Perjantain haaveiluketju! Haaveilen muutosta Italiaan!

, maisterin tutkinnosta ja psykologin pätevyydestä.



Sekä siitä että mieheni olisi terve.

ettei olisi muilla mailla:)

se ulkomaille viedään.

tiedän

Olisi joku, jonka kylkeen käpertyä harmaina iltoina katsomaan salkkareita ja syömään Saarioisen eineksiä. :D



No ei, en oikeasti söisi mitään eineksiä. Muuten olisi kyllä ihanaa, jos elämässä olisi edes joskus rakkautta ja romantiikkaa. Jotain oikeasti tapahtuisi, eikä vain sitä ainaista haaveilua.

Mä haluan tietää, mitä se "karu italialainen arki" on?

etuoikeutulla joukolla on missä tahansa maassa hyvät oltavat, siihen sarjaan kuulun itsekin ja voin valita asuinpaikkani vapaasti, ja silloin myös toki eteläisempien leveysasteiden ilmasto lyö Suomen pitkän talven. Italissa on monia hyviä asioita, mutta tavallisen tallaajan näkökulmasta voi vain todeta, että jos et ole ko. maassa ulkomaankomennuksella, muuten tavallisista varakkaampi & hyvätuloinen, omaat hyvän suhdeverkoston ja riippumaton yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja paikallisen byrokratian ulottumattomissa, on edessä paljon esteitä dolce vitan saavuttamiseksi. Eli se mitä Sulzanon mamma täällä hehkuttaa, ei ole todellinen arki eikä hänkään ole kyseissä maassa vielä kovin kauaa asunut. ;)

Kannattaa siis mennä opintomatkalle ja kokeilla millaista makea, suloinen elämä oikeastaan on. Se on paljon kompromisseja ja hyvin paljon muuta.

Pointtina olikin se henkinen ilmapiiri, ja se että esimerkiksi Italiassa on a) aurinkoa ja b) kahvilakulttuuria. Toisin kuin Suomessa.

Henkisen ilmapiirin allekirjoitan minäkin, täällä koko elämänasenne on erilainen kuin Suomessa. Sen joko tuntee omakseen tai sitten ei... Mutta en välttämättä pitäisi "kahvilakulttuurina" tätä, että hilpaistaan seisten espressot naamariin. :D (Kahvi on täällä kyllä laadultaan parempaa, mutta muuten minusta Suomessa (ainakin Helsingissä) on jopa parempi "kahvilakulttuuri" kuin täällä, ne on sitten ne aperitiivit, jotka juodaan ihan rauhassa illan hämärtyessä piazzan reunalla, mutustellen jotain pientä mukavaa ja tästä minäkin tykkään kovasti.)

Tällä hetkellä minä haaveilen raskaudesta. Omasta suomalais-italialaisesta perheestä.

Ja joku ei vielä tajua, että ääkköset ei tarkoita ettei olisi muilla mailla:)

Eräällä toisella palstalla yksi vahingoniloinen alkoi väittää, kun olimme ulkomailla, että koska tekstissäni on ääkkösiä, olemme oikeasti Suomessa ja juttu on siis trolli. Sillä palstalla vaan näkyi ip:t joka viestin alalaidassa ja joku sitten kehotti tyyppiä käyttämään ip:n paikannuspalvelua netissä ja sitten se vasta uskoi että ei olla Suomessa joo.

Eli se mitä Sulzanon mamma täällä hehkuttaa, ei ole todellinen arki eikä hänkään ole kyseissä maassa vielä kovin kauaa asunut. ;)

Kannattaa siis mennä opintomatkalle ja kokeilla millaista makea, suloinen elämä oikeastaan on. Se on paljon kompromisseja ja hyvin paljon muuta.

kuten luultavasti kahden suuryrityksessä työskentelevän IT-asiantuntijan perhe on. Noissa hommissa tulot on Italiassa yleensä jopa Suomea suuremmat ja koska keskipalkat muuten on pienemmät ja hinnat alemmat, elintasoero voi olla huomattava Italian hyväksi.

Mutta olen sitä mieltä että mihinkään hanttihommiin ei Italiaan edes kannata lähteä. Olen itse ollut aikoinaan nuorena seikkailumielessä, tein Roomassa hotellisiivous- ja muuta paskaduunia, ja kyllä se menee kun on nuori ja tilapäisesti, mutta kyllä minusta Italiassa pieni- ja keskituloisen osa on huomattavasti huonompi kuin Suomessa, eikä sellaisten kannata sinne kovin valtavasti hinkua, ellei sitten rakkauden perässä ole menossa tai ole muuten sinne siteitä. Jää siinä kahvilakulttuuritkin koluamatta jos kaikki tulot menee asumiseen ja välttämättömyyksiin kuten ruokaan.

kuulostaa juuri minulle sopivasta elämäntyylistä.



Juuri nyt haaveeni on hieman käytännönläheisempi: toivoisin, että mäntti kollega häviäisi jonnekin muualle töihin minua rasittamasta.

Olen aloittanut työssäkäynnin jo kesäisin 15-vuotiaana, ja ollut aina vakituisessa työssä valmistumiseni jälkeen. Olisi tosi kiva päästä eläkkeelle jo vaikka 55-vuotiaana, olla vielä hyvässä kunnossa ja saada kerrankin nauttia ajasta kun ei tarvitsisi aamuisin lähteä töihin.



Onneksi tämä on minun alallani mahdollista ja yritän tehdä taloudellisia suunnitelmia että pystyisin sen toteuttamaan.

Mä en jotenkaan jaksa tätä enää.

