Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mua haittaa mieheni ulkonäkö

Vierailija
25.09.2012 |

Tai iis tapailemani miehen ulkonäkö. Meillä on yhdessä hauskaa, hän huomioi minua juuri niinkuin olen aina unelmoinut ym. Mutta mies ei ole hyvännäköinen. Ei niinkään rumakaan, mutta oudon näköinen. Hänellä on erikoisia piirteitä, jotka ei ole hyvännäköisiä. Minua vaivaa tämä, vaikka muuten mies olisi juuri oikeanlainen.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
25.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisen ulkonäkö miellyttää jos mies on oikea, koska sinun silmääsi miellyttävällä miehellä on oikeat geenit sinun geeneillesi. Katsoin aiheesta dokumentin. Älä tuhlaa aikaasi, jos ei ulkoisesti miellytä, ei varmaan sävähdytä myöskään seksuaalisesti? Ja seksuaalinen vetovoima onkin se ainoa asia, joka erottaa parisuhteen muista suhteista, eikös?

Vierailija
2/11 |
25.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

match made in heaven

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
25.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja meillä lapsia..onko ne nyt sitten huonogeenisiä? =O

Vierailija
4/11 |
25.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkonäöllä ei ole pidemmän päälle oikeastaan mitään väliä (puhun nyt perimästä, en asioista joihin voi itse vaikuttaa kuten siisteys ja puhtaus). Jos pääset sen verran tuon asian yli, että ehdit ihastua mieheen, tulet olemaan hänen kanssaan yhtä onnellinen tai onnellisempi kuin olisit vastaavan "hyvännäköisen" miehen kanssa.



Kääntäen: jos tuo mies olisi hyvännäköinen ja teistä tulisi elämänkumppanit, parin vuoden kuluttua et enää saisi mitään kicksejä hänen ulkonäöstään, vaan hän näyttäisi silmissäsi tavalliselta.



Sisäinen kauneus merkitsee paljon enemmän kuin ulkoinen, joka pitkässä suhteessa "neutraloituu" joka tapauksessa ensimmäisten vuosien aikana.



T: Hyvännäköisen miehen vaimo, joka on ollut todella rakastunut myös rumaan mieheen

Vierailija
5/11 |
25.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkonäöllä ei ole pidemmän päälle oikeastaan mitään väliä (puhun nyt perimästä, en asioista joihin voi itse vaikuttaa kuten siisteys ja puhtaus). Jos pääset sen verran tuon asian yli, että ehdit ihastua mieheen, tulet olemaan hänen kanssaan yhtä onnellinen tai onnellisempi kuin olisit vastaavan "hyvännäköisen" miehen kanssa.

Kääntäen: jos tuo mies olisi hyvännäköinen ja teistä tulisi elämänkumppanit, parin vuoden kuluttua et enää saisi mitään kicksejä hänen ulkonäöstään, vaan hän näyttäisi silmissäsi tavalliselta.

Sisäinen kauneus merkitsee paljon enemmän kuin ulkoinen, joka pitkässä suhteessa "neutraloituu" joka tapauksessa ensimmäisten vuosien aikana.

T: Hyvännäköisen miehen vaimo, joka on ollut todella rakastunut myös rumaan mieheen

Kun nimenomaan korostit, että nykyinen miehesi on hyvännäköinen. Ei se ulkonäkö välttämättä täysin neutraloidu. Kyllä mieheni on edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen hyvännäköinen silmissäni ja tiedän, että miellyttää keskimäärin myös muita naisia.

Vierailija
6/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun nimenomaan korostit, että nykyinen miehesi on hyvännäköinen. Ei se ulkonäkö välttämättä täysin neutraloidu. Kyllä mieheni on edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen hyvännäköinen silmissäni ja tiedän, että miellyttää keskimäärin myös muita naisia.


Jotta kävisi ilmeiseksi että tiedän, mistä puhun. En huomaa mieheni ulkonäköä enää ollenkaan, enkä ole muutenkaan kilpailuhenkinen, joten ei paljon kiinnosta mitä muut naiset hänestä mahtavat ajatella. Tärkeintä on, että itse viihdyn. Ja olen todellakin viihtynyt yhtä hyvin myös ruman miehen seurassa.

Voihan se riippua ihmisestäkin, onko sillä ulkonäöllä väliä, mutta väitän että keskimäärin se merkitsee paljon vähemmän kuin nykyisessä ulkonäkökeskeisessä kulttuurissaamme kuvitellaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai iis tapailemani miehen ulkonäkö. Meillä on yhdessä hauskaa, hän huomioi minua juuri niinkuin olen aina unelmoinut ym. Mutta mies ei ole hyvännäköinen. Ei niinkään rumakaan, mutta oudon näköinen. Hänellä on erikoisia piirteitä, jotka ei ole hyvännäköisiä. Minua vaivaa tämä, vaikka muuten mies olisi juuri oikeanlainen.

