Mummo suuttui, kun otin puheeksi, että kannattaisi miettiä etukäteen

Esitin anopille että naapurin vanhan ja jo tosi huonokuntoisen papan olisi kiire tehdä edunvalvontaan liittyvä asiakirja kun vielä kykenisi. Muutama päivää myöhemmin anoppi alkoi itse jutella että ehkä hänenkin pitäisi tehdä tuollainen ja meinasi juristille lähteä. Kirjoiteltiin sitten yhdessä anopin kanssa hänelle lappu ja hommasi allekirjoitukset naapurista ja toi toisen kappaleen miehelleni ja minulle säilytettäväksi koska nimesi meidät edunvalvojikseen.



Kysäisin myös omilta vanhemmilta ja kirjoitin myös heille samalla pohjalla paperit. Heille tosin edunvalvojiksi merkittiin lähellä asuva veljeni vaimoineen ja varalle minut.



Kukaan näistä "vanhuksista" eli yli 70v ihmisistä ei suuttuneet. Kaikki ymmärtävät että näin voivat etukäteen vaikuttaa siihen miten heidän talouttaan ym. hoidetaan tarvittaessa eli sehän vain lisää heidän päätäntävaltaansa verrattuna siihen että aivan joku muu päättäisi edunvalvojasta jos sitä tarvitaan.



Mutta kannattaa kyllä miettiä miten asia esitetään rakentavasti.

Joku esitti että dementoituvia on niin vähän kuitenkin. Entä jos vanhemmat joutuvat onnettomuuteen ja vaikka toinen jää "vihannekseksi" osastolle. Toinen puoliso ei niin vain voikkaan myydä heidän yhdessä omistamaansa asuntoa ilman toisen puolison lupaa. Toisaalta jos asiat on hyvin esitetty edunvalvonta-asiakirjassa on tällaisissakin tilanteissa paljon helpompi toimia kaikkien yhteisen edun mukaan.



Eli dementia ei ole ainut "peikko" ja olemmekin mieheni kanssa miettineet että meidänkin pitäisi tehdä edunvalvonta-asiakirjat siltä varalta että jotain sattuisi toiselle tai kummallekkin. Ja ikää meillä ei ole kuin 40v...

esim. mulla ja vanhemmillani on vain 22 v ikäeroa. Voihan se olla että minä dementoidunkin ensin.



Mun isovanhemmat elivät kaikki 85-95-vuotiaiksi, kaikki täysin tolkuissaan loppuun asti. Vaari vielä harrasteli osakekauppaakin yli ysikymppisenä, paljon paremmin hoiti raha-asiansa kuin lapsensa ja lapsenlapsensa.

Entä jos vanhemmat joutuvat onnettomuuteen ja vaikka toinen jää "vihannekseksi" osastolle. Toinen puoliso ei niin vain voikkaan myydä heidän yhdessä omistamaansa asuntoa ilman toisen puolison lupaa.

terveeksi jäänyt puoliso voi hakea käräjäoikeudelta edunvalvojan määräämistä. Ja se edunvalvoja voi tosiaan hyvin olla lähisukulainen.

Mutta on toki totta, että edunvalvontavaltuutuksen tekeminen etukäteen yksinkertaistaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa tällaisessa tapauksessa.

16

Hyvin harva vanhus tarvitsee mitään edunvalvojaa, suurin osaa pysyy tolkuissaan kuolemaansa asti.

Onhan tuo suora vihje että juuri tämän mummon älyssä on jotain vikaa.

Tuli vain tääläisestä mieleen kuinka ystävä veti herneet nenään kun neuvoin että vaikka heillä on yhteiset tilit olisi myös hyvä olla erilliset koska koskaan ei tiedä mitä sattuu ja jos mies vaikka kuolla kupsahtaa niin olis rahaa millä elää..

Hän ei tietty ottanut onkeensa vaan edelleen kaikki rahat on yhteisellä tilillä.. huoh..

