Lue keskustelun säännöt.
Mikä mussa on vialla, kun en jaksaisi ystävieni ongelmia?
29.09.2012 |
Taas FB:ssa yksi vinkuu tuossa että hänellä on masentunut olo. En jaksa, tekisi mieli häipyä linjoilta vähin äänin! Mutta en kehtaa...teoriassa tahtoisin olla tukena, mutta en oikein keksi mitään sanottavaa. "Ikävä kuulla", "niinkö?", "harmi!" jne. tipahtelevat kommenteiksi korkeintaan.
Olenko tunnevammainen ja empatiakyvytön narsisti? Nyt tuo ystävä kirjoitti että kokee olonsa yksinäiseksi ja minua alkoi jo ärsyttää, kun pilaa hyvän fiilikseni tuolla marinallaan.
Kommentit (5)
Mutta nytkin kyseessä on tyyppi, joka pitkäaikaistyöttömyydestä hyppäsi työelämään ja itkee mulle väsymystään, yksinäisyyttä jne. vaikka sillä on asiat paremmin kuin vuosiin. Selitin jo pariinkin otteeseen että tietenkin on väsynyt kun työ uuvuttaa ja että kannattaa levätä jne., mutta marisee tuossa vain. :( Aaarrgggh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku ei pyöri sinun ympärilläsi tai sinun täytyisi antaa jotain, niin se ei ole sinusta ollenkaan kivaa. Parempi sinusta olisi, jos ystäväsi omistautuisivat sinun viihdyttämiseen.
Ja ne murheetkin on ok silloin tällöin sopivina annoksina...mutta kun puheet pyörii aina vaan samoissa jutuissa prkle. Haluaisin käydä esim. leffassa tai kahvilla ilman että pitää aina vääntää noita samoja, raskaita aiheita. Eikö ole olemassa ihmisiä, jotka osaavat keskustella muustakin kuin negatiivisista jutuista??
. Eikö ole olemassa ihmisiä, jotka osaavat keskustella muustakin kuin negatiivisista jutuista??
Satut vaan kuulumaan niihin kuoliaaksi-ymmärtäjiin, joille kaikki aina kaataa ongelmansa. Sellaiset ihmiset vaan vetää magneetin lailla puoleensa marisijoita. Ei sille mahda mitään.
Mutta se, että et enää kaipaa marisijoita on jo tervehtymisen merkki. Kun pääset paremmin balanssiin itsesi kanssa, rupeat löytämään niitä ihmisiä, joilla myös on elämä balanssissa.
Miten sulle on sattunutkin marisijakavereita? Ei mulla ole sellaisia, enkä kyllä sellaisia jaksaisi minäkään.
Ei se valittaminen ole muuta kuin säälin kerjäämistä ja se estää kyseistä valittajaa muuttumasta ja ottamasta vastuuta omasta elämästään.