Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nautit ilkeydestä?
27.09.2012 |
Kaikki te nimitteöijät, sättijät, haukkujat, juoruajat ja kiusaajat, miksi harrastatte em. asioita? Tuleeko teille hyvä mieli jollain tavalla asiasta? Tuleeko hyvä mieli itse teosta vai vasta kohteen reaktiosta, esim, itkuun purskahtamisesta? Onko jokin muu reaktio parempi?
Olen aina ajatellut että ilkeys on sellaisten ihmisten ominaisuus joilla on hyvä itsetunto. Perustan väitteeni siihen että minulla on huono itsetunto ja siksi tuntuisi pahalta jos satuttaisin toista kun itse tiedän miten ikävältä sellainen tuntuu. Pitääkö tämä mielestänne paikkansa?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä osaa toimia toisin. Vaikka apua on haettu. Ei voi mitään :(
Syitä on monia: mielenterveysongelmat, kotoa opitut mallit, persoonallisuushäiriöt, ilkeys toimii myös puolustuskeinona kun kiusattu alkaa itse kiusaamaan.
Minäkin haluan kuulla vastauksen tähän!
Terveisin koulukiusattu & työpaikkakiusattu liian kiltti ihminen.
Minäkin haluan kuulla vastauksen tähän! Terveisin koulukiusattu & työpaikkakiusattu liian kiltti ihminen.
Lupaan että sun käy lopulta hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Et varsinaisesti vittumaiselta. Tuo on vain ja ainoastaan tyhmän ihmisen käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Et varsinaisesti vittumaiselta. Tuo on vain ja ainoastaan tyhmän ihmisen käytöstä.
Onneksi kaikilla on oikeus mielipiteeseen. :)
Silti puolustaudun sen verran, että jos käytät sanaa "tyhmä" synonyymina sanalle "vähä-älyinen", niin siinä tapauksessa olet väärässä. Ja vähä- älyisenkin määritelmä on niin epämääräinen. Älykkyyttä on erittäin hankala mitata ja arvioida.
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Mun mielestä täytät ilkeän kriteerit jos tykkäät kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi ja naurettaviksi. Toisaalta vaikutat sekavalta ja vähän pihalla olevalta kun kumminkin "pahasti loukkaaminen" kaduttaa. Tiedätkö itsekään mitä ajattelet ja mistä tykkäät? Kadut sammakoita mutta tykkäät kun muille tulee huono fiilis? Koita päättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Mun mielestä täytät ilkeän kriteerit jos tykkäät kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi ja naurettaviksi. Toisaalta vaikutat sekavalta ja vähän pihalla olevalta kun kumminkin "pahasti loukkaaminen" kaduttaa. Tiedätkö itsekään mitä ajattelet ja mistä tykkäät? Kadut sammakoita mutta tykkäät kun muille tulee huono fiilis? Koita päättää?
Siis annan esimerkkiä. Joku ihminen on kirjoittanut vaikkapa sanan "touch" väärin ja hänen hupparinsa selkämyksessä lukee "Don't tatch". Tällöin yleensä mainitsen virheestä tyyliin "Hyvä englanti", tai muulla tavalla. Kyseinen tyyppi luultavasti tuntee olonsa hieman tyhmäksi ja nolostuu.
Sitten tilanne jota kadun. Joku päivittelee sitä, ettei löydä tarpeeksi isoja farkkuja normaaleista kaupoista. Ajattelemattomasti sitten töksäytän "No eipä kyllä oo ihme". Ja koska melko varmasti loukkaisin kyseistä henkilöä aika pahasti, niin katuisin. Ja tämä nimenomaan olisi niitä tilanteita jossa en vain osaa pitää turpaani kiinni, vaan puhun ennen kuin edes tajuan sitä.
Siis annan esimerkkiä. Joku ihminen on kirjoittanut vaikkapa sanan "touch" väärin ja hänen hupparinsa selkämyksessä lukee "Don't tatch". Tällöin yleensä mainitsen virheestä tyyliin "Hyvä englanti", tai muulla tavalla. Kyseinen tyyppi luultavasti tuntee olonsa hieman tyhmäksi ja nolostuu.
Mutta kuitenkin nautit tuosta tilanteesta. En arvosta ihan hirveästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset naiset ovat MASENTAVIA ihmisiä! Juoruavia ämmiä, jotka katsovat oikeudekseen mittailla jokaista ja vieläpä julkeasti, puhuvat paskaa minkä ehtivät, ja kaikki hyvä ja menestyksekäs mitä joku elämässä saavuttaa, pyritään LYTTÄÄMÄÄN JA MOLLAAMAAN TÄYSIN.
Suomalaiset naiset on yksiä vitun ämmiä. Ihmekään että miehetkin ovat niin ahdistuneita.
lehmä on hieno eläin. Olet sontakasa. Just tollanen 'muka hauska' omasta mielestään. Kaikkien muiden mielestä 'oh god, taas toi harppu tulee, varautukaa..'Kaikki pyörittelevät silmiään selkäsi takana. Luulet olevasi noheva, kun kukaan ei sano koskaan vastaan, mutta totuus on se ettei kukaan ole samanlainen sonta kuin sinä. Usko pois, just siten susta ajatellaan.
