Hammasta särkee ihan pirusti, eikä ole varaa mennä hammaslääkärille :(
Pari päivää sitten tilasin netistä lämpimän talvitakin, kun ei ole pariin vuoteen sellaista ollut (en halua enää kamalaan flunssakierteeseen jatkuvan kylmettymisen takia). Olen säästänyt talvitakkiin keväästä asti, ja olin hurjan iloinen, että vihdoin saan uuden lämpöisen takin.
No, ei olisi pitänyt iloita liian aikaisin.
Eilen aamulla sämpylää haukatessa yksi poskihampaistani halkesi. Kipu oli sanoinkuvaamaton. Hammasta ei voi mitenkään pelastaa, sisältä pahoin mädäntynyt. Tulisi siis poistaa. Mutta kun varaa hammaslääkäriin ei ole!
Kipu on edelleen aivan helvetillinen, eikä edes kaksi Ibusalia auta kuin ehkä korkeintaan sen verran, että pysyn jotenkuten järjissäni. Välillä kipu on niin kamala, että on pakko oksentaa, ja sekös vielä lisää kipua joksikin aikaa. Nukkunut en ole tänä yönä silmäystäkään.
En rehellisesti sanottuna tiedä, miten selviän tilanteesta. Yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Saan minimikansaneläkettä, takuueläkettä ja asumistukea (olen eläkkeellä psykoosisairauden vuoksi), ja tulen normaalisti toimeen juuri ja juuri. Saan julkisissa liikennevälineissä usein paniikkikohtauksia, minkä takia joudun käyttämään
taksia noin kaksi kertaa viikossa. Ihan siis kokonaan omalla kustannuksella, mitään taksiseteleitä ei ole. :(
Toimeentulotukeen en ole oikeutettu, olen juuri sillä rajalla, että ilman on pärjättävä, ja jotenkuten pärjäänkin normaalisti, kunhan mitään yllättäviä menoja ei ole.
Ruoka on ainut, mistä voin tinkiä. Toisaalta hammas on niin järjettömän kipeä, etten oikein voi mitään syödäkään, että ehkä sitä täytyy elellä ihan oikeasti pelkällä vedellä ja makaronilla muutama kuukausi.
Ahdistaa ja itkettää ihan kauheasti. Olisiko kellään mitään neuvoa, miten ihmeessä selviäisin tilanteesta? :(
Kommentit (30)
taksiseteleitä TAI rauhoittavaa lääkitystä joka mahdollistaa julkiset?
Hammas on poistettu! Olo on aivan valtavan helpottunut. Toki kolo on arka, ja väsyttää kovasti, mutta ainakin se järjetön kipu on tiessään.
Hampaan poistaminen ei kokemuksena ollut kaikkein miellyttävin (lähti tosin kohtalaisen helposti, eikä kestänyt todellakaan kauan) mutta on nyt ainakin ohi. Onneksi muut hampaat olivat suhteellisen hyvässä kunnossa, plakkia oli kyllä aika paljon ja kaksi reikää. Eli käyntejä ja rahanmenoa tulee vielä lisää, mutta murehdin sitä sitten myöhemmin. Ajattelin kohta mennä tunniksi pariksi nukkumaan. :)
Minulla on ihan diagnosoitu paniikkihäiriö (oman mausteensa tähän antaa skitsofrenia) johon on tarvittaessa otettavat lääkkeetkin olemassa, mutta niiden teho ei ole kovin mainittava. Auttavat kyllä jonkin verran. Liikun kävellen ja julkisilla niin paljon kuin suinkin kykenen, mutta melkein aina terapian jälkeen (terapia 2 kertaa viikossa) olen sen verran rikki, että on oikeasti aivan pakko ottaa taksi. Hoitava lääkärini on sitä mieltä, että taksikortti/-setelit saisivat minut mahdollisesti välttelemään julkisia liikennevälineitä kokonaan, ja "olenhan pärjännyt tähänkin asti". Voi olla, että lääkärini on tässä asiassa hyvinkin oikeassa, minkä vuoksi en jaksa jatkuvasti tästä peistä taittaa.
Baareissa en ole käynyt koskaan, joten siihen rahaa ei mene. (En juo enkä polta.)
