Meidän eilinen neljävuotisneuvola oli katastrofi...

Meillä 6v sanoi neuvolassa, että äiti ja isi juo aina vaan kaljaa. Olemme absolutisteja ja tämän sanomisen takia saimme sosiaalitantat puoleksi vuodeksi riesaksemme.

Kiitos lapsen

Kaljaa se on kotikaljakin. :) Jos lapsi vielä sanoo, että vappuna äiti on aina ihan simassa...

Se on tätä nykyaikaa, kun tehdään tulkintoja ja sitten niiden perusteella joskus toimitaan kummallisesti.

1,5v neuvolassa teki vielä kaiken hienosti. Saa nähdä miten nyt käy, kun pojan oma tahto on jo luja. Onneksi on aika vieraskorea tapaus.



Mutta mieheni pikkuveli oli 2v neuvolassa kieltäytynyt tekemästä mitään, ei puhunut sanaakaan, vaikka osasi kyllä. Isänsä oli kysellyt kotimatkalla, että miksei poika puhunut mitään. Hän tuumasi vain, että 'Tyhmä täti, kysyi tyhmiä'.

Samainen poika teki tenän myös 3v neuvolassa ja kieltäytyi riisuutumasta. Syyksi kertoi myöhemmin, että 'Se (neuvolantäti) on kaverin äiti!'.

Tyttöni on fiksu ja ehkä jopa vähän ikäisiään kehittyneempi. Kuitenkin tosi itsepäinen, eikä tee pyytäessä mitään

Kolmivuotisneuvolassa kyllä ihan sanottiin, että tyttö on ikäistään kehittyneempi.

Sitä paitsi, mikäli lapsi on ollut 3-vuotiaana ikäisiään edelle, sillä ei tarvitse olla mitään tekemistä sen kanssa, että olisi enää 4vuotiaana ikäisiään fiksumpi. Jos 3-vuotiaana on annettu mielin määrin leikata aikuiseten saksilla, osaa hän taatusti paremmin leikata niillä kuin joku toinen 3-vuotias, joka ei ole milloinkaan saanut koskea niihin aikuisten saksiin.

Tämä vain esimerkkinä, mutta ymmärrät kenties, että taidot kehittyävt 3-vuotiailla niin kovin eri aikoihin, se ei vielä tarkoita, että lapsi olisi ikuisesti "muita fiksumpi":DD

4-vuotiaat tekevät neuvolantädin kanssa kahdestaan niitä tehtäviä, vanhempi täyttää omia lomakkeita käytävällä sillä välin. Vanhemman läsnäolohan voi saada jotkut lapset tekemään kaikenlaista hölmöä, jota ei muuten tuossa tilanteessa tekisi.

4 v voi kokea osan tehtävän niin helpoiksi ettei viitsi vaivautua. joskus on nukkunut liian vähän, jännittää liikaa tai saa nelivuotiaalle tyypillisen änkkäkohtauksen. Yleensä jos mikään ei onnistu, sovitaan uusi aika parin kuukauden päähän. Näissä tilanteissa on kaikista mielenkiintoisinta nähdä vanhemman suhtautumine. Osalla olisi siinä tarkastamisen varaa (menee esim ermo kokonaan tai vaihtoehtoisesti on täysin lepsu ote)

T. neuvolantäti :)

5 v- neuvolassa tehtiin sitten ne tarkastukset, joihin lapsimei suostunut 4-vuotiaana. No big deal..

Olemme absolutisteja ja tämän sanomisen takia saimme sosiaalitantat puoleksi vuodeksi riesaksemme.

Kiitos lapsen

Tantat siel vaan arvostelee lapsia joidenkin fucking taulukkojensa avulla :/

meidän poika ei viisivuotisneuvolassa vastannut yhteenkään neuvolasedän kysymykseen ja pyydetyt tehtävät suoritti ilme tiukkana.



Neuvolakäynnin jälkeen kysyin, että miksi et puhunut mitään, johon poika tuohtuneena vastasi, että kun se neuvolansetä kyseli niin lapsellisia ja tyhmiä kysymyksiä.



Nuoremman lapsen neuvola oli kohta perään, jolloin tietysti kerroin pojan mielipiteen kysymysten tasosta. Voi vitsi sitä naurun määrää...Onneksi oli huumorintajuinen neuvolansetä.

Meillä meni nelivuotis neuvolasta alkaen kaikki neuvolat koulun alkuun asti juuri noin. Loppujen lopuksi saatiin lähetteitä sinne sun tänne neurologisiin tutkimuksiin ja puheterapiaan. Vuosien veivaamisen jälkeen diagnoosi tuli ja tyttö meni pienryhmäopetukseen mukautetun opintosuunnitelman kanssa. Tällä hetkellä on integroituna ainoastaan liikunta, käsityöt ja musiikki.

