Kysymys teille, joita vanhemmat/isovanhemmat sponssaa rahallisesti!

Vauraus saavutetaan opiskelemalla, työtä tekemällä ja säästämällä -pitkäjänteisellä toiminnalla siis.

Jos suvussasi ei moista kykyä ole, olette tuomittuja köyhien ja kateellisten vinkujien uljaaseen joukkoon.

perusti maatilan ja kaupan yhden nykyisen punaisen viivan toiselle puolelle. Ja sitten tuli toinen maailmansota ja omaisuus meni ja piti aloittaa viisikymppisenä elämä uudestaan. Niin; olen siis kyvyttömästä suvusta!

voidaan sanoa. Koita kestää :)

Ja siinä välillä käteistä. Jakaa omilta vanhemmiltaan saatua perintöä pikkuhiljaa pois.

raadetaan kuin orjat, mutta silti tiukkaa tekee rahojen riittäminen, ollaan kilpailutettu vakuutukset, puhelimet, sähkö jne. Lehdistä tulee vain HS. Asutaan Helsingissä. Just auton 100.000 km remontti maksoi alennuksineen (vertailtiin siinäkin hinnassa halvin) 700 euroa...



Pienituloisella menee rahat kaikki aina laskujen maksuun, ruuat ostetaan Lidlistä ja hyödynnetään kaikki mahdolliset hyvät tarjoukset (esim. ostetaan tarjousjauhelihaa/leipää pakkaseen). Itse tehdään kaikki ruoka.



Nyt pitäisi sänky ostaa kun edellinen kymmenenvuotta vanha, ja sängyssä jo huono nukkua, kun on mennut ihan lommoille nukkujien kohdalta. Ja lapsille pitäisi ostaa talvivaatteet (ostan Huutonetistä käytettynä, en ehdi kirppareilla kierrellä, ja sieltä löytyy niin satunnaisesti sitä vaatetta mitä tarvitaan).



Onneksi on vanhemmat, jotka toisinaan ostaa siis ihan uuttakin vaatetta lapsille (ei tarvitse käytettyä ostaa ja etsiä) esim. kengät ja ulkovaatteet nykyään aika kalliita!



Aina ollaan jotenkin saatu rahat riittämään, mutta tiukkaa välillä tekee. Säästöt meni viime vuonna rikkimenneeseen pesukoneeseen ja polkupyöriin lapsille (käytettynä ostettuihin)

Isovanhemmat ostavat välillä lapsille vaatteita, vievät silloin tällöin ulos syömään, ostavat jouluksi jotain ismopaa, esim. toivomani maton.





Mikään näistä asiosita ei ole sellaista, että elämämme olisi riippuvaista tästä avusta, mutta elintasomme voi jopa olla. Apu on kuitenkin sen verran suurta, että saan välillä vähän säästettyä rahaa, mikä ei muutoin olisi mahdollista.



Suurin apu on kuitnekin lastenhoitoapu, jota saamme, kun lapset sairastavat. Tällä voi olla jopa mittaamatonta arvoa, koska se mahdollistaa työelämävalintamme.



Rahaahan 60+ ikäisillä usein on ehkä enemmän kuin meillä tulee koskaan olemaan. Kun Suomenkin talous mataa yksityisen kulutuksen varassa, niin olisi aika kamalaa, jos suurten ikäluokkien rahat olisivat vain inflaation syötävänä eikä nuoriolla perhellä olisi varamaa reimoihin, vauva-lehden tilauksiin ja mitä täällä nyt mainostetaankin koko ajan.

Lahjoittavat sen verran mitä saa ilman veroja saa niin usein kuin voivat käytännössä. Kun ostimme asunnon lahjoittivat myös ylimääräistä, josta maksoin ihan laillisen lahjaveron. On olemassa myös vakuutusjuttuja, joita voi tehdä läheisilleen ja jolloin ei veroja mene. Itsekin olen yhden tällaisen saanut. Se ei tosin ollut vanhemmilleni ollenkaan hyvä sijoitus (arvo oli pudonnut roimasti siitä mitä itse maksoivat) vaikken maksanut siitä veroja.



Emme ole pyytäneet lahjoituksia emmekä niitä välttämättä tarvitsisi. Käymme itse töissä ja elelisimme kohtuullisesti muutenkin. Lahjoitukset ovat tehneet elämän helpommaksi, ei ole esimerkisi asuntolainaa. Omat vanhempani ovat eläneet säästeliäästi ja säästäneet ja sijoittaneet jo silloin kun olin lapsi minulle ja sisaruksilleni ja tämä pesämuna on kyllä helpottanut paljon tietäni (ei opintolainaa, asunnosta sain heti ison siivun maksettua kun hankin oman). Käyttävät kyllä tarvittaessa rahaa myös itseensä. Esimerkiksi ovat juuri rementoineet kotinsa oikein hienoksi. Heillä on pitkälti se tilanne, etteivät tarvitse niin paljon varallisuutta kun heillä on ja heille on itsestäänselvää.



Oma elämäni on varsin tavallista. Asun ison kaupungin edullisessa lähiössä halvassa asunnossa, olen autoton, en lentele lomille. Olen hyvinpärjäävä mutta suurella osalla suomalaisista ei taatusti ole mitään kadehtimisen syytä. Olen itse sitä mieltä, että verot tulee maksaa vaikkei aina huvittaisikaan ja siksi ei olisi tullut itselle mieleen ottaa isompaa lahjoitusta laittomasti ilman verojen maksua vastaan.

Mitenkäs on verojen laita? Verottomanahan saa antaa vain 3999,- kerran kolmessa vuodessa.

