Minkä ammatin edustajat on mukavimpia kavereina?

Tunnen akateemisten ihmisten lisäksi paljon ns. duunareita. Matalampi koulutus ei todellakaan vie pois kiinnostusta esim. yhteiskuntaan ja historiaan.

Akateemiselle voi olla yllätys miten paljon moni tietää ilman muodollista koulutusta.



Oli koulutus mikä hyvänsä, niin joustamattomuus, päällekäyvyys ja ylenkatse tekevät kaverisuhteista hankalia.

Ei kyse ollutkaan siitä, että mitä duunarilla ja mitä taas akateemisella jo on ja mitä ei ole, siis materiaa taikka lapsia. Ei se kerro onko ihminen minusta kiinnostavaa seuraa. MINUN tuttavapiirissäni vain sattuu olemaan niin, että ne peruskoulupohjaiset pelkän elämänkoulun käyneet taikka amiksesta valmistuneet vain ovat luonteeltaan, käytökseltään taikka arvoiltaan sellaisia, joiden kanssa ei ole oikein mukavaa tai kiinnostavaa viettää aikaa (pakko kuitenkin on, koska osa on sukulaisia ja osa ystävien puolisoita). Toimeen tullaan ja ystävällisiä ollaan aina kun kohdataan, sellaista small talkiahan se on.



Mutta kyllä minä mielessäni kummeksun elämäntyyliä, käytöstä, tekemisiä jne. ja en pidä sitä tavoiteltavana tai sellaisena, mitä itse harrastan. Minusta vaan se on niin toivottoman junttia ja sivistymättömyys loistaa joka keskustelussa läpi (he vastaavasti varmaan voisivat sanoa samaa minusta). En jaksa jauhaa maahanmuuttajista, pukeutua suomenleijonaan ja kultakäätyihin, vetää röökiä kaksin käsin, käydä aikuisiällä ryyppäämässä perskännejä harvase vkoloppu, jauhaa lätkästä, rassata autoja, istua sohvalla ja raapia haaroväliä pleikkaa pelaten jne. Kiroilua inhoan myös. Ja tätä minä näen kaveripiirissä niiden taholta, jotka eivät ole kovinkaan korkeasti koulutettuja (sattumaa vai ei, sitä en tiedä, monta heitä kuitenkin on).



Itseäni kiinnostaa hyvät keskustelut ilman uhoamista, matkailu historiallisempiin kohteisiin taikka sellaisiin, mihin turismi ja länsimaisten känniläisten rantakapakat eivät vielä ole pesiytyneet pahasti, hyvä ruoka (muukin kuin grilliltä), sisustus, vapaaehtoistyö, oma työni ja sen kehittäminen ja uran nousujohteisuus (palkka ei niinkään tärkeää tässä vaikka kohtalaisen iso onkin), ulkomaisten ystävien kanssa yhteydenpito, laskettelu ja muut harrastukset. Kukaan näistä tuntemistani amiksista ei jaa samanlaista kiinnostusta näihin asioihin, harmi kyllä.



Ja tarkennuksena vielä, meillä tuttavapiriissä: putkimies, sähköasentaja, lasten ohjaaja, mikä lie yleismies , kokkeja (2), grillityöntekijä, taksikuskeja (2), tarjoilija (2) ja kampaaja.

Inhokit:



Tarjoilijat ja ravintola alalla työskentelevät. Kokeissa on kyllä joskus joitakin helmiäkin. Matkaoppaat sun muut omaa itsetuntoaan toisten heikkouksilla pönkittävät tyypit.

Amisvammaiset yksilöt kuten raksa/ autonkorjaajat. Näistäkin löytyy joskus helmiä, jotka ovatkin sitten pärjänneet työssään hyvin ja osaavat olla mukavia.



Tykkään:



Yllättävää kyllä, kaupan kassoilla on joskus ihan kivoja tyyppejä.

Akateemiset on yleensä kivoja. Hoiva-alalla on myös hyvää porukkaa. Jotkut sairaanhoitajat on mukavia. Lähärit yleensä harvemmin.