Sitä on hankala sanoa... Ehkä koska saan toteuttaa itseäni minulle luontaisella tavalla? Vaikka en kyllä tiedä täytänkö ilkeän kriteereitä. Irvailen ja vittuilen, mutta tiedän kyllä mikä menee yli. Esim tykkään kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi tai naurettaviksi, mutten halua kunnolla pahoittaa kenenkään mieltä. Ne sammakotkin jotka suusta lentää on yleensä tahattomia ja kadun niitä heti, jos onnistun jonkun tunteita loukkaamaan pahasti.
Mun mielestä täytät ilkeän kriteerit jos tykkäät kun muut tuntevat olonsa tyhmiksi ja naurettaviksi. Toisaalta vaikutat sekavalta ja vähän pihalla olevalta kun kumminkin "pahasti loukkaaminen" kaduttaa. Tiedätkö itsekään mitä ajattelet ja mistä tykkäät? Kadut sammakoita mutta tykkäät kun muille tulee huono fiilis? Koita päättää?
Siis annan esimerkkiä. Joku ihminen on kirjoittanut vaikkapa sanan "touch" väärin ja hänen hupparinsa selkämyksessä lukee "Don't tatch". Tällöin yleensä mainitsen virheestä tyyliin "Hyvä englanti", tai muulla tavalla. Kyseinen tyyppi luultavasti tuntee olonsa hieman tyhmäksi ja nolostuu.
Sitten tilanne jota kadun. Joku päivittelee sitä, ettei löydä tarpeeksi isoja farkkuja normaaleista kaupoista. Ajattelemattomasti sitten töksäytän "No eipä kyllä oo ihme". Ja koska melko varmasti loukkaisin kyseistä henkilöä aika pahasti, niin katuisin. Ja tämä nimenomaan olisi niitä tilanteita jossa en vain osaa pitää turpaani kiinni, vaan puhun ennen kuin edes tajuan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oikeasti, vastasin kysymykseen rehellisesti. Nyt on teidän vuoronne. Siis syytätte mua ilkeydestä, mutta tsekatkaa vastauksenne. Miltä teistä tuntuu, kun saatte olla ilkeitä minulle? :) Siinä on teille vastaus otsikon kysymykseen.
Siis oikeasti, vastasin kysymykseen rehellisesti. Nyt on teidän vuoronne. Siis syytätte mua ilkeydestä, mutta tsekatkaa vastauksenne. Miltä teistä tuntuu, kun saatte olla ilkeitä minulle? :) Siinä on teille vastaus otsikon kysymykseen.
Mä oon vaan toistanut mitä sä itse olet sanonut. Sen jälkeen sanonut etten arvosta. Sekö on ilkeää?
Siis oikeasti, vastasin kysymykseen rehellisesti. Nyt on teidän vuoronne. Siis syytätte mua ilkeydestä, mutta tsekatkaa vastauksenne. Miltä teistä tuntuu, kun saatte olla ilkeitä minulle? :) Siinä on teille vastaus otsikon kysymykseen.
saa yleensä provokatiivisia vastauksia, mutta senhän sinä jo tiesit, kun vastauksesi kirjoitit :D.
Siis oikeasti, vastasin kysymykseen rehellisesti. Nyt on teidän vuoronne. Siis syytätte mua ilkeydestä, mutta tsekatkaa vastauksenne. Miltä teistä tuntuu, kun saatte olla ilkeitä minulle? :) Siinä on teille vastaus otsikon kysymykseen.
saa yleensä provokatiivisia vastauksia, mutta senhän sinä jo tiesit, kun vastauksesi kirjoitit :D.
Sehän siinä alunperin olikin tarkoituksena.
Ja muuten, tarkoitin sillä ilkeällä lähinnä sitä lehmittelyä ym. Mutta mistäs tietää, olisihan tieto siitä, ettet arvosta minua loukata tunteitani. Ihan sydämeen pistää! ;)
Siis oikeasti, vastasin kysymykseen rehellisesti. Nyt on teidän vuoronne. Siis syytätte mua ilkeydestä, mutta tsekatkaa vastauksenne. Miltä teistä tuntuu, kun saatte olla ilkeitä minulle? :) Siinä on teille vastaus otsikon kysymykseen.
saa yleensä provokatiivisia vastauksia, mutta senhän sinä jo tiesit, kun vastauksesi kirjoitit :D.
Sehän siinä alunperin olikin tarkoituksena.
Ja muuten, tarkoitin sillä ilkeällä lähinnä sitä lehmittelyä ym. Mutta mistäs tietää, olisihan tieto siitä, ettet arvosta minua loukata tunteitani. Ihan sydämeen pistää! ;)
Tuo kirjoittaja oli taasen eri kuin minä joka mainitsin arvostamisesta.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2012 klo 19:58"]
Karmanlaki.
[/quote]
Alue: Aihe vapaa
Elämäni aikana olen tuntenut kaksi ihmistä, jotka ovat nauttineet toisten loukkaamisesta ja riitelystä naamatusten. Toisella oli mielenterveysongelmia ja siinä vaiheessa hän oli paha suustaan. Oli helppoa huomata, että hän nautti saadessaan toisen loukkaantumaan - se näkyi silmistä ja siitä, että hän tykitti yhä kovemmin. Hän myönsi itsekin nauttivansa matsaamisesta.
Toinen oli entinen mieheni, joka oli joissakin asioissa ilkeä ihminen. Toisen jo itkiessä hän jatkoi haukkumista. Tuntui tosi oudolta nähdä niissä tilanteissa hänessä riitelystä ja toisen loukkaantumisesta syntynyttä iloa. Meitä on moneksi.