Positiivisia kokemuksia töihinpaluusta

Olen palaamassa pian töihin, ja vaikka itse työstä olen innoissani, niin arjen pyöritys ahdistaa. Liekö sitten ihan turhaa, sillä yhden lapsen kanssa ja nelipäiväisellä viikolla minulla on varmaan helpompaa kuin monella muulla. Lisäksi lapsella on aivan ihana hoitopaikka läheisellä pph:lla. Mies tekee paljon töitä kotoa käsin.



Kaipaisin kuitenkin vinkkejänne miten arkea voisi helpottaa. Minulla on pitkähkö työmatka (45 min suuntaansa) ja vaativa työ. Miten kannattaisi sopia työajat, jotta lapsen haku ja vienti toimisi parhaiten? Me vuorottelemme miehen kanssa siten, että toinen vie ja toinen hakee.



Ajattelin, että laitan omat ja lapsen tavarat/vaatteet illalla täysin valmiiksi. Silloin voin nukkua "jopa" klo 6 asti. Klo 6.30 lähden töihin. Töissä 7.15-15.15. Lapsi pois hoidosta klo 16. Muutenhan tämä on ok, mutta lapsi on vielä todella pieni (14 kk). Tuntuu todella pahalta, että hän joutuu olemaan hoidossa esim. 8.30-16. Onneksi olen perjantait lapsen kanssa kotona. Aikataulu ei myöskään lainkaan salli sitä, että töissä joku vaatii minua "kerrankin vähän joustamaan". Sitä joustoa voi maksimissaan olla 15-30 min, muuten en ehdi lasta hakemaan ajoissa. Tietysti hätätilanteessa mies voi sekä viedä että hakea. Ja äitini kanssa on sovittu, että hakee lapsen kotiin puoliltapäivin kerran viikossa. Lapsi on siis hoidossa 3,5 päivää viikossa.



Etätöistä illalla olen päättänyt suoraan kieltäytyä. Vaikka avaisin koneen vasta lapsen nukahdettua. Haluan kuitenkin olla kohtuu virkeänä ja läsnä myös henkisesti ne muutamat tunnit, jotka päivässä olen lapsen kanssa. Se tuskin onnistuu, jos olen ihan puolikuollut töistä. Ymmärrän, ettei tällä asenteella paljon töissä edetä, mutta olen oikeastaan ajatellut niin, että olen jopa valmis luopumaan haastavimmista projekteista väliaikaisesti, jos se on tasapainoisen perhe-elämän hinta.