Se aika koittaa. Koska vanhemmat ovat molemmat vielä elossa ja saavat toki ensin hoitaa toinen toisensa asioita, tarve ei varmaan tule ihan pian, vaikka ovat je seitsemissä kymmenissä.



Omat vanhempani ovat tehneet vasta keskinäisen edunvalvontavaltakirjan siltä varalta, että "jommallekummalle" sattuu jotain. Käytönnössä tämä tarkoittaa isääni. He ovat vasta kuusissa kymmenissä.



Ehkä on niin, että nämä ist ovat hoidossa juuri niillä, jotka ovat täysissä järjissään ja siksi haluavat ajatella tulevaisuuttakin.

Vaarini Olis tarvinnut edunvalvojan -vanha juoppo tuhlasi paitsi omaisuutensa myös terveytensä janihmissuhteensa - mutta hän ei sellaiseen tietysti sostunut.

Niin kauan kuin vanhus ei osoita merkkejä siitä että hänellä on suunnitelmat paikallaan niitä päiviä varten kun hänen oma muistinsa ja järkensä eivät ole enää entisensä, tasan niin kauan on huolestuneilla lapsilla oikeus kysyä mitkä tämän tulevan "dementikon" suunnitelmat ovat, ja sivussa antaa ehdotuksiakin. Jos tuollaisesta loukkaantuu, niin on tasan tarkkaan ansainnutkin tulla loukatuksi, oman tyhmyytensä ja uppiniskaisuutensa ansiosta. Vanhempien ihmisten pitäisi olla jotenkin viisaampia? Paskanmarjat. Kerran tyhmä, aina tyhmä, ryppyiseen dementoituneeseen katkeraan loppuun saakka. Ikä tuo mukanaan viisautta vain rajallisen määrän.

Me aiomme miehemme kanssa tehdä edunvalvontavaltuutukset toisillemme. Jos toinen sairastuu vakavasti tai joutuu vaikkapa auto-onnettomuuteen niin ettei enää asioitaan pysty hoitamaan, toisen on helpompi niitä sitten hoitaa. Ja edunvalvontavaltuutus on kevyempi järjestely kuin edunvalvojan määrääminen.



Ja mitä niihin yleisiin edunvalvojiin tulee, kantakaa ihmiset itse vastuuta omaisistanne. Jos maistraatista joskus pyydetään teitä sukulaissetänne edunvalvojaksi, suostukaa ihmeessä. Yleiset edunvalvojat ovat ylityöllistettyjä ja heidän palvelunsa olisi hyvä suunnata niille, joilla ei tosiaan ole ketään joka heidän asioistaan huolehtisi tai niille, joiden kohdallaan juuri omaiset ovat hyväksikäyttäjiä. Ei yhteiskunnalla ole varaa ainakaan lisätä tuollaisia palveluita.

mutta ei kannata ainakaan ulkopuolista edunvalvojaa ottaa. Juuri oli juttua siitä, miten nämä ulkopuoliset voivat mm. myydä mummon asunnon keltään omaiseltakaan kysymättä ja tavarat saattaa hävitä siinä sivussa!



Näillä ulkopuolisilla ei ole edes mitään velvollisuutta kysellä omaisilta mitään tai tiedottaa asunnon myymisestä.

edunvalvojaa koko ikänään. Vanhus voi olla niin hyväkuntoinen ja älykäs ihan koko elämänsä ajan. Siksi en ymmärrä miksi tuollainen pitäisi ottaa etukäteen puheeksi.

mutta ei kannata ainakaan ulkopuolista edunvalvojaa ottaa. Juuri oli juttua siitä, miten nämä ulkopuoliset voivat mm. myydä mummon asunnon keltään omaiseltakaan kysymättä ja tavarat saattaa hävitä siinä sivussa!

Näillä ulkopuolisilla ei ole edes mitään velvollisuutta kysellä omaisilta mitään tai tiedottaa asunnon myymisestä.

hänvoi juuri haluta, että omat perilliset ei saa mitään. Mut pääasia että päättäis nyt kun vielä voi, eikä omaisten tarvis pähkiä sitten kun tilanne päällä.

juttu.



