Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Intiassa tehty työ on 35 prosenttia kalliimpaa kuin vastaava työ Suomessa"

Vierailija
14.09.2012 |

Ei voi muuta kuin nauraa tällekin. Kaikki on pitänyt ulkoistaa ulkoistamisen vuoksi ja tässä on tulos.





"Ohjelmointityön teettäminen Intiassa tulee kokonaiskustannuksiltaan kalliimmaksi kuin Suomessa. Työn heikko tuottavuus ja Suomi-koodiin verrattuna moninkertainen virheiden määrä syövät matalien tuntipalkkojen tuomat kustannusedut.



Tiedot paljastuvat 3T:n käsiinsä saamasta salaisesta selvityksestä, jonka perustana on suuren suomalaisen teknologiayhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitettu mittava aineisto. Laskelmien pohjana on useista suurista ohjelmistoprojekteista kerätyt tiedot, jotka kattavat miljoonia työtunteja."







http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/salainen_selvitys_intialainen…







Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos intialainen koodari on oikeasti hyvä, niin eipä muuten enää ole työluvat kiven alla ja saattaa se tuntipalkkakin pompsahtaa. ei nekään mitään ääliöitä ole jotka tekisi priimaa pilkkahinnalla..

Vierailija
2/6 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

töitä 2006-2008 ja silloin oli jo tiedossa, että ihan ääliömäistä se ulkoistamisvimma. Sanoin suoraan isommille pomoille ja sanoivat vaan, että firman pörssiuskottavuuden takia pitää ulkoistaa, koska se on nyt trendi. Ellei ole Intia-kasvua, ei pörssikurssit pidä.



Jo silloin oli nähtävillä, että rivikoodari kyllä on halpa, mutta senior managerit tienasi jo enemmän kuin Suomessa. Samoin heidän työpaikkauskollisuus on sitä, että pakkaavat tavarat lounastunnilla ja lähtevät 1min ilmoituksen jälkeen naapurifirmaan, joka maksaa 40 Euroa enemmän. Suomessa on tapana irtisanoutua, siirtää töitä ja huolehtia asioiden jatkuvuudesta. Tämän kaiken lisäksi heidän palkkansa nousivat sellaista tahtia, että huomioiden tuottavuuden oli vain ajan kysymys, koska alkaa työ olla siellä kalliimpaa.



Tämän olen tiennyt jo noilta omilta alihankintavuosilta. Ihan kauhea meteli tyhjästä, kupla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo "ei sanota koskaan suoraan ei" tarkoittaa sitä, että hommat mättää. Vastaus on aina tyyliin "it is very hard, but we can try", joka siis tarkoittaa, että eivät pysty ja typerä manageri on syyllinen, jos odottaa oikeasti jotain. Hyvin usein palauttivat korjatun softan rikkinäisenä ja pieni tutkiminen paljasti, ettei siinä ollut muuttunut mikään. Paketoivat vaan uudelleen. Mitäs annoimme sellaisen aikataulun. Suoraa vastausta ei saa mihinkään.



Ja monet edut kuten lomat: Joo, heillä on nuivat vuosilomat, mutta toisaalta jatkuvasti kansallisia pyhiä. Jos vaikka Intia voittaa kriketissä MM:n, niin siellä on 2-3 päivää kansanjuhla ja kukaan ei tule töihin. Todellisuudessa lomailevat miltei yhtä paljon vuodessa kuin me. Asiat vaan hämärtyy, jos ei osaa oikeasti katsoa virallisen totuuden alle.



t: 6

Vierailija
4/6 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja firmat on alkaneet valua takaisin kotiin.

Vierailija
5/6 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten kun niihin tarvitsee korjauksia, pitää ensin kääntää kaikki raportit ja toiveet englanniksi ja sitten odotella ja odotella...

Vierailija
6/6 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

on omaa kokemusta. Meidän firman osti iso ulkomainen konserni, jolla oli myös Intian yksikkö. Konserni sitten alkoi määrätä, että toteuttavaaa työtä eli ohjelmointia ja testaamista pitäisi alkaa ulkoistaa edulliseen Intiaan. Meistä suomalaisesta koodareista piti tulla speksaajia, teknisiä arkkitehteja ja lopputestaajaksikin joku tarvitaan.



Mutta tämä kokeilu loppui varsin lyhyeen. Tässä syitä:

- Töiden määrittely sille tasolle, että asiakkaan toimialaa ja muita ohjelmistoja tuntematon satunnainen intialainen koodari pystyy sen toteuttamaan, vaatii aikaa enemmän kuin se että suomalainen, toimialan ja järjestelmäympäristön tuntema tiimin vakikoodari koodaisi sen softan. Suomalainen ei kummoista speksiä tarvi, usein muutama sähköposti ja keskustelu puhelimessa on riittänyt, mutta Intiaan väännettiin kaaviota toisensa perään ja piirrettiin käyttöliittymäkuvia Visiolla jne.

- Ohjelmointivirheet joita oli intialaisten koodissa valtavasti. Noloja aloittelijan virheitäkin, mikä ei ihmetyttänyt sen jälkeen kun eräs intialainen joka kävi konttorilla kertoi, että siellä esim. maamiehiä koulutetaan pikakursseilla ohjelmoijiksi. Täällä meidän tiimissä kaikki on akateemisesti koulutettuja, joten laatuero ei yllätä.

- Sovelluskehitysprosessin jäykistyminen, kun tiimillemme tyypilinen protoileva lähestymistapa ei enää onnistunut. Asiakas erityisesti tästä hermostui. Meillä usein asiakaskaan ei oikein tarkkaan tiedä mitä haluaa. Asiakkaan edustaja on laittanut vähän jotain ylimalkaista speksiä, sitten näppärä kotimainen koodari on tehnyt ekan proton ja sen perusteella sitten lähdetty jatkokehittämään yhdessä asiaa miettien. Tämä ei oikein onnistu, jos on tarve toimittaa Intiaan tosi kattavat ja tarkat speksit joiden seurauksena pitäisi lopulta pullahtaa ulos valmis järjestelmä.'

- Kommunikaatio-ongelmat. Huomasimme, että intialaiset eivät usein edes kysyttäessä esimerkiksi kerro, että homma ei etene, vaan hymyilevät ja sanovat kyllä, kyllä. Tämä aiheutti muutaman kerran vakavia ongelmia kun kuvittelimme että homma edistyy mutta ei edistynyt. Ongelmat olivat sellaisia että jos intian päästä olisi heti sanottu että nyt olemme törmänneet tällaiseen ongelmaan, olisimme voineet auttaa siiniä ja homma olisi voinut jatkua, mutta ilmeisesti heille jotenkin on nöyryyttävää myöntää ettei osaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kaksi