Kuten yksi keskustelijoista arvasi, maksan kuukausittain lainaa (ei mikään järisyttävä summa, mutta kuitenkin). Onneksi lainaajana on oma siskoni, eli korkoa ei kerry, mutta lyhennettävää on vielä muutama sata, ja koska siskonikaan taloudellinen tila ei tällä hetkellä ole järin mairitteleva, niin en voi jättää sovittua kuukausierää maksamatta.
Tämän lisäksi minulla on psoriasis, sekin ihan lääkärin toteama, ei netin keskustelupalstoilla diagnosoitu. ;)
Aion ottaa heti maanantaina yhteyttä oman alueeni sosiaalityöntekijään ja varata tapaamisajan. Voihan olla, että mitään ei myönnetä, mutta aion silti yrittää.
Haluaisin tässä vielä vilpittömästi kiittää kaikkia ketjuun kortensa kekoon pistäneitä. Tsemppareita, realisteja, symppaajia. Se, että vaivautuu kirjoittamaan muutaman sanasen anonyymille ruikuttajalle, ihan vaikka vain sanoakseen, että nyt takamusta penkistä ja lääkäriin, on oikeasti suuri asia. Kiitos!
Nyt tutimaan.
AP
Kiva kun kirjoitit kuulumisia, mieltä jäi painamaan että saitko apua. Kirjoitinkin tuolla ylempänä että minulle on tehty juurihoito ja voin vain kuvitella sen kivun määrän, mutta onneksi sait nyt apua!:) Hyvää jatkoa muutenkin.
Hammas on poistettu! Olo on aivan valtavan helpottunut. Toki kolo on arka, ja väsyttää kovasti, mutta ainakin se järjetön kipu on tiessään.
Hampaan poistaminen ei kokemuksena ollut kaikkein miellyttävin (lähti tosin kohtalaisen helposti, eikä kestänyt todellakaan kauan) mutta on nyt ainakin ohi. Onneksi muut hampaat olivat suhteellisen hyvässä kunnossa, plakkia oli kyllä aika paljon ja kaksi reikää. Eli käyntejä ja rahanmenoa tulee vielä lisää, mutta murehdin sitä sitten myöhemmin. Ajattelin kohta mennä tunniksi pariksi nukkumaan. :)
Minulla on ihan diagnosoitu paniikkihäiriö (oman mausteensa tähän antaa skitsofrenia) johon on tarvittaessa otettavat lääkkeetkin olemassa, mutta niiden teho ei ole kovin mainittava. Auttavat kyllä jonkin verran. Liikun kävellen ja julkisilla niin paljon kuin suinkin kykenen, mutta melkein aina terapian jälkeen (terapia 2 kertaa viikossa) olen sen verran rikki, että on oikeasti aivan pakko ottaa taksi. Hoitava lääkärini on sitä mieltä, että taksikortti/-setelit saisivat minut mahdollisesti välttelemään julkisia liikennevälineitä kokonaan, ja "olenhan pärjännyt tähänkin asti". Voi olla, että lääkärini on tässä asiassa hyvinkin oikeassa, minkä vuoksi en jaksa jatkuvasti tästä peistä taittaa.
Baareissa en ole käynyt koskaan, joten siihen rahaa ei mene. (En juo enkä polta.)
Kuten yksi keskustelijoista arvasi, maksan kuukausittain lainaa (ei mikään järisyttävä summa, mutta kuitenkin). Onneksi lainaajana on oma siskoni, eli korkoa ei kerry, mutta lyhennettävää on vielä muutama sata, ja koska siskonikaan taloudellinen tila ei tällä hetkellä ole järin mairitteleva, niin en voi jättää sovittua kuukausierää maksamatta.
Tämän lisäksi minulla on psoriasis, sekin ihan lääkärin toteama, ei netin keskustelupalstoilla diagnosoitu. ;)
Aion ottaa heti maanantaina yhteyttä oman alueeni sosiaalityöntekijään ja varata tapaamisajan. Voihan olla, että mitään ei myönnetä, mutta aion silti yrittää.
Haluaisin tässä vielä vilpittömästi kiittää kaikkia ketjuun kortensa kekoon pistäneitä. Tsemppareita, realisteja, symppaajia. Se, että vaivautuu kirjoittamaan muutaman sanasen anonyymille ruikuttajalle, ihan vaikka vain sanoakseen, että nyt takamusta penkistä ja lääkäriin, on oikeasti suuri asia. Kiitos!
Nyt tutimaan.
AP
tsemppiä ja kaikkea hyvää elämääsi!