Vaikka maksaa synttärilahjaksi Lontoon matkan, ostaa uuden jääkaappipakastimen, ostaa lapselle vaatteita. Voi myös antaa käteistä suoraan käteen. Eikä tosiaankaan makseta veroja.

Taas näitä ajattelemattomia, "miksi nykyään" -kysymyksiä. Suomessa on aina toiset perineet ja toiset ei. Yhteiskunnalliset erot on tasoittuneet hurjasti eikä syntyperä enää ratkaise koko elämän suuntaa. Mitä pitäisi tehdä? Sosialisoida vanhojen ihmisten omaisuus kaikkien hyväksi? Juu, sehän se työmoraalia lisäisikin, kun mitään työstä ei saa hyötyä. Sitä kokeiltiin monissa maissa ja ei toiminut.

enemmän kahtia. Toisaalla on perheet, jotka perii satojatuhansia ja isovanhemmat jakelee tonneja käteisenä joka kuukausi toisaalla perheet, joissa ihmiset tekee läpi elämänsä kahtakin työtä eikä rahat siltikään riitä.

Vetää surulliseksi vaikken mikään kommunisti olekaan; jollain lailla vaan tämä yhteiskunta ei toimi -ei kansallisella eikä kansainvälisellä tasolla-. Olet joko riistäjä tai riistetty pelkästään syntymäperheesi perusteella ja luokkahypyt on vaikeita ellei mahdottomia.

Meillä toisen elossa oleva vanhempi ei sponssaa koskaan vaan käyttää rahat mieluummin omiin todella turhiinkin ostoihin. Ei muista lapsiamme mitenkään. Tililleen kyllä kerää rahaa, mutta ne tuskin meitä koskaan tulevat auttamaan. Asuu omistusasunnossa. Ei taloudellisia ongelmia.



Kun aikoinaan opiskelin (olin välillä todella ahtaalla) niin jouduin kaiken sen vähän mitä auttoi rahallisesti maksamaan takaisin. Onneksi asuu todella kaukana niin eipä tarvi auttaakaan kun ei hänkään meitä auta eikä varmaan auttaisi vaikka me autettaisiin esim. talon töissä. Pieniä lapsiamme ei edes puhelinsoitolla onnittele lahjoista puhumattakaan. Aikoinaan hoidin hänen talouttaan ilmaiseksi kun asuin lähempänä, enää en auta.



Toisen vanhemmat antavat syntymäpäivä- ja joulurahan lapsille, joilla ostetaan lapsille jotain, mutta se raha on aika pieni vain 50 euroa, harvoin 100 euroa. Muita lapsenlapsia ei ole eikä tulekaan kuin meidän lapset. Meillä lapsia kaksi. Isovanhemmat ovat keskituloisia, nyt eläkkeellä. Heitä autamme paljon kaikessa asioinnissa ja raskaissa töissä.



Kyllä minäkin mielelläni ottaisin vastaan tässä taloudellisessa tilanteessa apua isovanhemmilta, mutta kun en pyydä enkä saa niin yritän vaan pärjätä, tietävät kuitenkin tilanteemme.



Olen hyväksynyt sen, että en koskaan tule toimeen kuin juuri ja juuri kaiken sen opiskelun jälkeen mitä olen opiskellut ja vaikka töitä saisinkin kunhan nuorin on vanhempi. Olen opiskellut keskitasoa enemmän ja korkeamman tutkinnon työn ohessa.



Miehen tulot menevät elämiseen, mitään ei jää säästöön. Emme matkustele ulkomailla, emme harrasta, emme syö ulkona. Pelottaa kun lapset kasvaa ja täytyy maksaa harrastuksia ja muuta suurempaa. Sosiaalitukia emme saa. Eläminen on kallista, joillakin pienillä paikkakunnilla olisi halvempaa, mutta töitä tuskin siellä sitten olisi.



Emme saa myöskään lastenhoitoapua ja sen kanssa onkin sitten hieman mietintää kun on jokin tärkeä meno. Mihinkään teattereihin tai elokuviin emme ole pääseet neljään vuoteen, ainoastaan tapahtumiin, jonne ei ole kova pääsymaksu ja jonne voi lapset ottaa mukaan. Nytkin tililläni on vain 15,20 euroa.



Me vaan ollaan saatu tällaiset vanhemmat eikä olla hyvin toimeentulevia, mutta eipähän ole velvoitetta hoitaa sitten ketään kun itse eivät pärjää kun ei meitäkään auteta hädässä. Olkaa onnellisia te joilla vanhemmat haluaa ja jaksaa auttaa lasten hoidossa ja rahallisestikin. Kaikki sitä apua eivät saa.

joten kuusihenkinen perhe. Kyllähän siinä jo saa lahjoittaa, kun molemmat vanhemmat saavat antaa osansa kaikille. Eikä kaikkea tule tilille, vaan ihan rahana tai tavarana.

meidän laskuja (isoja). Esim. keittiö, ulkomaanmatkoja.

Ostavat lasten harrastusvälineet ja myös moottoriajoneuvot. Ovat myös maksaneet lasten mopokortit.

Noihin ei verottaja puutu, toisten laskuja saa maksaa vapaasti.

"ilmaista rahaa" vanhemmiltanne tai lapsille maksetaan harrastuksia tai matkailette isovanhempien piikkiin?

Saamme molemmat vanhemmiltamme tuon 4 tonnia/kolme vuotta. Samoin pojillemme on lahjoitettu nuo summat minun vanhempien puolelta. Toiset vaan ovat varakkaampia kuin toiset.