Miksi haluatte asua Suomessa? Tai olette valinneet Suomen asuinpaikaksenne?

suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja se että itse tietää miten asiat hoidetaan. Suomessa on tänäkin päivänä lähes kaikilla mahdollisuus saavuttaaa hyvä elämä, mutta joudumme kiinnittämään huomiota ja resurssseja katkaistaksemme huonon sosioekonomisen elämäntilanteen periytymisen huonompiosaisissa lapsiperheissä.



Suomi tuskin on maailman paras maa (mitkä ovat absoluuttiset mittarit kenenkin mielestä), mutta vuosia ulkomailla asuneena koen elämän täällä helpoksi ja turvalliseksi.

Miksi enemmistö ihmisistä jää synnyinmaahansa? Ulkomailla asuminen ei kiinnosta minua pätkän vertaa. En pidä suomea minään paratiisinä, täällä on paljon ärsyttäviä asioita, mutta tämä on kuitenkin koti.

joskus asuisin hetken muualla.



Kuitenkin yksinhuoltajana olen hyvin kiitollinen siitä, että minulla on täällä rakkaat ja läheiset ihmiset olemassa, joiden kanssa voin jakaa ilot ja surut.



Lapsella on täällä yksi maailman parhaista mahdollisuuksista käydä koulua. Hän voi vapaasti kulkea ulkona, ilman, että minun tarvitsee olla häntä aina viemässä (koska laki niin vaatii) tai tarvitsisi olla huolissaan siitä, että hänet kidnapataan (vaikka tuollainen KOtkantapus nyt sattuikin).



Täällä on vielä suhteellisen puhdas ilmasto, sitä tahdon lapsenikin hengittävän.



Minulla on myös täällä vakituinen työpaikka, jota en huonon kielitaitoni vuoksi usko muualla varmaan saavani.



Lisäksi minulla on kehitysvammainen sisko, joka tarvitsee paljon apuani, en tiedä pystyisinkö muuttamaan ainakaan pitkäksi ajaksi kauaksi hänestä:)

Mutta kyllä meillä on selkeät suunnitelmat mieheni kanssa. Jäädään eläkkeelle 45 vuotiaina kun laspet opiskelee omillaan ja silloin talvet asutaan muualla ja kesät Suomessa.

Ruotsissa ja Ranskassa. Jotenkin tuo Ruotsi vielä voi mennä, mutta ranskalainen kulttuuri iski vasten kasvoja joka käänteessä. Kyllä sitä on helpompi elellä sellaisessa ympäristössä, jossa tuntee pärjäävänsä, jossa pääsee vaikuttamaan asioihin omalla kielellään, jossa saa itselleen tukiverkoston ja jossa voi elää miettimättä joka asiaa erikseen, onko se ylipäätään mahdollista.



Mutta jännä oli, että niihinkin asuinmaihin syntyi rakkautta, sellaista pientä isänmaallisuutta ja tunsi sen maan kuuluvan myös itselleen. Nyt mulla on kolme kotimaata, joita kaikkia pystyy enemmän tai vähemmän kaipaamaankin. Toki yksi ylitse muiden on oma synnyinmaa Suomi.

suomalaiselle. Täällä on työ, sukulaiset, ystävät ja lasten elämä. Pitäisikö repiä lapset irti juuriltaan, vieraan kielen pariin, irti ystävistään, opettajistaan ja mummuista, josko jossain muualla olisi meistä paremmin? En jaksa. Voisin asua muualla, jos ei olisi lapsia, mutta viimeistään lapset on jämäyttäneet paikalleen!

Miksikö haluan asua Suomessa? No kun Hong Kongista, Kiotosta, Tokiosta, Pariisista tai Cambridgesta olisi ollut liian pitkä työmatka Helsinkiin.



En minä ole kokenut Suomessa asumista mitenkään surkeana näihin muihin verrattuna mutta en kyllä myöskään ole mitenkään "sitoutunut" asumaan täällä loppuelämääni, jos jotain sopivaa työtä tai vielä opiskeluakin tulee muualla tarjolle.

1. Lapseni asuu täällä. Häntä en hylkää, en uskalla muutta ulkomaille kahdestaan kanssaan eikä isänsä kyllä päästäisikään.

2. Äitini asuu täällä. Hän on samalla ainoa ystäväni.

3. Mieheni asuu täällä eikä suostu muuttamaan pois. Uutta miestä ei mun sosiaalisilla taidoilla löydy.



Muuten en todellakaan halua ja muuttaisin heti pois jos vain pääsisin. Asia jota elämässäni eniten kadun on se etten häipynyt kun vielä joku mahdollisuus oli.

Olen niin ...tanan nysväri, etten pärjää muualla yhtä hyvin. Täällä on töitä ja perhe. Haaveilin kyllä kauan muualla elämisestä, mutta itsevarmuus ei riittänyt. Kelpasko selitys?

Helpompaahan se on jäädä kotimaahansa kuin lähteä pois. Kotimaassa on verkostot valmiina, ne ovat varsinkin lapsiperheelle tärkeitä. Ei mua ainakaan tässä tilanteessa kiinnostaisi lähteä jonnekin kauas, kun täällä saa esim. apua lastenhoitoon.



Oon kyllä asunut kahdesti elämässäni ulkomailla, joten ei se ajatuksena mahdoton ole, hankala kylläkin.

-Suomessa on pääasiassa asiat hyvin.

-Suomi on myös maantieteellisesti mitä parhain paikka asua. Ei isoja mysrkyjä, ei maanjäristyksiä, ei vaarallisia eläimiä, kaunis ja runsas luonto.



Ainoa negatiivinen asia Suomessa on, että pienen populaation vuoksi puuttuu isot kansainväliset kauppaketjut.

Asun Suomessa siksi, että voin asua Turussa. Muista Suomen kaupungeista Helsinki kelpaa. Jos pitäisi muuttaa jonnekin kauas maaseudulle sisämaahan, niin muuttaisin kyllä pois.

Rakkaus erääseen toiseen kulttuuriin ja sen kieleen on olemassa, mutta äidinkieleen ja omaan kulttuuriin on suurin rakkaus. Missään ei oikein voi elää modernisti yhtä aikaa villin luonnon keskellä ja meren äärellä, kuin pääkaupungissamme. Siksi Suomi, siksi Helsinki. Ja tietty elämäni rakkaus ja puoliso löytyi Suomesta.

Siksi että muualla olen mamu.

Lisäksi näin perheellisenä arvostan sitä, että lapsilla ovat mummut, papat, serkut ja muu suku lähistöllä. Skype-kontaktit kun eivät korvaa arjen yhdessäoloa.

suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja se että itse tietää miten asiat hoidetaan. Suomessa on tänäkin päivänä lähes kaikilla mahdollisuus saavuttaaa hyvä elämä, mutta joudumme kiinnittämään huomiota ja resurssseja katkaistaksemme huonon sosioekonomisen elämäntilanteen periytymisen huonompiosaisissa lapsiperheissä. Suomi tuskin on maailman paras maa (mitkä ovat absoluuttiset mittarit kenenkin mielestä), mutta vuosia ulkomailla asuneena koen elämän täällä helpoksi ja turvalliseksi.