Lääkäreitä pidettiin mukavina 7 vastauksessa, ei tykätty kahdessa. (7/9 = 78% arvioista positiivisia)



Hoitajia pidettiin mukavina kahdessa vastauksessa, ei tykätty viidessä. (2/7 = 29% arvioista positiivisia)



ei ap

Meidän kavereista, sukulaisista ja tutuista mukavia ovat erityisesti:



- opettajat (eri opintoasteilla työskenteleviä)

- lääkärit

- puhelinmyyjä

- suuhygienisti

- omaa yritystä pitävät, näitä on useampia ja alat vaihtelee ihan laidasta laitaan



Ärsyttäviä, tyhmiä, huonoa seuraa:



- tarjoilija, viinaanmenevä liian kanssa

- sairaanhoitajat, molemmat tuntemani aivan kamalia tosikkoja ja tärkeilijöitä

- lähihoitaja, tyhmä

- terkkari (neuvola), pätijä

- maalari, pätijä, viinaan menevä

- poliisi, tosikko, pätijä

- kemisti, ei mitään maalaisjärkeä, itsekäs

- juristit, molemmat ilkeitä ja minusta hiukan väheksyvät esim. vähävaraisempia

- kotiäidit, stressaantuneita ja potevat huonoa omatuntoa kaikesta, liian pienet piirit?



Niin ja itse olen vakuutusalalla. Olisi muuten mukava kuulla arvostelujen perään henkilön omakin ammatti :)

Akateemiselle voi olla yllätys miten paljon moni tietää ilman muodollista koulutusta.

mutta näiden "tietäjien" ongelma voi akateemisesta näkökulmasta käsin olla se, että uskotaan heti ensimmäiseen hyvällä retoriikalla tuotettuun esitykseen, jossa "faktat" ovat ainakin näennäisesti kunnossa. Eli en ajattele, etteikö kouluttamaton voisi olla lukenut, mutta on myös mahdollista, että kouluttamaton ei ole kovin kriittinen lukemaansa kohtaan.

Akateemiselle voi olla yllätys miten paljon moni tietää ilman muodollista koulutusta.

mutta näiden "tietäjien" ongelma voi akateemisesta näkökulmasta käsin olla se, että uskotaan heti ensimmäiseen hyvällä retoriikalla tuotettuun esitykseen, jossa "faktat" ovat ainakin näennäisesti kunnossa. Eli en ajattele, etteikö kouluttamaton voisi olla lukenut, mutta on myös mahdollista, että kouluttamaton ei ole kovin kriittinen lukemaansa kohtaan.

Mukavia:

- yrittäjät

- kokki

- luokanope

- palkanlaskija

- rakennusmestari

- diplomi-insinööri

- parturi-kampaaja

- joku metallimies

- huoltomies



En niin mukavia

- lääkäri (tosikko!)

- lähihoitaja (vanhustenhoito)

- koulunkäynninohjaaja (ADHD itsekin)

- hammaslääkäri

- liikunnanope (ihan liian tiukkis)

- Alkon myyjä

- vaatekaupan myyjä

Mukavia on niin paljon. Pahimpia ovat jotkut toimistotädit, liian tosikkoja ja pilkunviilaajia.

Kamalimpia ei montaa ole, mutta tässäpä ne joiden kanssa en tule yhtään juttuun:



- hammaslääkäri (ei mitään empatiakykyä)

- terveydenhoitaja!!! (ihme tarve koko ajan tuoda ammattiaan ja terveysalan asiantuntemustaan esille, särähtää vielä erityisesti korvaan kun puolisoni on lääkäri ja ei todellakana koe tarpeelliseksi tuoda ammattiaan julki millään tavalla, monet tämän naisen laukomat "faktat" on myös aika erikoisia, ei ihan lääkäripiireissä ehkä allekirjoitettuja...tunnen myös toisen th:n, samoja piirteitä havaittavissa mutta ei ihan näin paha kun tämä ensimmäinen)

- lasten kerho-ohjaaja (hyppii vanhempien silmille, on niiiiiiin kasvatusalan ammattilaista että...)



Kivoja onkin sitten paljon enemmän:



- lääkäreitä (näitä nyt on paljon kun mies kerran alaa on opiskellut ja monet kaverit sieltä löytyneet)

- myyjiä (eri aloilta)

- opettajia (eri aloilta)

- toimintaterapeutti

- puheterapeutti

- puutarhuri

- talkkari

- autonkorjaaja

- arkkitehti

- rakennusinsinööri

- paljon muitakin mutta ei nyt tule heti lähipiiristä mieleen :)

Akateemiselle voi olla yllätys miten paljon moni tietää ilman muodollista koulutusta.

mutta näiden "tietäjien" ongelma voi akateemisesta näkökulmasta käsin olla se, että uskotaan heti ensimmäiseen hyvällä retoriikalla tuotettuun esitykseen, jossa "faktat" ovat ainakin näennäisesti kunnossa. Eli en ajattele, etteikö kouluttamaton voisi olla lukenut, mutta on myös mahdollista, että kouluttamaton ei ole kovin kriittinen lukemaansa kohtaan.