Vanhukset tuppaavat olemaan tosi epäluuloisia tuollaisissa asioissa. Kai se on sitä alkavaa dementiaa, ettei enää kyetä ajattelemaan kovin järkevästi omaa tilannetta.



Kai sanoit, että sinä et tuppaudu edunvalvojaksi, mutta sitäkin asiaa kannattaa silti etukäteen vähän miettiä?

edunvalvojaa koko ikänään. Vanhus voi olla niin hyväkuntoinen ja älykäs ihan koko elämänsä ajan. Siksi en ymmärrä miksi tuollainen pitäisi ottaa etukäteen puheeksi.

mutta kun sitä ei voi etukäteen tietää. Jälkikäteen sitten taas myöhäistä.

Monelta murheelta vältyttäisiin.

enkä IKINÄ sanoisi tuollaista heille, en ikinä! Vanhuksille on hyvin usein arka asia vanheneminen ja siihen liittyvä kykyjen rappeutuminen. Lisäksi monella kun siellä yksinään eläkkeellä on, voi alkaa tulla sellaisiakin ajatuskia että perilliset kärkkyvät perintöjään, vaikkei se olisi totta, ja viittaaminen esim. edunvalvontaan voi äkkiä nostaa pintaan tunteet että vihjaillaan että vanhus ei itse enää pärjää, tai pahimmillaan jopa että kyselijä ehdottaa itseään edunvalvojaksi ja alkaisi haluta siis jotenkin hyötyä vanhuksen varoista.

enkä IKINÄ sanoisi tuollaista heille, en ikinä! Vanhuksille on hyvin usein arka asia vanheneminen ja siihen liittyvä kykyjen rappeutuminen. Lisäksi monella kun siellä yksinään eläkkeellä on, voi alkaa tulla sellaisiakin ajatuskia että perilliset kärkkyvät perintöjään, vaikkei se olisi totta, ja viittaaminen esim. edunvalvontaan voi äkkiä nostaa pintaan tunteet että vihjaillaan että vanhus ei itse enää pärjää, tai pahimmillaan jopa että kyselijä ehdottaa itseään edunvalvojaksi ja alkaisi haluta siis jotenkin hyötyä vanhuksen varoista.

Tuo on niin juntti suomalainen ajattelutapa. Ihan oikein vanhemmillesi ja sinulle, että olette pulassa kun vanhempasi eivät pysty asioitaan hoitamaan, ja sinä et saa niitä hoitaa.

Älkää tehkö testamenttiakaan, koska sehän tarkoittaa että kuolema korjaa samantein.

enkä IKINÄ sanoisi tuollaista heille, en ikinä! Vanhuksille on hyvin usein arka asia vanheneminen ja siihen liittyvä kykyjen rappeutuminen. Lisäksi monella kun siellä yksinään eläkkeellä on, voi alkaa tulla sellaisiakin ajatuskia että perilliset kärkkyvät perintöjään, vaikkei se olisi totta, ja viittaaminen esim. edunvalvontaan voi äkkiä nostaa pintaan tunteet että vihjaillaan että vanhus ei itse enää pärjää, tai pahimmillaan jopa että kyselijä ehdottaa itseään edunvalvojaksi ja alkaisi haluta siis jotenkin hyötyä vanhuksen varoista.

Tuo on niin juntti suomalainen ajattelutapa. Ihan oikein vanhemmillesi ja sinulle, että olette pulassa kun vanhempasi eivät pysty asioitaan hoitamaan, ja sinä et saa niitä hoitaa.

Älkää tehkö testamenttiakaan, koska sehän tarkoittaa että kuolema korjaa samantein.

minä pidän tärkeimpänä sitä että en loukkaa vanhempien tunteita tuollaisilla ehdotuksilla, joihin he eivät tosiaan edes suostuisi vaan pelkästään alkaisivat kokea että olen rahoihin käsiksi pääsemistä vaaniva hyötyjä joka vielä luultavasti kieli pitkälle odotan heidän kuolemaansa. Heistä on vanhemmiten tullut vähän sellaisia vaikkei vielä mitään dementiaa tai sellaista olekaan, eläkkeellä kehittelee kaikenlaisia epäluuloja.

