Mies narisee tuossa sohvalla, että sitä ärsyttää valtavasti

Että svedupellet molottais suomisanoja.

jotka ei osaa kunnolla kumpaakaan kieltä. Onneksi ovat vähemmistö:)

kyllä niitä varsinkin pääkaupunkiseudulla kuulee. " mamma jag vill ha karkki" -tyyliin.

Totta puhuen kyllä muakin ärsytti, kun Hesassa asuin, mutta en kyllä pahemmin liikkunut niissä piireissä kun en ole ite suomenruotsalainen.



Toisaalta, onhan meilläkin paljon lainasanoja muista kielistä.

Annan kunkin puhua tyylillään. Takuula jotkut amerikansuomalaiset puhuu vastaavaa sekakieltä.

Itsekin pitkään Englannissa asuneena mutta nyt Suomessa olevana huomaan heittäväni välillä englanninkielisiä sanoja keskusteluun mukaan. Jotkut sanat kun vaan löytyvät paremmin toisella kielellä tai ovat nasevampia. Onneksi kukaan ei ole hirveästi asiasta marissut.



Henk. koht. minusta on upeaa jos jollain on niin hyvä suomen- ja ruotsinkielen taito että pystyvät heittämään läppää sekaisin kummallakin kielellä. Olen suorastaan kateellinen sellaisille. Ja mitä tulee esim. noihin hetimiten tyyppeihin niin tuskinpa vaan heidän tapauksessaan on kyse tuollaisesta (kateellisten) mainitsemasta " kun ei ne osaa kumpaakaan kieltä kunnolla" .

Puhutaan yhtä kieltä ensin mut sitten heitetään sana tai lause toista väliin.



Mulla on kaveri joka puhuu sekä suomea että ruotsia tosi hyvin. Kumpaakin ihan virheettömästi. Vaihtaa keskustelukieltä tosta vaan riippuen kenen kanssa puhuu. Ja ruotsia puhuessa tulee väliin suomenkielisiä sanoja. Ja toistepäin.



Taitaa olla vaan miehes kateellinen ap kun ei osaa ite puhua kahta kieltä hyvin.

...jota ketuttaa vaan sikana kun muut osaa kieliä paremmin. ;-)

Det är jätte kiva juttu.



Toinen paha on yleensä tietotekniikan ammattilaiset: " Sit sä avaat sen failin sieltä ja muista sit seivata se juttu sille diskille..."

Omaa kieltä ei näemmä osata pitää enää missään arvossa.

Vierailija:

Det är jätte kiva juttu.

Toinen paha on yleensä tietotekniikan ammattilaiset: " Sit sä avaat sen failin sieltä ja muista sit seivata se juttu sille diskille..."

Omaa kieltä ei näemmä osata pitää enää missään arvossa.

Kyllä on pienet murheet sulla.

Jotain fraaseja tms. Pistää korvaan näin sisä-suomalaisella, mutta kukin tyylillään. On vaikea vaikuttaa omaan puhetyyliinsä, jos kaikki ympärillä puhuvat tietyllä tavalla. Niinhän murteetkin tarttuu.

Eli miksataan vähän suomen puhekieltä/slangia suomenruotsiin niin johan vinkuu korvissa...

Kielenhuollon ammattilaisena joudun murehtimaan näitä ihan työkseni.

Ja tosiaan surettaa, ettei omasta äidinkielestä välitetä lainkaan.



t. 11

kuin kaksikielisistä nuorista jotka käyttävät kumpaakin kotikieltään sekaisin.



Harvan kotikieli on englanti mutta silti (varsinkin suomenkieliset) nykynuoret sekoittavat sitä armottoman paljon puheeseensa. Jos on oikeasti kaksikielisestä perheestä niin lienee ihan normaalia että puhuu kumpaakin kieltä? Vaikka sitten vähän päällekäin.

Vierailija:

Kielenhuollon ammattilaisena joudun murehtimaan näitä ihan työkseni.

Ja tosiaan surettaa, ettei omasta äidinkielestä välitetä lainkaan.

t. 11

Huolehtisit enemmän muista asioista.

Mutta kun tämä kaksikielisen perheen lapsi kasvaa aikuiseksikin joskus, ja käyttää yhä sekaisin kahta eri kieltä samassa lausessa. Se ei käy, etenkin asiakirjoja laadittaessa.

Eikä se osoita kummankaan kielen hyvää hallintaa, mikä voi koitua ongelmaksi niin koulussa kuin työelämässäkin.



t. 11

ja hyvin näyttävät omaksuneen sen ikäluokan äijät myös valtakielen.

Vierailija:

Mutta kun tämä kaksikielisen perheen lapsi kasvaa aikuiseksikin joskus, ja käyttää yhä sekaisin kahta eri kieltä samassa lausessa. Se ei käy, etenkin asiakirjoja laadittaessa.

Eikä se osoita kummankaan kielen hyvää hallintaa, mikä voi koitua ongelmaksi niin koulussa kuin työelämässäkin.t. 11

...mieheni on kaksikielisestä perheestä. Puhui äitinsä kanssa ruotsia ja isänsä suomea. Kävi kyllä suomenkielisen koulun mutta iso osa kavereista oli/on ruotsinkielisiä.

Nyt hän on valtiolla töissä ja laatii paljon virallisia asiakirjoja. Eipä ole koskaan ollut ongelmia siitä että hän kirjoittaisi niitä väärin/kahdella kielellä sekaisin ja silti puhekielessä tuo kaksikielisyys kuuluu kun hän juttelee kaksikielisten ystäviensä kanssa.

Kyllähän yksikielistenkin puhekieli on erilaista kuin kirjakieli eikä sitä koiteta väenväkisin saada samanlaiseksi. Silti kirjakielen kirjoittaminen onnistuu hyvin.

Vierailija:

Mutta kun tämä kaksikielisen perheen lapsi kasvaa aikuiseksikin joskus, ja käyttää yhä sekaisin kahta eri kieltä samassa lausessa. Se ei käy, etenkin asiakirjoja laadittaessa.

Et kai vaadi että esim. lapsesi puhuvat samalla tavalla kuin kirjoittavat? Tai pitäisihän sinun sillä hui kauhistus, miten he muuten osaavat laatia hyviä asiakirjoja? ;-)

Minä kielenhuoltajana korjaan noita asiakirjoja, ja kyllä se kaksikielisyys useimmiten kuultaa läpi. Sekaisin löytyy suomea, ruotsia ja englantia.

Toki yksikielisillekin tulee virheitä, kuten taivutusmuodot jne. mutta heillä ei yleensä ole tätä vieraan kielen sotkemista ongelmana.

En tietenkään väitä, että tämä on kaikkien kaksikielisten pulma, mutta aika monen kyllä. Ja kun tapaan näitä " sekakielisten" asiakirjojen laatijoita, niin puheessakin nämä kielet sotkeutuvat.

Ja tietenkin puhekieli on eri asia kuin kirjakieli. Mutta kirjakieleenkiin sekoittuu tekstinlaatijan puhekielisiä tapoja.