Ja hyvä, että hakeudut myös sinne sossulle. Sulle tulee lisää laskuja hammashoidosta. Kyllä terveys pitää saada hoidettua. Kaikkea hyvää syksyysi!
T Se aiemmin vastannut sossu
Hyvä että sait hampaan poistatettua!
Kannattaa tosiaan jutella sosiaalityöntekijän kanssa kaikista noista aiheista, useimmiten he ovat ymmärtäväistä väkeä ja harkinnanvaraista toimeentulotukea voi juuri saada siinäkin tilanteessa että "paperilla" tuloja on enemmän kuin minimit. Kuitenkin luulisi, että aloittajalla tulee lääkkeistäkin jonkin verran kuluja, jos niitä säännöllisesti syö, samoin lääkärikäynneistä.
Muista myös ottaa yhteys muihin paikkoihin joista saa apua: seurakunnalta saa ruokaa ja osto-osoituksia kauppoihin (elin- ja hygieniatarvikkeet, ja kirkkoon kuuluminen ei ole vaatimus!), ja kunnasta riippuen muilta tahoilta voi myös saada ruoka-apua, vaatteita, jne. Kysy sosiaalityöntekijältä myös näistä, heillä pitäisi olla tiedossa mutta netistäkin löytyy jotain.
Sitten vielä sellainen vinkki, että JOS aikaa varatessa sulle tyrkytetään kuukausien/viikkojen päähän aikaa, niin Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyy tälläinen kohta:
"Hakijan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt."
Itse olen joutunut tuohon vetoamaan, toisissa kunnissa kun sosiaalityö on ylityöllistettyä. Mutta oikeus on saada asiat rullaamaan nopeasti ettei tarvi stressata!
Tsemppiä, ja kokeile vaikka vielä kertoa lääkärille siitä että tunnet etteivät paniikkihäiriölääkkeet auta - niiden vaihto olisi aika "kivutonta". Ellei ole jo kokeiltu monia eri merkkejä.
t. 13/14/se ilkeästi kirjoitellut
hampaat kuntoon, ettei tule enempi särkyjä.
Toinen juttu, kerran olet eläkkeellä, voit kyllä kävelläkin sinne hoitolaan, taksia et tarvitse. Menköön vaikka 2 tuntia, mutta aikaahan sulla on.
Sit vielä, ethän tule mulle hoitoon, voin kuvitella minkälainen olet: yök.
hampaat kuntoon, ettei tule enempi särkyjä.
Toinen juttu, kerran olet eläkkeellä, voit kyllä kävelläkin sinne hoitolaan, taksia et tarvitse. Menköön vaikka 2 tuntia, mutta aikaahan sulla on.
Sit vielä, ethän tule mulle hoitoon, voin kuvitella minkälainen olet: yök.
tällaisia kirjoitat. Ei ihme, että aremmat ei helposti tule hoitoon, jos siellä on tämmösiä työntekijöitä vastassa. YÖK!
muihin ihmisiin. Tsemppejä ja voimia sinnekkin! Kyllä se siitä.
hampaat kuntoon, ettei tule enempi särkyjä.
Toinen juttu, kerran olet eläkkeellä, voit kyllä kävelläkin sinne hoitolaan, taksia et tarvitse. Menköön vaikka 2 tuntia, mutta aikaahan sulla on.
Sit vielä, ethän tule mulle hoitoon, voin kuvitella minkälainen olet: yök.
Mitä olen itse sossussa asioinut siellä nimenomaan on kohtuullistettu velkojen mukaan, otettu jopa huomioon menoina jotkin lyhennykset! Ja kuka sanoo että pitäis velkaantua siksi ettei kehtaa hakea sossusta rahaa? Ei se herkkua ole munkaan mielestä, mutta jumalauta jos ylpeyden takia velkaa otat niin siinähän otat.
Kyllä mä sen ymmärrän että pidempiaikaisena tilanteena se rassaa kun kaikesta joutuu säästämään, mutta en ole vielä tavannut yhteenkään kertomukseen jossa oltais niin kaulaa myöten kusessa kuin aina halutaan vaikuttaa olevan. Se on suurimmaksi osaksi itsestä kiinni, ja jos asenne on heti NYYH olen niin kaltoinkohdeltu ja ihana marttyyri, säästinkin jos vuosia yhteen TAKKIIN ;__; niin huh huh. Ei se tilanne niin paha ole.
Yhä, AP, vastaa. Miksi et hae taksiseteleitä?