Tai siis 4v neuvolassa ei tehnyt mitään ja nyt tutkitaan. Alustavasti diagnoosina dysfasia ja kehityksessä viivettä.

En kyllä vie lastani kunnalliseen neuvolaan jos joskus vielä iltatähden saan. Ihan idioottia touhua. Kukahan noi ääliötestit on keksinyt?

Aivan älytöntä että saa vielä lapsen pelleilyistä sossutädit niskaansa.

Ei neuvolassa ole pakko käydä lainkaan.

Silti kasvaa ihan terveitä lapsia kun muistaa itse pitää huolta vuosittaisista YKSITYISISTÄ lastenlääkäri käynneistä joissa myös katsotaan miten on kehittynyt.

Kyllä aukttori teetti pitää olla omilla vellit niin ettei tuollaista tapahdu. Meillä lapsielle olisi tehty selväksi että tuollainen on erittäi huonoa käytöstä eikä sitä hyväksytä. Olisi myös vaadittu parempaa käytöstä ja asetettu rangaistus. Olisi myös kerrottu tytölle että neuvolaan tullaan tekemään testit uudestaan.



Etkö kertonut lapsellesi että menette neuvolaan, sielä tehdään joitakin tehtäviä ja ne on tehtävä niin hyvin kuin osaa?

Neuvolantäti alkoi multa kyselemään, onko meille kyniä ollenkaan, ja tottakai selitin että on. Samoin kyseli että eikö tyttö koskaan ole hypännyt noin 10 sentin korokkeelta. Pakkohan mun oli oikaista tytön sanomisia.

Mielestäni olen kasvattanut (ja kasvatan) tyttöä hyvin, tyttö ei todellakaan meidän perheessä ole pomottaja. Tyttö vaan sattuu olemaan välissä hankala ja itsepäinen.

Sovittiin kyllä ennen neuvolaa, että on siellä reippaana, ja tekee mitä täti pyytää, mutta kuinkas kävikään :D

mutta laittaa muistiin ja seuraa hiukan seuraavalla käynnllä miten tyttö suhtautuu vieraaseen paikkaan ja annettuihin ohjeisiin.



Meillä on esikoinen as-nuori (19v dg saatu nyt vasta), ensimmäiset oireet oli hyvin nähtävissa 5-vuotiaana. Oli ikäistään älykkäämpi, omasi uskomattomat määrät nippelitietoa ja imi kaiken tiedon sisäänsä kuin pesusieni. MUTTA neuvolakäynnit olivat täysi katastrofi. Poika konttasi pöydän alla, pyydetyt asiat teki (jos ylipäätään teki) hutiloiden, ihan kaikki outo pelotti, hän kieltäytyi tyystin tekemästä (esim kuulotesti- NYT tiedetään että poika on ääniyliherkkä :( )

Meillä ei kukaan kiinnittänyt tuohon huomiota. Hän oli esikoiseni, ei silloin puhuttu mitään as:sta, en edes tiennyt mikä se on :( Luulin että olen kasvattanut lapseni huonosti, en ole pitänyt kuria tarpeeksi kun lapsi ei osaa käyttäytyä vieraiden nähden :( Arvatkaa paljonko kaduttaa nyt??? Ongelmia oli myös päiväkodissa ja kotona vastaavien asioiden kanssa.



JOS meillä olisi ollut skarpppi th neuvolassa, olisi hän hoksannut että joku ei täsmää, kysellyt tarkemmin ja viimeistän askari-iässä meidät olisi ohjattu tarkempiin tutkimuksiin. Mutta ei, niitä tutkimuksia sai odottaa 10 vuotta ,silloin vasta oli kaikki jo niin solmussa että huomattiin lapsessa olevan "jotain poikkeavaa".

Meillä ei suostunut mitattavaksi eikä rokotettavaksi. Sain juosta lapsen perässä pitkin neuvolaa. Tehtävät teki kiltisti. Lääkärillä ei suostunut tutkittavaksi eikä tekemään tempun temppua. Saatiin lääkäriltä uusi aika ja seuraavalla kerralla tehtiin osa tutkimuksista väkisin. En ymmärrä mikä lapseen meni,mutta noiden lääkärijuttujen ja rokotuksen jälkeen on ollut hankalampi ja hermostuu pienestäkin.

Eihä sulla ole lapsia!!!!



Mee muualle valehtelemaan.