Eikä mulle kyllä ole kauhean tärkeää mitä heidän talolle, rahoille tms tapahtuu sitten kun eivät itse ole enää siinä kunnossa että eivät itse niistä huolehdi. Ja vaikka olisikin mulle tärkeää niin mitään en sille voisi että he suhtautuvat torjuvasti kaikenlaisiin viittauksiin heidän mahdollisesta kykyjen heikkenemisestä ja vanhuuden tulosta.

Älkää tehkö testamenttiakaan, koska sehän tarkoittaa että kuolema korjaa samantein.

Sehän on satavarma tae siitä, että avioliitto päättyy heti eroon!

miten sanoit ja millaiset välit sinulla on mummoon.

Me suomalaiset pidämme usein "suorana puheena" tylyä päin naamaa täräyttämistä, jossa toista ei oteta ollenkaan huomioon.

Oma mummoni oli aivan selväjärkinen kuolemaansa asti 87-vuotiaana. Liikkuminen oli huonoa, joten autoimme häntä asioiden hoitamisessa, mutta edunvalvonnasta ei ollut kyse. Hän hoiti ja päätti omat asiansa itse, hautajaisten suunnittelua myöten.

enkä IKINÄ sanoisi tuollaista heille, en ikinä! Vanhuksille on hyvin usein arka asia vanheneminen ja siihen liittyvä kykyjen rappeutuminen. Lisäksi monella kun siellä yksinään eläkkeellä on, voi alkaa tulla sellaisiakin ajatuskia että perilliset kärkkyvät perintöjään, vaikkei se olisi totta, ja viittaaminen esim. edunvalvontaan voi äkkiä nostaa pintaan tunteet että vihjaillaan että vanhus ei itse enää pärjää, tai pahimmillaan jopa että kyselijä ehdottaa itseään edunvalvojaksi ja alkaisi haluta siis jotenkin hyötyä vanhuksen varoista.

Tuo on niin juntti suomalainen ajattelutapa. Ihan oikein vanhemmillesi ja sinulle, että olette pulassa kun vanhempasi eivät pysty asioitaan hoitamaan, ja sinä et saa niitä hoitaa.

Älkää tehkö testamenttiakaan, koska sehän tarkoittaa että kuolema korjaa samantein.

minä pidän tärkeimpänä sitä että en loukkaa vanhempien tunteita tuollaisilla ehdotuksilla, joihin he eivät tosiaan edes suostuisi vaan pelkästään alkaisivat kokea että olen rahoihin käsiksi pääsemistä vaaniva hyötyjä joka vielä luultavasti kieli pitkälle odotan heidän kuolemaansa. Heistä on vanhemmiten tullut vähän sellaisia vaikkei vielä mitään dementiaa tai sellaista olekaan, eläkkeellä kehittelee kaikenlaisia epäluuloja.

Eikä mulle kyllä ole kauhean tärkeää mitä heidän talolle, rahoille tms tapahtuu sitten kun eivät itse ole enää siinä kunnossa että eivät itse niistä huolehdi. Ja vaikka olisikin mulle tärkeää niin mitään en sille voisi että he suhtautuvat torjuvasti kaikenlaisiin viittauksiin heidän mahdollisesta kykyjen heikkenemisestä ja vanhuuden tulosta.

niin vois alkaa kiinnostamaan, mihin ne vanhusten rahat voisi käyttää eli heihin itseensä, jos ei jälkipolvella sitten satu olemaan hyvät varat ihan vanhuksien tarpeita varten. Mutta eihän niiden vanhusten hyvinvointi elämän viimeisillä metreillä ketään kiinnosta. Tuupataan johonkin massalaitokseen, johon sattuu olemaan varaa.