Lue keskustelun säännöt.
Onko lukio ja ammattikoulu Suomessa tavallaan samalla tasolla?
24.09.2012 |
Tarkoitan, että vastaako ne toisiaan? Jos johonkin tarvitaan lukiokoulutus tai vastaava, onko ammattikoulu sellainen? Keneltä tuota voi kysyä vai tietääkö av:laiset? Voisi ajatella että lukio vaatii enemmän mutta kumpaankin kuitenkin mennään peruskoulun jälkeen ja kummatkin kestää yleensä kolme vuotta...
Kommentit (24)
Molemmat on ns. toisen asteen tutkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitenkään "tavallaan", vaan sinä löydät kyllä pääkohdat lainsäädännöstä. Tämä tuli peruskoulun jälkiseurauksina, eli enää ei nuorena tehty valinta sulje pois jatko-opintomahdollisuuksia eikä edellytä mitään lisäsuorituksia.
Ei ole enää olemassa paikkoja, joihin tarvitaan nimenomaan lukio, vai onko?
Jatko-opintoihin ei edellytetä lukiota, vaan "toisen asteen" opintoja. Siksi on aivan sama, missä oppilaitoksessa ja miltä alalta se toisen asteen tutkinto on.
Lukioko vaatii enemmän? Otapa selvää suosituimpien ammattikoululinjojen sisäänpääsykeskiarvoista.
Totta on, että "parhaisiin" lukiohin vaaditaan korkea peruskoulun keskiarvo, mutta on lukioita, joihin 5 riittää.
On olemassa ammattikoululinjoja, joille myös riittää 5 mutta on sellaisiakin, joille yli 8:n keskiarvolla jää varasijalle.
Teoreettiselle oppijalla käytäntöä painottava ammattikoulu vai olla suorastaan tuskallinen, paikka, samoin kuin lukio hyvin käytännölliselle ihmiselle.
suorittaa huolella ja menestyen tai sitten sluibata läpi rimaa hipoen. Vaativuus on siis vähän opiskelijasta kiinni.
3
mutta esim ope-sijaisuuksiin vaaditaan (tai pari vuotta sitten ainakin vaadittiin) yo-tutkinto, jota amiksesta ei saa.
Eivät nämä koulut toistensa vastineita ole, mutta samalla tasolla kyllä ja mahdollistavat molemmat opintojen jatkamisen.
opiskeluihin, esim. lääkikseen tai lukemaan proviisoriksi ei pääse ammattikoulupohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opiskeluihin, esim. lääkikseen tai lukemaan proviisoriksi ei pääse ammattikoulupohjalla.
Näihinkin voi hakea 3-vuotisella ammattitutkinnolla.
Sisällepääsy onkin sitten eri asia.
mutta jos tähtää yliopistoon ei ammattikoulupohjalla pärjää. Lukio opettaa ennen kaikkea lukemaan. Sisäänpääsykeskiarvolla ei vielä pitkälle pärjätä.
Peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa on nimen omaan tässä se ero. Yliopistossa ei riitä joidenkin asioiden osaaminen eikä tuuri. Jo lukiossa luetaan joka jakson kokeisiin kokonaisia oppikirjoja. Epäilen vahvasti, että käytäntöön painottava ammattikoulu antaa hyvät edellytykset puhtaaseen teoriaan perustuvaan yliopisto-opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos peruskoulussa koealue on 20 tai 40 sivua, niin lukiossa se on koko kirja eli 130-150 sivua. Ammattikoulussa taas mennään peruskoulunkin alle ja koealueet on oikeasti 2-5 sivua. Toisaalta lukionkaan lukemiset ei riitä yliopistossa, jossa tenttialue voi olla 1000 sivua ja ylikin.
Ovat siis kyllä kumpikin samantasoisia, mutta valmentavat eri juttuihin. Lukio valmentaa paremmin jatko-opintoihin yliopistossa, kun amis on taas käytännöllinen.
mutta jos tähtää yliopistoon ei ammattikoulupohjalla pärjää. Lukio opettaa ennen kaikkea lukemaan. Sisäänpääsykeskiarvolla ei vielä pitkälle pärjätä.
Peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa on nimen omaan tässä se ero. Yliopistossa ei riitä joidenkin asioiden osaaminen eikä tuuri. Jo lukiossa luetaan joka jakson kokeisiin kokonaisia oppikirjoja. Epäilen vahvasti, että käytäntöön painottava ammattikoulu antaa hyvät edellytykset puhtaaseen teoriaan perustuvaan yliopisto-opiskeluun.
Oletko sinä itse opiskellut yliopistossa, kun sinulla on noin yksipuolinen käsitys yo-opinnoista?
