sanoa toiselle senkin että tästä aiheesta et halua puhua. Voit myös ihan vaan lopettaa puhelun jos mitään oikeaa puhuttavaa ei enää ole vaan menee pakolla keksimiseksi. Ja jättää välillä vaikka vastaamatta puhelimeen kokonaan jos tämä ihminen soittelee turhan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos ja kun se kaveri kerta soittaa usein, niin ei sun sille joka kerta tarvi niitä työttömyysjuttuja selittää. Miksi et kerro, mitä olet TÄNÄÄN tehnyt? "Joo, mä keitin kattilallisen omensasosetta pakastimeen ja sit mä oon siivoillut vähän ja katsellun Sydämen asialla telkusta. Olipä tylsä jakso. Aika keskiverto päivä, mites, paistaako siellä aurinko?"
Näin te saatte pidettyä suhdetta yllä, ja luottamuksella on tilaa kehittyä, siltä varalta, että jossain vaiheessa jomman kumman tekee mieli avautua. Näin sinä tulet miettineeksi sitä, mitä saat aikaiseksi ja tehtyä, etkä vaan velloneeksi itsesäälissä.
Ei oikein selvinnyt kirjoituksestasi.
Kuulostaa enemmän että olet pettynyt, et petetty. Pettynyt, ettei ystävyyssuhteesi vastaa omia odotuksiasi eikä ole vastavuoroista kuten toivot.