Minunkaan mieheni ei ole komea, oikeastaan päinvastoin. Kun tavattiin hän lisäksi pukeutui erittäin huonosti (tämän asian olen sittemmin itse laittanut kuntoon!). Mutta alkuun mietin että aika ruma mies on: vinot hampaat, huono ryhti, hieman huono iho, jotenkin tyttömäinen pystynenä ja mieheksi leveä lantio vaikka on hoikka. Me nyt kuitenkin mentiin yhteen jo siksikin että tapahtui klassinen vahinko, ja mitä enemmän tutustuin mieheen ja opin rakastamaan häntä ihmisenä, sitä vähemmän ulkonäöllä on mitään merkitystä. Nykyisin rakastan monia niistä piirteistä joita alkuun pidin rumina, ne on juuri hänen yksilöllisyyttään ja olemustaan. Esim. koen hellyyttäväksi sen huonon ryhdin, joka kertoo ujoudesta ja vaatimattomuudesta, tai kiltin näköisen nöpönenän.

En väitä että kaikille kävisi näin, mutta jos mies oikeasti muuten on ihana, niin ehkä sitä voisi kokeilla tutustua syvemmin ihmisenä että jos kuitenkin ulkonäkö lakkaisi häiritsemästä?

Vierailija
8/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että sinun täytyy miettiä, voitko oikeasti häntä rakastaa. Minä menin naimisiin miehen kanssa joka ei ollut ulkonäöllä pilattu. Yritin vakuuttaa itselleni että ei se mitään, mutta oikeasti minulla oli jopa vaikeaa katsoa häntä ja katsella silmiin. En vieläkään tiedä miksei hän itse huomannut. Tai ehkä siksi avioliittomme ei sitten toiminnut, hän ehkä huomasi etten oikeasti rakastanut, en ainakaan sillä tavalla kun hän. Nykyisin seurustelen miehen kanssa joka ainakin minun mielestä on hyvännäköinen. Tykkään katsella häntä, ja paljon. Silti minua ei häiritse jos muutkin katsoo häntä, saan itsekin osani. Hän jopa taitaa olla vähän mustasukkaisempi kuin minä. Ehkä se että naiset katsoo miestäni häiritsisi enemmän jos ei kukaan ikinä katsoisi minua sillä tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja meillä lapsia..onko ne nyt sitten huonogeenisiä? =O

Kyllä. Anna vajaakuntoiset lapset omituiselle miehellesi ja tee uudet komean miehen kanssa. Säästyt paljolta parkumisen kuuntelemiselta kun hormoonit hyrräävät ja heitä pidetään friikkeinä.

Vierailija
10/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että sinun täytyy miettiä, voitko oikeasti häntä rakastaa. Minä menin naimisiin miehen kanssa joka ei ollut ulkonäöllä pilattu. Yritin vakuuttaa itselleni että ei se mitään, mutta oikeasti minulla oli jopa vaikeaa katsoa häntä ja katsella silmiin. En vieläkään tiedä miksei hän itse huomannut. Tai ehkä siksi avioliittomme ei sitten toiminnut, hän ehkä huomasi etten oikeasti rakastanut, en ainakaan sillä tavalla kun hän. Nykyisin seurustelen miehen kanssa joka ainakin minun mielestä on hyvännäköinen. Tykkään katsella häntä, ja paljon. Silti minua ei häiritse jos muutkin katsoo häntä, saan itsekin osani. Hän jopa taitaa olla vähän mustasukkaisempi kuin minä. Ehkä se että naiset katsoo miestäni häiritsisi enemmän jos ei kukaan ikinä katsoisi minua sillä tavalla.

Älä sekoita hymyilevää, säälivää katsetta haluavaan katseeseen. Ne ovat melko samanlaisia. Mätisäkkiin non paljon helpompi ottaa kontaktia ja tästä syystä he usein luulevatkin olevansa vetävän näköisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisen ulkonäkö miellyttää jos mies on oikea, koska sinun silmääsi miellyttävällä miehellä on oikeat geenit sinun geeneillesi. Katsoin aiheesta dokumentin. Älä tuhlaa aikaasi, jos ei ulkoisesti miellytä, ei varmaan sävähdytä myöskään seksuaalisesti? Ja seksuaalinen vetovoima onkin se ainoa asia, joka erottaa parisuhteen muista suhteista, eikös?


Miten äo näkyy jostain ulkonöstä muka?