Mitä adhd on? Miten se oireilee?
Paljastan tässä nyt, että en tiedä adhd:sta käytännössä katsoen mitään. Ylivilkkaus? Joo, mutta se tieto on siinä.
Poika on eskarissa tutustunut kivaan poikaan, jolla on adhd. En olisi ikinä uskonut. Poika on ihan niin kuin muutkin lapset. Päinvastoin, ei ole ensimmäisenä rynnimässä paikkoihin, riehumassa toisten lasten kanssa. Vaatii aikaa tutustuakseen ja ollakseen oma itsensä. Huomasin oman ennakkoluuloisen ja stereotyyppisen ajattelutavan yllättävän. Ja huomasin samalla, että en tiedä adhd:sta mitään.
Tämän takia kysynkin: Mitä adhd on? Onko sitä eriasteisia, erilaisilla oireilla? Kertokaa.
Kommentit (4)
Henkilö voi olla todella luova, kekseliäs ja idearikas. Mieleisiä asioista saa aikaan semmoisella vimmalla että oksat pois. Myös kavereita voi olla paljon kunhan lapsi on ollut hyvällä kasvatuksella ja käytöshäiriöitä ei ole päässyt syntymään. Lapsi on siis usein ylisosiaalinen ja siksi niitä kavereita on. Tuo ylivilkkaus ei ole hallitseva oire useimmilla. Ja toisaalta se on oireista siksi "paras" että helpottuu iän myötä kun taas tarkkaamattomuus ja keskittymiskyky voivat pystyä aina heikkoina. ADHD ei siis parane koskaan mutta oireet voivat lieventyä.
Sillä eihän kukaan normaalilla aivokapasiteetilla varustettu jaksa keskittyä sellaisella intensiteetillä harjoittelemiseen
Henkilö voi olla todella luova, kekseliäs ja idearikas. Mieleisiä asioista saa aikaan semmoisella vimmalla että oksat pois. Myös kavereita voi olla paljon kunhan lapsi on ollut hyvällä kasvatuksella ja käytöshäiriöitä ei ole päässyt syntymään. Lapsi on siis usein ylisosiaalinen ja siksi niitä kavereita on. Tuo ylivilkkaus ei ole hallitseva oire useimmilla. Ja toisaalta se on oireista siksi "paras" että helpottuu iän myötä kun taas tarkkaamattomuus ja keskittymiskyky voivat pystyä aina heikkoina. ADHD ei siis parane koskaan mutta oireet voivat lieventyä.
eli tiedäthän, että hermosolujen pitä aivoissa kommunikoida keskenään. Tätä varten niillä on eräänlaisia "viestinviejiä" eli välittäjäaineita, noradrenaliinia, serotoniiniaja dopamiinia. Adhd-ihmisillä näitä aineita, joko kaikkia tai jotain niistä, on liian vähän. Niinpä aivosolut eivät juttele keskenään tai ainakaan jutusta ei synny kunnon dialogia. TÄmä johtaa ihmisen käytöksessä työ- tai lyhyen muistin ongelmiin, impulsiivisuuteen, omantoiminnan ohjauksen ongelmiin (ei saa aloitetuksi hommia, ei saa pysyttyä hommassa kiinni), "haahuiluun ja haaveiluun".
Näistä johtuvat epäonnistumiset ja jatkuvat moitteet voivat monille aiheuttaa myös turhautumista ja siitä taas syntyy aggressiivisuutta, mutta sen enempä turhautuminen kuin agressiivisuus ei ole välttämätöntä, jos adhd-ihminen saa oikeanlaista tukea, häneltä ei vaadita sellaista, mihin hän ei pysty, eikä häntä koko ajan moitita ja haukuta, vaan kannustetaan ja ohjataan, kun ympäristö on srukturoitu ja siinä on siksi helpompi pysyä järjestyksessä mukana.