Epäile mitä tahdot, mutta olen yliopistossa tavannut paljon muitakin ei-ylioppilaita, jotka ovat opiskelleet hyvällä menestyksellä ja valmistuneet maistereiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta esim ope-sijaisuuksiin vaaditaan (tai pari vuotta sitten ainakin vaadittiin) yo-tutkinto, jota amiksesta ei saa.
Eivät nämä koulut toistensa vastineita ole, mutta samalla tasolla kyllä ja mahdollistavat molemmat opintojen jatkamisen.
No nyt sekin selvisi.
Opettajien sijaisuus taitaakin olla ainoa homma, jossa lukio&ylioppilas on riittävä pätevyys.
Siksikö minä, yliopistossa maisteriksi valmistunut, opettajan pedagogiset ja aineenopettajan tutkinnon suorittanut en kelpaa opettajan sijaiseksi, kun en ole käynyt lukiota?
pari tuttua opettajaa aina vitsailee, että tuore ylioppilas on kaikkeen pätevä toisin kuin muodollisesti pätevä opettaja. Ja itsekritiikkiähän nuorilla ei ole... Olen tässä seurannut parin koulun sijaisuuksia ja tukka nousee pystyyn. Ymmärrän päivän tai kaksi tai viikonkin, mutta jos kuukausien sijaisuuteen otetaan yliopistokaupungin naapurikunnassa tuore ylioppilas vielä aineeseen, jossa oikeasti vaaditaan ainehallintaa. Mitä ajattelee rehtori? Mitä ajattelee 19-vuotias sijainen? Oikeastiko kokee olevansa pätevä esimerkiksi huoltamaan 15-vuotiaiden kieltä ja tarkastamaan aineita? Kukaan muub aineen aineenopettaja ei ottaisi äidinkieltä vastuulleen esimerkiksi kevätlukukaudeksi. Sehän vaatii hirveästi ainehallintaa.
mutta esim ope-sijaisuuksiin vaaditaan (tai pari vuotta sitten ainakin vaadittiin) yo-tutkinto, jota amiksesta ei saa.
Eivät nämä koulut toistensa vastineita ole, mutta samalla tasolla kyllä ja mahdollistavat molemmat opintojen jatkamisen.
No nyt sekin selvisi.
Opettajien sijaisuus taitaakin olla ainoa homma, jossa lukio&ylioppilas on riittävä pätevyys.
Siksikö minä, yliopistossa maisteriksi valmistunut, opettajan pedagogiset ja aineenopettajan tutkinnon suorittanut en kelpaa opettajan sijaiseksi, kun en ole käynyt lukiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka itse oli lukenut kieltä muutaman kurssin lukiossa.
Me sitten tunnilla lähinnä juteltiin miten ihmeessä hän oli sijaiseksi päässyt - ja kuinka paljon saa siitä palkkaa. Aika paljon sai.
Lukio opettaa ennen kaikkea lukemaan.
Reps. Meilläpäin opitaan lukemaan jo ihan peruskoulun 1.luokalla.
Että tällästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että ovat saman asteen koulutuksia ja antavat hakukelpoisuuden, kuten on jo mainittu. Sisällöllistä vastaavuutta ei ole eli lukio on todellakin paljon vaativampi kuin ammattikoulu.
samantasoinen kuin ammattikoulun kolme vuotta jos on siella opiskellut hevosen kengittajaksi?
Lukemaan min oon kyllä oppinu jo ennen minkään sortin kouluja ja lukiossa en sitten lukenut yhtäkään kirjaa, joitakin saatoin joskus selailla. Kirjoitin LMMMB ja kohta valmistun puheterapeutiks yliopistosta.
Lukemaan min oon kyllä oppinu jo ennen minkään sortin kouluja ja lukiossa en sitten lukenut yhtäkään kirjaa, joitakin saatoin joskus selailla. Kirjoitin LMMMB ja kohta valmistun puheterapeutiks yliopistosta.
kirjoittamisen opiskeluun lukiossa.
Tapanani ei ole kirjoittaa kirjakieltä internet -keskusteluissa, vaan kirjoitan kuten puhun. Suonet anteeksi.
(Myönnän se ällä oli pitkä matikka, eikä äidinkieli)
Etten aikanaan valinnut amista silloin, kun meille tuputettiin sitä "nää on ihan vastaavat ja tasa-arvoiset vaihtoehdot" -propagandaa. Jatkomahdollisuuksien suhteen lukio on nimittäin ihan ylivoimainen, eipä juuri ole yliopistotuttujeni joukossa amistaustaisia näkynyt.
En siis mitenkään halveksu amiksen käyneitä, päin vastoin, mutta jos tähtää pitkälle koulutuksen suhteen niin totta kai ja tietysti mennään lukioon. Hakukelpoisuus amiksestakin ei tarkoita sitä, että tiedollisesti oltaisiin sitten samalla pohjalla.
Yliopisto on kyllä "ylempänä" , ei samalla tasolla...