En koe olevani sielultani suomalainen. En viihdy täällä harmaassa ja pimeässä, kaipaan aurinkoa, väriä ja elämää. Sitä kun istutaan piazzalla arki-iltana kahvikupposen ääressä, lapset potkivat palloa ja ehkäpä katusoittaja viihdyttää viulullaan. Suomessa kaikki kiiruhtavat töiden jälkeen sinne elementtitaloihinsa telkkarin ääreen, syömään saarioisten valmismaksalaatikkoa. Viinilasia ei voi nauttia arkisin, koska se on alkoholismia ja viinalla läträämistä. Töihin ei voi pukeutua kuin farkkuihin ja maripaitaan, koska muuten yrittää peittää epäpätevyyttään vaatteilla. Ihmiset eivät koskaan puhu mistään henkevistä, taiteesta, filosofiasta tai historiasta.

Plääh.

Et ole ainoa. Alleviivaan joka lauseen ja vielä välimerkitkin ja komppaan niitä kaikkia; tiedän just niin mistä puhut!!!!

En koe olevani sielultani suomalainen. En viihdy täällä harmaassa ja pimeässä, kaipaan aurinkoa, väriä ja elämää. Sitä kun istutaan piazzalla arki-iltana kahvikupposen ääressä, lapset potkivat palloa ja ehkäpä katusoittaja viihdyttää viulullaan. Suomessa kaikki kiiruhtavat töiden jälkeen sinne elementtitaloihinsa telkkarin ääreen, syömään saarioisten valmismaksalaatikkoa. Viinilasia ei voi nauttia arkisin, koska se on alkoholismia ja viinalla läträämistä. Töihin ei voi pukeutua kuin farkkuihin ja maripaitaan, koska muuten yrittää peittää epäpätevyyttään vaatteilla. Ihmiset eivät koskaan puhu mistään henkevistä, taiteesta, filosofiasta tai historiasta.

Plääh.

Olet tutustunut vääriin suomalaisiin.

nyt vain jos murskaan kuvitelmasi ap, mutta moni kakku päältä kaunis. Karu arki vaan on toisenlainen. :) Kannattaa käydä Italiassa opintomatkalla ja kokeillla.

nyt vain jos murskaan kuvitelmasi ap, mutta moni kakku päältä kaunis. Karu arki vaan on toisenlainen. :) Kannattaa käydä Italiassa opintomatkalla ja kokeillla.

Nuo mielikuvat on selvästi tulleet jostain elokuvista tai viikon kestäneeltä Italian lomalta.

Kyllä Suomessakin voi elää sellaista elämää kuin haluaa. Ei mikään estä rakentamasta italialaistyylistä taloa ja käyttämästä korkkareita ja muutenkin naisellisia vaatteita.

Itekin käytän aina esim. korkkareita ja pakko myöntää että tennareissa ja farkuissa vastaantulevat naiset katsoo päästä varpaisiin, muttei se silti estä mua tekemästä niin.

Itekin käytän aina esim. korkkareita ja pakko myöntää että tennareissa ja farkuissa vastaantulevat naiset katsoo päästä varpaisiin, muttei se silti estä mua tekemästä niin.

Suomalainen nainen ehkä katsoo kanssasisartaan hieman ällistyneenä, että miten joku jaksaa nähdä vaivan pukeutua aina viimeisen päälle. Lähtökohta on kuitenkin käytännönläheinen. Italialaiskollega katsoo toista naista aina potentiaalisena miehennielijänä. Kamppailu on aika veristä. ;)

Pätee siis aina, ole oma itsesi ja elä kuten haluat, äläkä kuluta energiaa pohtimalla mitä muut miettivät.

nyt vain jos murskaan kuvitelmasi ap, mutta moni kakku päältä kaunis. Karu arki vaan on toisenlainen. :) Kannattaa käydä Italiassa opintomatkalla ja kokeillla.

Haluaisin vaan niin kovasti takaisin.

En tiedä saanko koskaan miestä saati lapsia... no, haaveita vaan... oisi ihanaa jos saisi monta lasta ja vois olla ainakan siihen asti et nuorin menee eskariin, kotona.

rakastan kodinhoitoaki, siivous on parasta ajanvietettä musta. Joten ois mulle täydellistä..



ku ny edes mieen löytäisi.



että sellaset haaveet 21 vuotiaalla.

Ja tämä haave todennäköisesti toteutuukin miehen työkomennuksen vuoksi lähitulevaisuudessa.



Sitten olenkin taas hieman fiksumpi ja osaan arvostaa eri asioita.

siitä että laihtuisin, ja nämä kaikki kivut loppuisivat, että olisin terve.

Haaveilen myös siitä että löytäisimme perheellemme täydellisen kodin, niin halvalla että rahat riittäisivät siihen.

nyt vain jos murskaan kuvitelmasi ap, mutta moni kakku päältä kaunis. Karu arki vaan on toisenlainen. :) Kannattaa käydä Italiassa opintomatkalla ja kokeillla.

Nuo mielikuvat on selvästi tulleet jostain elokuvista tai viikon kestäneeltä Italian lomalta.

Kyllä Suomessakin voi elää sellaista elämää kuin haluaa. Ei mikään estä rakentamasta italialaistyylistä taloa ja käyttämästä korkkareita ja muutenkin naisellisia vaatteita.

Itekin käytän aina esim. korkkareita ja pakko myöntää että tennareissa ja farkuissa vastaantulevat naiset katsoo päästä varpaisiin, muttei se silti estä mua tekemästä niin.

Miten saadaan lisää aurinkoa? Ja miten muutat keskikokoisesta suomalaiskaupungista, sen matkahuollosta, citymarketista ja laatikktaloista ihanan vanhan kaupungin pittoreskeine pikkukujineen? Missä Suomen kaupungissa on piazzoja, joilla ei spurgut kuseksi nurkille? Missä?