Kriittisyyttä oppii muuallakin kuin yliopistossa. Joskus opiskelu estää "näkemästä metsää puilta".

Lääkäreitä pidettiin mukavina 7 vastauksessa, ei tykätty kahdessa. (7/9 = 78% arvioista positiivisia)

Hoitajia pidettiin mukavina kahdessa vastauksessa, ei tykätty viidessä. (2/7 = 29% arvioista positiivisia)

ei ap

Olen itse LK, mutta viihdyn paremmin muiden alojen ihmisten parissa. Harvemmin viihdyn sosiaali- ja terveysalan ihmisten kanssa vapaa-ajalla.

Mukavia: juristit, rekrytoinnin väki, myynti- ja asiakaspalveluhenkilöt, opettajat, mainostoimistoihmiset



Ikävimpiä: hoitohenkilökunta (katkeria, väsyneitä ja martyyreitä), insinöörit (kaavoihinsa kangistuneita) ja musiikki-ihmiset (omassa musadiggailun maailmassa liian tiiviisti)

Kivaa porukkaa on mun kokemuksen mukaan kampaajat, luokanopet, monet myyjät ja ne lääkärit, jotka tunnen. En tiedä onko se vaan se,että aloille olisi esim. hakeutunut keskimääräistä sosiaalisempaa, puheliaampaa ja rennompaa porukkaa ja siksi porukkaan on helppo tutustua ja jutunaiheita löytyy.



Pari tuttua on sairaanhoitajia ja en vain oikein tahdo jaksaa sitä narinaa työstä. kun haukkuvat itse omaa alaansa, mutta eivät kuitenkaan sitten vaihda. Tyypillisiä naisia, selän takana puhuvat ja marmatettavaa löytyy. Ei aina oikein jaksaisi kuunnella :-/ Kaverini vaimo on fyssari ja vähän on luonteeltaan saman tyyppinen. Tosi kova stressaamaan ja pikkutarkka. Hakeutuuko hoitoalalle sitten jotenki stressaavaa väkeä, vai alako heistä tekee niin hermostuvia ja äkäisiäkin? Kun tuntuu, että tässäkin ketjussa TOSI monella on vastaavia kokemuksia. Ei kai se enää sattumaakaan voi oikein olla. Eipä ole ennen tullut puheeksi kenenekään kanssa, joten mielenkiintoista oli lueskella tätä listaa muilta. Tosin oma ala ei ihan top5 suosikeista löytynyt ;-)

Keskustelussa on yllättänyt se, että lääkärit ovat hyvin pidettyjä, mutta hoitajat eivät.



Lääkärin työssä on ehkä enemmmän tunnetta että voi vaikuttaa itse omaan työhönsä ja palkka on ainakin kohtuullinen. Työ on silti kuormittavaa, ja työuupumus yleistä. Tämä vaihtelee toki erikoisaloittain. Kyynistyminen, ärtymys ja kovat vaatimukset eivät ole helppoja asioita yksityiselämässä. Masennus ja avioerot eivät ole harvinaisia asioita.

Aika hyvin lääkäreillä silti menee ystävyyssuhteissa kun niin tyytyväisiä ollaan.

Olin jo vastaamassa, että ärsyttäviä ovat puhelinmyyjät ja kelan tädit, mutta huomasinkin, että kysyttiin ammatin edustajia kavereina. no en tunne edellisistä henkilökohtaisesti ketään, joten se siitä.



Parhaista kavereista tai kaveripariskunnista löytyy mm. valokuvaaja, luokanopettajia pari, pappi, lääkäreitä pari, veturinkuljettaja, palomies, kätilö ja ammattiurheilija. Kaikki mukavia, mutta en tiedä miten se ammatti nyt siihen liittyy.



Onhan sitten tullut oltua tekemisissä niiden inhottavienkin kanssa ja sieltä löytyy niin ikään opettaja (tosin amk), pitopalvelun omistajapariskunta, sairaanhoitaja, laulunopettaja, autokaupan pomo, vuokrafirman pomo. Varmaan on muitakin, mutta nää nyt käy hermoille aina kun nähdään :(